Pienoismallit.net

Dioraama-alusta

Yksi Pienoismallit.netin käytetyimistä hakutermeistä on "dioraaman pohja" ja asia on noussut monesti esiin keskusteluissakin. Sekä keskusteluissa että yksittäisten mallien ja kirjoitusten yhteydessä aihetta on jonkin verran jo käsiteltykin, mutta tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä kuvien kera vaihe vaiheelta oma tapani valmistaa yksinkertainen dioraama-alusta.

Tämä ei ole ainoa tai muita oikeampi tapa, mutta itse olen havainnut sen toimivaksi ja helpoksi. Olen tällä tavalla tehnyt alustoja muutaman senttimetrin kokoisista noin A4-kokoisiin saakka, mutta samaa periaatetta voi soveltaa minkä kokoiseen dioraamaan tahansa.

Esimerkkikohteena rakennan pienen dioraaman, tai oikeammin vinjetin, joka sijoittuu jonnekin päin itärintamaa talvella 1944–1945. Dioraaman synnystä voi lukea lisää rakennusblogista. Maaston on tarkoitus esittää kivikkoista rinnettä, jossa on hieman heinää ja suurilta osin pois sulanutta lunta. Vinkit ovat kuitenkin sovellettavissa muunkinlaisiin maastoihin, mutta tämän artikkelin pääasiallisena tarkoituksena ei ole esitellä maastonrakennustekniikoita, vaan lähinnä siistin alustan rakentamista. Siinä sivussa selostan kuitenkin myös pääpiirteittäin, miten maastokin syntyi.

Kehys

On suositeltavaa päättää aivan ensin dioraamaan tulevat elementit sekä niiden sijainti ja mitoittaa alusta näiden mukaan. Jos suunnittelee dioraaman valmiina olevan alustan mittojen mukaisesti, voi joutua tekemään lopputuloksen kannalta epäedullisia kompromisseja.

Dioraaman mitat päätettyäni tein mäntyrimoista sopivan kokoisen kehyksen, jonka sisään alusta mahtuisi. Nämä rimat ovat peräisin Ikean taulunkehyksestä, jonka pätkin sopiviin mittoihin, sahasin päädyt 45° kulmaan ja liimasin kasaan.

Maalaan kehykset yleensä uusiksi, joten materiaalilla ei ole niin väliä ja silloin mäntykin kelpaa. Oikotie tyylikkäämpään lopputulokseen on käyttää alunperinkin jotakin kauniimpaa puulajia.

Maaston muodot

Maaston muotojen tekemiseen parasta materiaalia ovat erilaiset styrofoam-eristelevyt. Tunnettuja tuotemerkkejä ovat Finnfoam ja Solimate, joista tällä kertaa käytin jälkimmäistä.

Leikkasin 80 mm levystä noin 5 mm alustan suunniteltua kokoa pienemmän palasen, johon piirsin maaston reunaviivat tekemäni suunnitelman mukaisesti.

Leikkasin tämän jälkeen isolla terävällä katkoteräveitsellä maaston muodot piirrettyjä viivoja mukaillen.

Koska dioraama sijoittuu jyrkähköön rinteeseen, tein siihen poikkisuuntaisia uria, jotka auttavat esittämään sadevesien syömiä pieniä uomia.

Reunus

Styrofoam ja muut maaston pohjamuotojen tekoon käytettävän materiaalit jättävät yleensä melko ruman reunan, vaikka yrittäisi olla niitä työstäessään hyvinkin huolellinen. Materiaalista on hankala saada siistiä maalaamalla tai muillakaan pintakäsittelyillä.

Alustasta saa kuitenkin todella siistin tekemällä sopivasta levymateriaalista maaston reunamuotoja mukailevan reunuksen.

Itse käytän yleensä 1–2 mm polystyreenilevyä, mutta isommissa alustoissa ohuen MDF-levyn käyttö voi olla fiksumpaa.

Reunamateriaalin paksuudella ei ole merkitystä, koska maasto rakennetaan päälle siten, että reunat peittyvät kokonaisuudessaan. Oma valintani perustuukin lähinnä työstämisen helppouteen.

Reunusten työstäminen ja viimeistely tulee tehdä samalla huolellisuudella kuin mallienkin rakentaminen. Tarvittaessa liitokset siis kitataan ja hiotaan siisteiksi sekä pohjamaalataan, jos työn jälki epäilyttää.

