Mikään määrä hakuja täällä ei antanut vastausta, josta olisi ollut apua. Jos kyseessä oli vain osaamattomuus, anteeksi siitä ja antakee hyvä linkki oikeaan keskusteluun.
Ongelmani on siis se, että mikään mattalakka ei ole oikeasti mattaa. Parhaimmillaan ne muistuttavat sitä mattaa, mikä valokuvissa on matta: pinta kiiltää hitosti, mutta heijastus on sumea sen sijaan, että se olisi tarkka kuten kiiltolakassa.
Olen lurkkinut täällä jo melko kauan, ja kun keskusteluja silmäilee, huomaa, että täällä ihmiset laittavat viimeiseksi malleihinsa mattalakan. Oma kokemukseni on kuitenkin, että jos haluaa oikeasti matan pinnan, mitään lakkaa ei saa matan emalimaalin päälle pistää. Matta emalimaali antaa ainakin minun silmääni autenttisimman näköisen tankin tai sotalentokoneen pinnan, koska siinä ei ole minkäänlaista kiiltoa, se vain hajauttaa täydellisesti kaiken siihen tulevan valon. Kaikki muut matat lakat jättävät pintaan kiillon, joka saa sotakoneista lelun oloisia.
Eli pähkinänkuoressa: Onko olemassa mattalakkaa, jossa ei ole kiiltoa _yhtään_?
Etusivu 
Keskustelut Yleinen pienoismallikeskustelu
Oikeasti mattaa mattalakkaa?
Mitä lakkoja olet kokeillut?
Itsekin painiskelin aiemmin saman ongelma kimpussa ja jopa maalasin tunnukset aina käsin sen vuoksi, että en ollut löytänyt itseäni miellyttävää mattalakkaa, jonka alle siirtokuvat saisi piiloon. Mutta sittemmin olen löytänyt Vallejon Model Air -mattalakan ja tykästynyt siihen suuresti. Lakan levittämiseen käytän ruiskua. Vallejon spray-lakoista olen kuullut vähemmän ylistäviä kommentteja, mutta niistä ei omakohtaisia kokemuksia ole. Ilmeisesti spray-lakkojen koostumus on kuitenkin erilainen.
Hieman off-topiccina pitää kuitenkin mainita, että omaan makuuni täysin matta pinta ei sotilaskalustomalleissa ole se kaikkein realistisimman pinnan antava, vaan pieni kiilto on vain hyvästä. Pinnan elävyyttä lisää sekin, että kiiltoaste vaihtelee hieman eri puolilla mallia. Esimerkiksi reilusti pölyiset pinnat voivat olla mahdollisimman mattapintaisia, mutta kovalle kulutukselle joutuneissa kohdissa pienestä kiiltelystä ei ole haittaa. Se antaa myös materiaalin (metallin) tuntua malliin. Eivät tainneet olla esikuvatkaan ihan mattapintaisilla maaleilla maalattuja, etenkin kun kenttäolosuhteissa saatettiin naamiomaalin ohenteena käyttää ties mitä litkuja? Toisaalta myös mittakaavaefekti tulee ottaa tässäkin huomioon.
Armoramasta muuten löytyy ihan mielenkiintoinen artikkeli eri kiiltoasteisten lakkojen käytöstä sotilakalustomallien viimeistelyssä.
Itsekin painiskelin aiemmin saman ongelma kimpussa ja jopa maalasin tunnukset aina käsin sen vuoksi, että en ollut löytänyt itseäni miellyttävää mattalakkaa, jonka alle siirtokuvat saisi piiloon. Mutta sittemmin olen löytänyt Vallejon Model Air -mattalakan ja tykästynyt siihen suuresti. Lakan levittämiseen käytän ruiskua. Vallejon spray-lakoista olen kuullut vähemmän ylistäviä kommentteja, mutta niistä ei omakohtaisia kokemuksia ole. Ilmeisesti spray-lakkojen koostumus on kuitenkin erilainen.
Hieman off-topiccina pitää kuitenkin mainita, että omaan makuuni täysin matta pinta ei sotilaskalustomalleissa ole se kaikkein realistisimman pinnan antava, vaan pieni kiilto on vain hyvästä. Pinnan elävyyttä lisää sekin, että kiiltoaste vaihtelee hieman eri puolilla mallia. Esimerkiksi reilusti pölyiset pinnat voivat olla mahdollisimman mattapintaisia, mutta kovalle kulutukselle joutuneissa kohdissa pienestä kiiltelystä ei ole haittaa. Se antaa myös materiaalin (metallin) tuntua malliin. Eivät tainneet olla esikuvatkaan ihan mattapintaisilla maaleilla maalattuja, etenkin kun kenttäolosuhteissa saatettiin naamiomaalin ohenteena käyttää ties mitä litkuja? Toisaalta myös mittakaavaefekti tulee ottaa tässäkin huomioon.
