Pienoismallit.net

Sami väistö

Cutty sark 23.2.2019 17:00 Malli
5 kuukautta pakersin tämän kanssa. Siitä 1-1.5 kuukautta rungossa ja detaljeissa, loppu takilan kanssa ahertaen. Pakko mainita että rakennussarjassa oli alunperin jonkin verran eroa alkuperäiseen nähden. Isoimpana virheenä keulapakan reunan muoto ja ankkurivinssi. Billing boat on ohjeissaan sitä mieltä että ankkurivinssin koneisto jäisi täysin näkymättömiin, vaikka todellisuudessa se on näkyvissä puolittain kelapakan alta. Tätä ihmetellessäni ja todettuani asian näin olevan päätin sitten kivella vähän enemmän mitä muuta löytyy. Takilasta ei löytynyt muuta eroa kuin normi myötä-purjeiden täydellinen puuttuminen, niin pitihän nekin sinne saada ainakin varret ja fokan myötä-purjeet… Kaikki muu oli sitten niinkuin pitääkin.
Olin aikaisemmin miettinyt mistä johtuii klipperi-laivojen lyhytikäisyys verrattuna vastaavan kantokyvyn omaavalle normi rahti-fregatilla tai parkilla. Siihen oli varmasti muitakin syitä mutta itse pitäisin pääsyynä tuota äärimmäisyyksiin menevää purjepinta-alaa.
Cutty sark 22.2.2019 16:38 Malli
Jatkossa voisin istua entistäkin pidempääntutkimassa miten saisi nämä kuvat otettua niin ettei olisi kansio täynnä parista kuvasta…
Tykkipursi: Kansi, tykit… 25.12.2018 15:40 Rakennusblogi
Tätä on ilo seurata tähän asti ja toivottavasti jatkuu yhtä selkeänä ja asiallisena.
Amphion 1778 10.9.2018 11:59 Malli
Anne ja Marko kirjoitti:
Huomasimme muuten itsekin kun teimme muutaman Chapmanin aluksen,että takiloissa on ollut ongelmia.Esim.KronPrins Gustav Adolf sotkeutui ankkuriköytensa irrotuksessa ja ajautui karille 1788.Merimuseon sekä meidän huomion kiinnittyi siihen,että Iso maston vanttiharukset olivat aivan liian edessä että,alaisoraaka olisi kääntynyt tarpeeksi jyrkkään luoviin.Eli laiva ei kääntynyt tuulen mukaan tarpeeksi nopeasti ja jäi venäläisten vangiksi.Toinen ongelma oli tykkijollien loggerttipurjeet jotka jo kokeilimme pienoismallillamme.Eivät toimi toivotulla tavalla.Merimuseon ja meidän kokemustemme mukaan.Frederic Af Chapman oli loistava suunnittelija ja kokeilija ja Britti.
Minulle tuli tässä mieleen että oliko mikä loggerttipurje tekemässänne aluksessa?
Oliko kyseessä :
A. Pudotettava loggerttipurje
Pudotettava loggerttipurje muistuttaa läheisesti seisovaa loggerttipurjetta, mutta purjeen etuliesma työntyy edemmäksi mastoa. Vendaa tai jiippiä tehtäessä purje täytyy pudottaa, puomi tulee siirtää maston vastakkaiselle puolelle ja purje nostaa uudelleen. Tämän takia tämä purjetyyppi soveltuu parhaiten vesialueelle, jolla halssit ovat pitkiä

B. Tasapainotettu loggerttipurje
Eri loggerttipurjetyypeistä tämä on purjehdusominaisuuksiltaan kaikkein helpoin ja muistuttaa suurelti bermudatakilan isopurjeen ominaisuuksia. Purjeen ylä- ja alareunoissa on puomit, joiden välissä neliskulmainen purje on. Alaliesman puomissa on kiinni jalusköysi, jolla purjetta hallitaan. Tasapainotettu loggerttipurje soveltuu erityisesti purjehtimiseen kapeilla vesillä, kuten saaristossa, järvillä ja joilla, koska se mahdollistaa vendan tekemisen yksinkertaisesti ja nopeasti verrattuna muuntyyppisiin logerttipurjeisiin.