Kun reunus on valmis, voidaan styrofoam-palikka kiinnittää sen sisälle. Jos sovite on riittävän tiukka, riittää styrofoamin ja polystyreenin väliin PVA-liimakin, kunhan polystyreenilevyn pintaan on hieman karhennettu hiomapaperilla.

Jos sovite on väljempi, kannattaa käyttää jotain täyttävää liimaa, joka ei kuitenkaan sulata kumpaakaan materiaalia. Esimerkiksi kaksikomponenttiepoksi käy hyvin. Tällä kertaa sovite oli kuitenkin sen verran hyvä, että pelkkä PVA-liima riitti.

Tarvittaessa reunukselle voi rakentaa myös pohjan styreenilevystä, mutta tällä kertaa pärjäsi ilmankin.

Maaston pohja

Maaston pohjan tekemiseen käyvät monet materiaalit. Erilaiset rakentamisessa ja remontoinnissa käytettävät seinätasoitemassat ovat hyvä vaihtoehto. Suosittelen sellaisia tasoitteita, jotka tulevat jauheena, jolloin voi itse säädellä massan viskositeettia veden ja jauheen suhdetta muuttamalla. Oma suosikkini eri tuotemerkeistä on Polyfilla.

Yksi vaihtoehto ovat myös erilaiset askartelumassat, joiden haittapuolena on kuitenkin yleensä voimakas halkeilu kuivuessaan.

Tällä kertaa päädyin kuitenkin käyttämään nimenomaan askartelumassaa. Valinta perustui pääasiassa siihen, että alustan koko on pieni eikä massaa tarvittaisi kovinkaan paksua kerrosta, mutta osasyynä oli puhdas vaihtelunhalukin. En ole nimittäin aikoihin käyttänyt askartelumassojan maaston pohjamateriaalina. Lisäksi askartelumassat ovat helppoja käyttää, joten ne soveltuvat hyvin aloittelijoillekin, joille tämä artikkelikin on pääasiassa suunnattu.

Käyttämäni tuomerkki on DAS, koska sitä sattui hyllystä löytymään. Muiden merkkien sopivuudesta en osaa tarkemmin sanoa, koska käytän askartelumassoja ylipäätänsä hyvin vähän, eikä eri tuotemerkkien eroja ole tullut testattua.

Aloitin sivelemällä styrofoamin päälle reilun määrän hieman ohennettua PVA-liimaa. Tämä edesauttaa askartelumassa kiinnipysymistä, koska se sitoo styrofoamin pinnassa usein olevaa hienojakoista pölyä, jota on työstettäessä irronnut sekä kiinnittyy hyvin sekä styrofoamiin että askertelumassaan. Ilman liimaa massa lohkeaa helpommin irti kuivuttuaan.

Välittömästi liiman levittämisen jälkeen päällystin koko alusta askatelumassalla. Se on valmista käytettäväksi sellaisenaan kuin se paketista tulee, ja sen levittäminen onnistuu yksinkertaisimmin sormilla.

Ensin kannattaa levittää massa karkeasti koko alustalle painamalla sitä tiukasti styrofoamia vasten, jotta se varmasti työntyy jokaiseen pieneenkin koloon varmistaen näin kiinnipysymisen.

Tämän jälkeen pintaan voi muotoilla tarkempia maastonmuotoja. Massaa voi myös tarvittaessa lisätä. Kannattaa kuitenkin välttää liian paksuja kerroksia. Noin 5 millimetrin kerros on vielä riittävän ohut, jotta kuivuminen on suht nopeaa eikä halkeamiakaan tuskin synny.

Lopuksi pinnan voi tasoittaa vedessä kostutetuin sormin painelemalla ja silittelemällä.

Kun pinta on tasoitettu, voidaan siihen kiinnittää kiinteästi maaston tulevat objektit sekä painaa renkaiden, telaketjujen, kenkien yms. jäljet. Tässä vaiheessa on parempi vaikka hieman liioitella kuin jättää jäljet liian kevyiksi; näyttää todella kummalliselta, jos vaikkapa 50 tonnia painava panssarivaunu lähestulkoon leijuu maaston yllä. Sellaista ei pysty millään perustelemaan, mutta "liian" syvälle uponnut vaunu on helppo laittaa maaston upottavuuden syyksi.

Objekteja kiinnittäessään kannattaa luonnollisesti pitää huoli siitä, että ne ovat joko valmiiksi maalattuja tai sellaisia, että niiden maalaaminen onnistuu helposti alustaan kiinnitettyinäkin. Muutoin kannattaa painaa maastoon vain sopivat jäljet, joihin objektit voi myöhemmässä vaiheessa upottaa.