Armoramasta muuten löytyy ihan mielenkiintoinen artikkeli eri kiiltoasteisten lakkojen käytöstä sotilakalustomallien viimeistelyssä.
Testorsin Dull Cote -lakka on taatusti täysin kuollutta. Sen saatavuus lienee kuitenkin melko kehno, joten tilauspuuhiksi menee. Tamiyan akryylilakka ja kiiltoastetta säätelevä mattapasta tuottavat myös kiillottoman pinnan. Pastan annostelussa pitää olla kuitenkin tarkka. Jos sitä annostelee liikaa, harsoontuu pinta. 40 prosenttia mattapastaa lakan tilavuudesta alkaa olla jo maksimimäärä. Decovärin autolakkoja oli saatavilla takavuosina samalla konseptilla, eli kiiltoaste säädellään mattapastalla. Autolakan kanssa on oltava tarkka, koska liuotin on ärjyä.
Oma reseptini on maalata malli aina täyskiiltävällä maalilla ja kiiltoaste säädellään sitten lakkauksella, esimerkiksi mattalakalla. Mattalakka mattamaalin päällä vaikuttaa jo itse pinnan muodostukseen, mattamaalithan ovat ominaisuuksiltaan selvästi kehnompia esimerkiksi tasoittuvuudeltaan kuin kiiltävät maalit.
Pienoismallin kiiltoastetta voi tarkastella myös mallin mittakaavan perusteella tai mistä materiaalista tehtyä esikuvaa malli esittää. Karkea lähtökohta kiiltoasteen tarkastelulle voisi olla: mitä pienempi malli sen vähemmän se saisi kiiltää. Puuta esittävät kohteen kiiltelevät harvemmin, metalliset taas voivat kiiltää.
Oma reseptini on maalata malli aina täyskiiltävällä maalilla ja kiiltoaste säädellään sitten lakkauksella, esimerkiksi mattalakalla. Mattalakka mattamaalin päällä vaikuttaa jo itse pinnan muodostukseen, mattamaalithan ovat ominaisuuksiltaan selvästi kehnompia esimerkiksi tasoittuvuudeltaan kuin kiiltävät maalit.
Pienoismallin kiiltoastetta voi tarkastella myös mallin mittakaavan perusteella tai mistä materiaalista tehtyä esikuvaa malli esittää. Karkea lähtökohta kiiltoasteen tarkastelulle voisi olla: mitä pienempi malli sen vähemmän se saisi kiiltää. Puuta esittävät kohteen kiiltelevät harvemmin, metalliset taas voivat kiiltää.
Totta on että mattapintaisesta emalimaalista jää "dead flat" pinta, jota ei oikein millään lakalla tavoita, mutta kyllä sitä kohtuullisen himmeän pinnan pitäisi saada lakallakin…
Mitä lakkoja olet käyttänyt? Oletko ohentanut näitä mitenkään? Lakkahan muodostaa ikäänkuin läpinäkyvän kalvon maalipinnan päälle. Ja jos tämä kalvo on kovin paksu, niin kyllähän siitä alkaa aina valo jotenkin taittumaan/heijastelemaan, vaikka olisi kuinka tasaiseksi pinnan saanut.
…Ainakin revellin/humbrollin lakat ovat minun muistini mukaan aivan erinomaisen paksuja tököttejä.
Model air- lakan olen minäkin todennut monesta kokeilemastani vaihtoehdosta "vähiten huonoksi"
Mitä lakkoja olet käyttänyt? Oletko ohentanut näitä mitenkään? Lakkahan muodostaa ikäänkuin läpinäkyvän kalvon maalipinnan päälle. Ja jos tämä kalvo on kovin paksu, niin kyllähän siitä alkaa aina valo jotenkin taittumaan/heijastelemaan, vaikka olisi kuinka tasaiseksi pinnan saanut.
…Ainakin revellin/humbrollin lakat ovat minun muistini mukaan aivan erinomaisen paksuja tököttejä.
Model air- lakan olen minäkin todennut monesta kokeilemastani vaihtoehdosta "vähiten huonoksi"
Olen käyttänyt Humbrolin ja Revellin mattalakkoja jotka tosiaan ovat paksuja ja vaativatkin hyvän ohennuksen.