C. Seisova loggerttipurje
Kun tasapainotetusta loggerttipurjeesta jätetään pois alapuomi ja jalusköysi kiinnitetään purjeen jaluskulmaan ja halssikulma veneen keulan tuntumaan, saadaan seisova loggerttipurje. Sen hallitseminen vaatii taitoa ja fyysistä voimaa. Jiippiä tai vendaa tehdessä jalusköysi irrotetaan sivukannella olevasta helasta ja siirretään vastakkaisen sivukannen helaan. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeen alaliesmassa yleensä käytetään irrotettavaa puomia tai airoa, jotta purjeen muoto säilyisi. Seisovan loggerttipurjeen suurin etu on sen yksinkertaisuus, mikä nopeuttaa takilan pystyttämistä ja laskemista. Tämä on toivottu ominaisuus, jos venettä halutaan alkaa soutamaan tuulessa, jolloin ilmanvastus tulee saada mahdollisimman pieneksi.

Kaikissa näissä on omat hyvät ja huonot puolet. Veikkaan että kyseessä on ollut pudotettava loggertti ja siksi ette ole saaneet sitä toimimaan onnistuneesti. Enkä usko näiden kaikkien kolmen olleen olemassakaan Chapmanin aikana.ystävälläni oli aikanaan muutaman vuoden käytössävene joka oli varustettu loggerteilla iso mastossa oli juuri tuo pudotettava ja taaempi melko pieni-kokoinen mesaani oli tasapainotettu. Homma oli siitä hölmön oloista kun halssinvaihdon yhteydessä joutui aina makaamaan piissä mesaanilla jotta pystyimme siirtämään isomaston purjeen toiselle puolelle niin ettei se halssinaikana nojannut mastoon.

Selittäisikö tämä mahdollisestisen sen ettei mallinne takilointi toiminut niin kuin pitäisi tai olisi voinut kuvitella. Mutta jos kyseessä on tosiaan pudotettava loggertti niin ei paljon tule ideoita miten sen sai toimimaan pienoiskoossa, jotta sitä voisi uittaa kauko-ohjauksella.

Muuten kiitoksia kaikille kehuista. Ne kertovat sen itselleni sen että on oppinut jotain harjoituksen kautta tekemällä. :)
Amphion 1778 9.9.2018 08:19 Malli
Laiva on ollut muunnos joko turuman- tai pojama-luokan saaristofregatista. Tästäkin tiedosta löytyy aivan yhtä luotettavasti mainintoja puoleen ja toiseen. Katsoin tuota pojama-luokan saaristofregatista tehtyä mallia. Ja sain siitä ainakin rungon pääpiirteiden ansiosta käsityksen, että olisi pojamasta muunnettu. Tietenkään sitä ei voi 100%.n varmaksi sanoa näin jälkikäteen kunhan on kaikki kolme rivissä niin voisi tehdä paremmin tarkastelua että kummasta löytyy enemmän yhtäläisyyksiä tämän saaristolaivaston lippu-laivaksi tarkoitetun aluksen kanssa.

Ruotsalaiset lähteet sanovat tätä kuunariksi, ja siksi itse käyttäisin tätä nimitystä. Jostain luin että pohjoismaissa olisi tätä takilaa kutsuttu raaka-purje kuunariksi. Mutta samassa tekstissä on maininta hermaphrodite-brig. Tämä on itseasiassa mielipiteitä herättävä asia, kun puhutaan näistä Chapmanin saaristolaivastolle suunnittelemissa aluksissa. Sillä melkein kaikissa tapauksissa on tehty muutoksia tunnettuihin alus-tyyppeihin, joista osa oli onnistuneita ja vähemmän onnistuneitakin on osunut miehen uralle.
Ja monesti jos alus on kirjallisessa lähteessä mainittu juuri prikiksi, brigantiiniksi taisnau-prikiksi, niin ne voivat tarkoittaa jokainen omaa tyyppiään tai sitten kirjuri on ollut välinpitämätön ja kirjannut nämä kaikki kolme takilaa samannimen taakse. Siksi näissä tapauksissa on parempi etsiä maalauksista ja jos mahdollista myös piirrustuksista vinkejä mikä näistä on todella kyseessä.

Sillä loppujen lopuksi priki ja snau-priki muuttuivat kirjanpidossa yhdeksi ja samaksi. Brigantiini ja kuunari on muuntunut suomessa lopulta ykdeksi ja samaksi.
Pojama / Fröja 6.9.2018 12:10 Malli
Olet teynyt loistavaa työtä tämän laivan kanssa, kuten tuon barkassinkin kanssa. Sekä hyvä yhteenveto aluksen taustoista. En kehtaa antaa tähtiä sillä en ole mikään expertti-mallari ja vielä vähemmän pätevä tuomaroimaan. Silti sanon että tämä on juuri sellaista laatu-työtä jota katselee mieluusti.