Massan ollessa edelleen märkää ripottelin sen pintaan erikokoista soraa kuvaamaan kivikkoa. Nämä ovat pääasiassa luonnosta kerättyjä, mutta mukana on myös muutamia sisustuskäyttöön tarkoitettuja koristesoran kappaleita.

Tärkeintä on, että kivet ovat mahdollisimman erikokoisia, ja sen vuoksi pelkkä koristesora ei käy, koska niiden koostumus on liian homogeeninen.

Painelin soran sormella massan pintaan, jotta ne uppoavat siihen luonnollisen näköisesti. Kivet eivät luonnossakaan leiju maaston pinnalla. Luonnossa tällaiset pienet kivet ovat usein myös vaihtelevan kokoisissa ryppäissä, joten kannattaa tehdä muutama sellainenkin, eikä ripotella soraa liian tasaisesti ympäri maastoa.

Soran jälkeen ripottelin edellen märkään massaan myös erikarkeuksista hienoa hiekkaa. Myös tämä on yhdistelmä luonnosta kerättyä ja koristehiekkaa. Tässä vaiheessa kannattaa varoa, ettei täytä renkaan ja kengän jäljille jätettyjä painaumia hiekalla.

Hiekoituksen jälkeen alustan voi jättää kuivumaan. Askartelumassat kuivuvat melko nopeasti, mutta on hyvä odottaa ainakin vuorokauden verran ennen jatkokäsittelyjä, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Perusmaalaus


Odotin varmuuden vuoksi muutaman vuorokauden, jotta DAS-massa olisi varmasti kuivunut. Halkeilujakaan ei tällä kertaa ilmennyt, joten niiden paikkailuun ei tarvinut alkaa, vaan pääsin seuraavaksi maalaamaan.

Aivan ensin pohjamaalasin koko alustan valkoisella Games Workshopin Skull White -spray-maalilla. Tämä paljastaa mahdolliset fiksattavat epäkohdat ja luo tasaisen yksivärisen pohjan varsinaiselle maalaukselle.

Pohjamaali ei paljastanut mitään merkittävää, joten seuraavaksi sekoitin Tamiyan akryylimaaleista ruskean sävyn, jolla maalasin koko alustalle varsinaisen maaston perussävyn.

Käyttämäni sävy on melko tummahko, ja pyrin myös hillitsemään liikaa punaisuutta, koska mielestäni sellainen sävy sopii paremmin itärintamalle.

Tamiyan maalit ovat hyviä maastonkin maalaukseen, koska ne ovat todella himmeäpintaisia, ns. dead flat. Tosin itse en juuri maastonkaan maalauksessa maalien kiiltävyysasteista välitä, koska mattalakkauksella pinta on aina helposti yhtenäistettävissä, mikäli tarvetta on.

Perussävyn jälkeen tein jälkivarjostuksen sekoittamalla samasta maalista vielä tummemman ja vaaleamman version, joilla korostin varjo- ja valokohtia saaden maastosta kolmiulotteisemman, elävämmän ja mielenkiintoisemman näköisen.

Nämä maalaukset tein yksinomaan kynäruiskulla.

Seuraavaksi maalasin maastoon upottamani kivet. Tässä käytin niin ikään saman harmaan sävyn kolmea eri tummuusastetta, mutta luonnollisesti käytin työvälineenä tällä kertaa pientä sivellintä.

Tämän jälkeen levitin maastoon muutamia eri tumman ruskean sävyisiä värihuuhteluja öljyvärejä käyttäen. Tällä hain samoja vaikutuksia kuin jälkivarjostuksellakin, mutta lisäksi se yhtenäisti värimaailmaa kivien ja muun maaston välillä.

Puun maalasin ensin samoilla perusväreillä kuin maastonkin, mutta lopuksi käsittelin senkin öljyvärihuuhteluilla tummemmaksi.

Kasvillisuus ja viimeistelymaalaus


Seuraavaksi lisäsin alustalle muutamia heiniä ja hieman sammalta, koska pelkkä kivikko näyttää sellaisenaan melko tylsältä.

Lyhyinä heininä käytin MiniNaturin valmiita heinätupsuja. MiniNatur on saksalainen maastonrakennustarvikkeiden valmistaja, jonka tuotteet ovat todella laadukkaita ja soveltuvat useisiin mittakaavoihin. Lisätietoja tuotteista löytyy valmistajan verkkosivuilta.