Olen sekoittanut lakan ensin hyvin, tämän jälkeen ohentanut n.1:1 tai enemmänkin, ja ruiskulla ohuita kerroksia. Pitäisi tulla aika mattaa, tässäkin pitää vähän harjoitella, jos lakkaa liikaa, pinta rupeaa "huurtumaan".
Onnistunee myös siveltimellä, jälleen hyvin sekoitettuna ohuita kerroksia.
Sekoitus on tärkeä,muuten tulee puolikiiltävää tai jopa kiiltävää.
Model Airin akryylimattalakkaa kokeilin Humbrolin mattavärin päälle reilusti ohennettuna siveltimellä, tuppasi vähän pisaroimaan rasvaisen emalivärin päällä, mutta ahkeralla sutimisella tuli aika hyvä, ei tosin aivan "dead" pinta, useampi
käsittely olisi ehkä auttanut. Tässäkin ehkä ruisku olisi parempi, mutta kokeilin vain minulle vähän outoa akryylilakkaa.
Olen sekoittanut lakan ensin hyvin, tämän jälkeen ohentanut n.1:1 tai enemmänkin, ja ruiskulla ohuita kerroksia. Pitäisi tulla aika mattaa, tässäkin pitää vähän harjoitella, jos lakkaa liikaa, pinta rupeaa "huurtumaan".
Onnistunee myös siveltimellä, jälleen hyvin sekoitettuna ohuita kerroksia.
Sekoitus on tärkeä,muuten tulee puolikiiltävää tai jopa kiiltävää.
Model Airin akryylimattalakkaa kokeilin Humbrolin mattavärin päälle reilusti ohennettuna siveltimellä, tuppasi vähän pisaroimaan rasvaisen emalivärin päällä, mutta ahkeralla sutimisella tuli aika hyvä, ei tosin aivan "dead" pinta, useampi
käsittely olisi ehkä auttanut. Tässäkin ehkä ruisku olisi parempi, mutta kokeilin vain minulle vähän outoa akryylilakkaa.
Testorsin Dull Cotea ohennan valmistajan omalla ohenteella suhteessa kolme osaa lakkaa ja yksi osa ohennetta. Myös Dicco Tinneri käy, jos maalipinta sen kestää. Tällöin ohennussuhde voi olla suurempi - jopa kaksi osaa Diccoa ja yksi osa lakkaa. Dull Cote antaa erinomaisen kuolleen pinnan. Kannattaa kokeilla. Dull Cote on siitä ongelmaton, että lakkabensiinipohjaisena se soveltuu kaikkien maalilpintojen päälle. En tosin ole kokeillut akryylien päälle, koska en akryylimaaleja käytä.
Ohennussuhteiden tarkka kertominen on hieman vaikeaa, koska lakat tuppaavat paksuuntumaan säilytyksessä. Gunzen lakka (Kuivalaiselta) on myös kelpo tavaraa, mutta siinäkin on selluloosapohjainen ohenne, joten on kokeiltava minkä tyyppisten maalien päälle sen voi vetää. Selluloosa ja lakkabensiinipohjaiset maalit kestävät yleensä hyvin, mutta akryylien kanssa voi olla ongelmia. Tosin selluloosapohjaisten lakkojen hyvä puoli on se, että ne ehtivät kuivua niin nopeasti, että varsinaisia vahinkoja mallin pintamaalin ei ehdi syntyä. Kehoita kuitenkin kokeilemaan aluksi.
Humbrollin ja vastaavien matta- ja satiinilakan kiiltoaste himmenee huomattavasti, kun lakan ohentaa ruiskuduunia varten Dicco Tinnerillä. Ohennussuhde voi olla jopa 2 osaa Diccoa. Floquilin mattalakka on myös hienojakoista, mutta vaikeasti saatavaa, koska se on jenkkituote. Ohenne on valmistajan oma DioSol tai Dicco Tinneri.
Ohennussuhteiden tarkka kertominen on hieman vaikeaa, koska lakat tuppaavat paksuuntumaan säilytyksessä. Gunzen lakka (Kuivalaiselta) on myös kelpo tavaraa, mutta siinäkin on selluloosapohjainen ohenne, joten on kokeiltava minkä tyyppisten maalien päälle sen voi vetää. Selluloosa ja lakkabensiinipohjaiset maalit kestävät yleensä hyvin, mutta akryylien kanssa voi olla ongelmia. Tosin selluloosapohjaisten lakkojen hyvä puoli on se, että ne ehtivät kuivua niin nopeasti, että varsinaisia vahinkoja mallin pintamaalin ei ehdi syntyä. Kehoita kuitenkin kokeilemaan aluksi.