Kirjoitit että olisit tutkinut tämän takiloinnin toimivuutta, niin millaisia johtopäätöksiä sait tehtyä? Sillä en ole eläessä kuin näyhny välimeren maassa käydessä ja silloinkin niin ettei toiminnasta saanut mitään käsitystä. Mutta mitä olen lukenut niin käsittääkseni latinalais-purjeella on parhaat tuuleen-nousu ominaisuudet?

Itselläni on ollut ajatuksena tämän alus-tyypin kanssa tehdä näitä 2kpl toinen tähän samaan takilointiin ja toinen kuunertiksi takiloituna. Jolloin saisin molemmat versiot vierekkäin ja voisin tutkia takiloiden toimivuutta ja vertailla niitä. Sillä Chapman oli laivanrakentamisessa aikansa edelläkävijä joka toteutti suhteellisen ennakkoluulottomasti takiloinneista omia paranneltuja versioita, joissa oli tarkoitus karsia eri takila- ja laiva-tyyppien heikkouksia.

Mistä muuten löysit tuon pojama-luokan linja-piirrokset? Olisin niistä kiinnostunut jos ne olisi saatavilla?
L'Hermione 28.5.2018 14:58 Malli
Tämän runko on rakennettu yhdellä rima kerralla. Eli en käyttänyt päälle tulevaa viilutusta tässä ensimmäisessä mallissani. Etenkään kun sarjan valmistajakaan ei ollut laittanut siihen tarvittavaa materiaalia paketin mukana. Jälkeenpäin kun kasasin Zuiderzee Botter-mallia johon kuului tämä viilu-kerros niin huomasin tämän tekniikan paremmaksi. Ja nyt olen kasailemassa ruotsin Kustaa 3.n huvi- ja komento-alus Amphionia. Ja tämän kanssa olen huomannut käyttää tuota riman ohennusta keulaa kohti mennessä. Niin olen saanut tässä tuon onnistumaan paremmin toistaiseksi. :)
L'Hermione 15.5.2018 12:07 Malli
Kiitoksia tuosta linkistä. Löysin tuolta asian kuvien kanssa rautalankaversiona selitettynä.
Zuiderzee Botter Artesania… 15.5.2018 11:57 Malli
Pakko sanoa, että itsekin kiinnitin huomiota tähän rungon outoon muotoon, joka minulle mieleen puukengäm. Ja tutkiessani aluksen historiaa huomasin siinä sivussa monien muidenkin hollantilaisten rannikko-alusten olevan muodoiltaan samankaltaisia. Tuo apupurje on mietityttänyt minua. Etenkin miten sitä on käytetty? Minusta se vaikuttaa siltä kuin se olisi pakko ottaa alas aina halssin-vaihdon ajaksi. Tästä syystä olen ajatellut, että sitä ei ole käytetty kuin joko heikon tuulen aikana sekä nuottaa tai troolia vedettäessä, jolloin sitä purjepinta-alaa on tarvittu enemmän.
Tuota heti liimaiksen jälkeen hiontaa täytyy kyllä kokeilla seuraavassa mallissa, kun pääsen siihen vaiheeseen asti. Käyn läpi nuo muutkin vinkit mitä on tullu. Vaikka tiedän ettei pelkällä lukemisella taidot kehity, ne tekniikat pitää opetella myös käytännön tasollakin . Mikä käy minulle loistavasti, koska posti toi uusimman projektin perille j0a aloitan ohjeiden tarkemman tutkimisen iltasella.
L'Hermione 13.5.2018 12:41 Malli
Tuo kävi mielessäni kun tein mallia numero 2. Siinä tuli tuon ensimmäisen kylki lauta kerroksen päälle ohuemmasta 0,5mm.n viiluista lopullinen ulkolaita. Taivuttaessani ja liimatessa tätä kerrosta, huomasin niiden pysyvän paremmin tahtomassani muodossa. Niinpä mietin sen jälkeen että pitäisikö käyttää jatkossakin tätä tekniikkaa vai kokeilenko seuraavaksi tuota ehdottamaasi täyte-aineen käyttöä laipioiden väleissä.
Mutta totta puhuakseni mokasin siinäkin tekniikassa jotakin lakkaus-vaiheessa ja lopulta siinäkin tapahtui pientä elämistä mutta se ei ollut mitään tähän verrattuna.