Lisäsin myös juuttinarusta purettuja tupsuja rikkoakseni tiettyä tupsujen tiettyä heterogeenisyyttä, mutta olin ilmeisesti suoristanut ne huolimattomasta, sillä kuidut alkoivat ajan kanssa kääriytyä takaisin toistensa ympärille, jonka vuoksi revin osan heinistä myöhemmässä vaiheessa pois.

Heinien lisäksi lisäsin alustalle sammalmaista pohjakasvillisuutta Woodland Scenicsin Fine Turfista. Heinien ja sammalten kiinnittämiseen käytin WS:n Scenic Cementiä.

Liiman kuivuttua maalasin heinät ruiskulla käyttäen maalina lakkabensiiniin sekoitettuja öljyvärejä ja syksyisen kellastuneita sävyjä. Ohutta öljyvärilitkua käytin siksi, ettei maalikerroksesta ei tulisi liian paksu. Samalla maalasin sammaleet hieman vihreämmällä sävyllä.

Tämän jälkeen kiinnitin maahan ja puun oksille Plus Modelin laserleikettuja lehmuksen- ja vaahteranlehtiä, jotka olin etukäteen värjännyt punertavan oransseilla sävyillä liottamalla niitä öljyvärilitkussa.

Levitin maastoon hieman pigmenttejä, jotka lopuksi kiinnitin Migin Wet Effects -litkulla, joka samalla tummensi maaston yleissävyä. Paikoitellen lisäsin paksumpia kerroksia kuvaamaan sulaneen lumen aiheuttamaan kosteampaa maata. Seuraavaksi vuorossa olikin lumen luonti.

Lumi

Tarkoitukseni oli esittää maasto sellaisena kuin se olisi ensilumen jäljiltä, joka on jo kuitenkin suuremmaksi osaksi sulanut pois. Mielestäni juuri tällainen lumimaisena on visuaalisesti mielenkiintoisin ja teknisesti haastavin tehdä.

Lumen tein tällä kertaa käyttäen mikropalloja. Mikropallot ovat mikroskooppisen pieniä onttoja lasipalloja, jotka näyttävät paljaalle silmälle hienojakoiselta valkoiselta jauheelta. Ne on alunperin tarkoitettu keventeeksi esimerkiksi valumateriaaleihin ja liimoihin sekoitettavaksi, mutta ne ovat myös mitä mainioin materiaali kaikenlaisten lumiefektien tekemiseen.

Sekoitin mikropalloja Vallejon Still Wateriin, jolloin sain aikaan paksun loskamaisen mömmön, jota levittelin satunnaisina kasoina sellaisiin paikkoihin, joihin lunta kerääntyy paksummalti, ja joihin sitä jää vielä silloinkin kun suuri osa on jo sulanut pois. Still Wateria käytin paitsi siksi, että se on täydellistä tavaraa tähän tarkoitukseen, niin myös sen vuoksi, että se ei reagoi kovin herkästi alla olevien akryylimaalien kanssa.

Still Waterista huolimatta lumen pinta jää kiiltoasteeltaan realistiseksi. Kuvatakseni sulavaa lunta kasojen reunoilla, levitin reilumpia kerroksia pelkkää Still Wateria. Lähinnä kokeilun vuoksi käytin samoihin efekteihin myös Wet Effectsiä. Molemmat toimivat hyvin.

Viimeistelyt

Kuten valmiin dioraaman kuvasta voi havaita, tein lopulta vielä kaikki heinät uusiksi. Käytin edelleen MiniNaturin heiniä, mutta tällä kertaa ruiskutin ne kellastuneen sävyisiksi jo ennen kiinnitystä. Tein heiniin myös varjostukset ruiskuttamalla alaviistosta tummemman ruskeaa ja ylhäältä vaalempaa, jonka jälkeen myös kuivasivelin tupsut kevesti vaalean keltaisella. Tämän korvausoperaation tein sen vuoksi, että ruiskuttaessani reunamuoveja mustalla, olin typerän luottavainen enkä käyttänyt maskeja, jolloin aiemmat heinät värjäytyivät ikävästi alapuolelta.

Lisäsin myös muutamia pidempiä heinänkorsia, jotka pätkin tien reunalta löytyneistä oikeista heinistä. Käsittelin ne ensin glyserolilla ja maalasin lopuksi samalla kaavalla kuin MiniNaturin heinät. Kiinnityksen hoidin WS:n maastolliimalla terävällä neulalla tekemiini reikiin.