Humbrollin ja vastaavien matta- ja satiinilakan kiiltoaste himmenee huomattavasti, kun lakan ohentaa ruiskuduunia varten Dicco Tinnerillä. Ohennussuhde voi olla jopa 2 osaa Diccoa. Floquilin mattalakka on myös hienojakoista, mutta vaikeasti saatavaa, koska se on jenkkituote. Ohenne on valmistajan oma DioSol tai Dicco Tinneri.
No entäs tietääkö kukaan sanoa suoralta kädeltä mikä on sekoitussuhde jos käytää Tamiyan kiiltävää lakkaa ja haluaa siitä matan ja sekoittaa siihen Tamiyan Flat Basea? Eli montako tippaa kiiltävää lakkaa ja montako tippaa Flat Basea? Voisinhan sitä itsekin kokeilla mutta näin kysymällä säästää muutaman tipan kumpaakin ainetta. Tamiyallahan ei ole suoraan mattalakkaa ainakaan akryyleissä.
Flat basea voi myös sekoittaa lattiavahaan, jolloin Johnssonista tuleekin matta. Ainakin näin luki uusimmassa FSM lehdessä.
Lakkaillaan!
Flat basea voi myös sekoittaa lattiavahaan, jolloin Johnssonista tuleekin matta. Ainakin näin luki uusimmassa FSM lehdessä.
Lakkaillaan!
Kiitoksia paljon kaikille vastaajille. Hyvä, että löytyy siis kovasti keinoja päästä yhä matempaan pintaan.
Teen malleja vain terapeuttisesti sillä samalla tyylillä kuin koulu- ja lukioaikoinakin, eli käytännössä suoraan paketista paketin ohjeilla ja siveltimellä, joten ruiskutusmaalaus on halujeni ulkopuolella.
On mahdollista, että kaikesta ohentamisesta huolimatta ainakin osa käyttämistäni lakoista on ollut jopa liian järeitä yhätikin.
Kokeiltuja ovat Revellin matta, Humbrolin matta, Mastonin spray, Vallejon "Game Matt Varnish" ja joku täysin nimetön rautakaupan lakka vuosimallia "mun iskä" ehkä 80-luvulta.
Kokeillaanpa siis vielä enemmän ohennetuilla ja kahtotaan mitä seuraa.
Teen malleja vain terapeuttisesti sillä samalla tyylillä kuin koulu- ja lukioaikoinakin, eli käytännössä suoraan paketista paketin ohjeilla ja siveltimellä, joten ruiskutusmaalaus on halujeni ulkopuolella.
On mahdollista, että kaikesta ohentamisesta huolimatta ainakin osa käyttämistäni lakoista on ollut jopa liian järeitä yhätikin.
Kokeiltuja ovat Revellin matta, Humbrolin matta, Mastonin spray, Vallejon "Game Matt Varnish" ja joku täysin nimetön rautakaupan lakka vuosimallia "mun iskä" ehkä 80-luvulta.
Kokeillaanpa siis vielä enemmän ohennetuilla ja kahtotaan mitä seuraa.
Ja pitää kyllä oikein hyvin paikkansa. Tuossa M8-testailumallissani tuli tuotakin yhdistelmää kokeiltua. En tosin sitä mitenkään ylivoimaiseksi havainnut tuohon Vallejoon nähden, mutta mitään varsinaisia laajamittaisempia vertailuja en kyllä tehnytkään. Olikos tuossa FSM:ssä enemmänkin juttua aiheesta vai pelkkä maininta?Mika Vuori kirjoitti:Flat basea voi myös sekoittaa lattiavahaan, jolloin Johnssonista tuleekin matta. Ainakin näin luki uusimmassa FSM lehdessä.
Siinä on vertailu eri akryylimaaleista ruiskulla maalattuna ja erillinen juttu lattiavahan käytöstä ja siinä oli maininta että kiiltoastetta voi säätää Tamiyan Flat Basella.Tomi Mynttinen kirjoitti:Olikos tuossa FSM:ssä enemmänkin juttua aiheesta vai pelkkä maininta?
Vertailusta sen verran että kaikki maalit oli hyviä :) Mukana oli mm Vallejo Model Color ja Model air, Tamiya, Gunze, Lifecolor, Xtracrylix ym. Odotin kyllä hieman "syvemmälle" menevää arvostelua maaleista esim. miten nopeasti ruisku tukkeentuu vai tukkeentuuko ollenkaan ja muuta sellaista nippelitietoa.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.