Olin maalannut kehyksen etukäteen samoilla sävyillä kuin dioraamaan tulevan figuurin kiväärin tukin. Pieni kikka, joka osaltaan sitoo alustaa ja yhtään dioraaman tapahtumien kanssa. Lopuksi liimasin kehyksen yhteen alustan kanssa kaksikomponenttiepoksilla ja kiinnitin kehyksen nurkkiin mustat huopatassut suojaamaan kehystä naarmuuntumiselta.

Kommentit

Kiitos erittäin hyvästä artikkelista! Tässä on paljon arvokasta tietoa jos tuota uskaltautuisi kokeilemaan dion tekoa. Saako tuota styrofomia muuten ostaa jostain pienemmissä erissä kuin tuollaisissa talon eristämiseen tarkoitetuissa paketeissa?
Tiedetään - Olen aika varma että et osaa leipoa :-)
Kaikki tietää että olet todella taitava mallintekijä. Olet myös onnistunut luomaan toimivan internet sivuston ja kyllä sekin melkoista taitoa/luovuutta vaatii. Pirulauta että osaat myös kirjoittaa hyvin, siitä täydet viisi pinnaa.
Tämäkin malli tosiaan ihan näyttävä, paitsi tuo figuuri ei mielestäni ole parhaimpiasi. Sen kasvot jotenkin aivan liian tummat.
Kalle kirjoitti:
Saako tuota styrofomia muuten ostaa jostain pienemmissä erissä
Joissakin ulkomaisissa verkkokaupoissa olen nähnyt pieniä paloja aivan ylihinnoiteltuina. Rautakaupoista ja muista styrofoam-levyjä myyvistä liikkeistä saa kuitenkin ilmaiseksi hukkapaloja. Käsittääkseni levyt toimitetaan yleensä siten, että pinon alimmaisena on yksi pala, jota ei ole tarkoitettu käytettäväksi, vaan pehmusteeksi, jotta muut levyt eivät kolhiinnu. Nämä pinonaluslevyt ovat sitten lähinnä jätettä, josta hankkiudutaan ihan mielellään eroon.
Esa Heikonen kirjoitti:
tuo figuuri ei mielestäni ole parhaimpiasi. Sen kasvot jotenkin aivan liian tummat.
Poskien ja leuan osalta? Niihin maalasin tummaa parransänkeä, mutta en ilmeisesti kovin hyvin jos sitä ei sellaiseksi miellä.
Esa Heikonen kirjoitti:
Tiedetään - Olen aika varma että et osaa leipoa :-)
No en kyllä. En ainakaan mitään pizzapohjaa monimutkaisempaa, ja silloinkin menee keittiön sisutus uusiksi, kun jauhoja on kaikkialla muualla paitsi siellä missä pitäisi ja vielä viikon päästä aivastelee jauhokokkareita nenästään. Kokkaaminen on enemmän mun juttuni. :)
Mahtava artikkeli, auttaa ainakin minua melkoisesti.
Loistava artikkeli, sain mm. tästä inspiraatiota kasata pitempiaikaisen projektini valmiiksi Ropeconin figuurimaalauskilpailuun. Kiirettä pukkaa, saa nähdä onnistunko.
Tosi hyvä artikkeli!
Miska 29.7.2009 21:11 Vastaa lainauksella
onko stryxoilla ja styröfoamil eroa?
Kuten kuvista näkee, niin kyllä on.
Miska 2.8.2009 22:24 Vastaa lainauksella
Käykö kipsi pohjana?
Kyllä käy, mutta kipsi on luonteeltaan melko erilaista kuin esimerkiksi askartelumassat, eikä se ole yhtä helposti muotoiltavissa tarkasti. Parhaiten kipsi soveltuu karkeampien pohjanmuotojen luomiseen. Osaavissa käsissä kipsikin on kuitenkin aivan käypä materiaali maaston tekoon siinä missä askartelumassat ja tasoitteetkin.
Kiitos erittäin hyvistä vinkeistä! kyllä nyt on hyvä tehdä dioraama! =D
KIITOS!!! Tämä tuli tarpeeseen, idea oli rakentaa dioraama, mutta pelkään pahoin, ettei se ehdi sinne, mihin sitä yritän tähdätä, eli FCMA Openiin… Mutta artikkeli on aivan loistava, niin siis tosiaan, rautakaupasta hukkapalana saa tuota styrofoamia (vaimitäseoli).? Ja ilmaiseks…? Kiitos vaan, loistava artikkeli, pitääpä kokeilla tuollaisen tekemistä…
pystyykö tuon tekemään kipsistä
Todella hyvää tietoa.