Pienoismallit.net

VilleH

Esim. täältä löytyy: www.componentshop.co.uk/leds/micro-leds.html

Nuo 0402 -kokoiset alkavat olla jo skaalakokoa lähellä:) mutta joutuu itse kasaamaan "naruksi".

Tässä tapauksessa kannattaa ottaa ilman vastusta, ja ketjuttaa, ja laittaa ketjun päähän sitten tarpeellinen vastus, riippuen jännitelähteestä. Yhden ledin kynnysjännite on n. 1,8 - 3 V riippuen väristä, joten jännitettä tarvitaan jos ketju on pitkä. Virraksi vastuksella sitten n. 20 mA eli edellyttää pieniä elektroniikkalaskuja.

T:Ville H
Hei,
Styrofoamin päälle ei voi suoraan laittaa polyesterihartsia, se sulattaa styrofoamin (ja styroksin), polyuretaanivaahto sen kestää. Jos hartsina käyttäisi epoksia, voi laminoida myös styrofoamin päälle, mutta epoksit ovat ehkä konstikkaita, polyesteri on suoraviivaisempi ja halvempikin.

Itse lähestyisin juurikin näin, polyesterihartsilla laminoiden, mutta siis käyttäen runkona polyuretaanivaahtoa, johon karkea maiseman muotoilu on helppo tehdä. Noita polyesterituotteitahan saa lähes kaikista rautakaupoista. Koska laminointipinta on ehkä vähän karkea, joudutaan sitä tasoittamaan - kannattaa tässäkin käyttää polyesteritasoiteita, niin tarttuu ja pysyy hyvin.

Maaleiksi voi ja kannattaakin käyttää ulkokäyttöön tarkoitettuja maaleja, muttei ehkä oikean talon - ne eivät sovi suurella todennäköisyydellä tähän, paitsi ehkä maisemointiin, en tiedä. Erityisesti polystyreenirakenteiden ja ehkä muidenkin yksityiskohtien salaisuus on hyvän pohjamaalin käyttö, se auttaa tartunnassa ja vahvistaa maalipintaa. Voi olla, että pohjamaaliin päälle voisi sitten käyttää jopa noita uusia vesiohenteisia, minulla ei ole niistä kyllä kokemuksia. Kalustemaaleja löytyy myös himmeinä, joka näyttää pienoismallissa paremmalta kuin kiiltävät maalit.

Odottelin, että joku nk. puutarhamalleja harrastava voisi ottaa näihin kantaa, mutta taitaa olla sellaiset harvassa, eikä ehkä edes tällä palstalla.

T:Ville H
Itselleni tuli tässä tapauksessa mieleen sääolosuhteiden ongelmallisuus. Jos ymmärrän oikein, vaikka malli olisi suoralta sateelta suojassa, on kuitenkin jo lämpötilan vaihtelut, ja niiden seurauksena kondenssikosteus tässä melkoinen ongelma.

Jos mallin on tarkoitus olla esittelykunnossa joitakin kuukausia, ei asiaan ehkä tarvitse kiinnittää liikaa huomiota. Mutta jos sen on tarkoitus kestää vuosia, kuten tulkitsen, on ongelma todellinen. Sallisten upeat dioraamat on tarkoitettu säilytettäväksi suojatussa tilassa ja tasaisessa lämpötilassa.

Esimerkiksi, en missään tapauksessa suosittele tekemään sellaisia sekarakenteita, joissa on puuta (missään muodossa) ja muovia, niiden erilainen eläminen todennäköisesti rapauttaa mallin nopeasti. Myös styrofoamin ja sen pinnoitteena ehkä käytettävät maisemointituotteet todennäköisesti elävät eri tavalla, ja saattavat reagoida myös kosteuteen ei-toivotusti?
Kokonaan polystyreenistä, eli levystä ja esim. listoista huolellisesti tehdyt rakenteet (tulikos tähän taloja tms.) voisivat ehkä kestää, ainakin jos UV-säteilysuojaus on kunnossa, maali tai suojakalvo laseissa tms.

Vanerit ja muut puukuitulevyt voivat myös tuottaa sellaisenaan yllätyksiä muodonmuutoksilla, mutta ehkä hyvälaatuinen filmivaneri voisi olla jossakin kohden käyttökelpoista?

Lasikuitu (siis polyesteri-lasikuitulaminaatti) voisi olla suurissa kokonaisuuksissa harkinnan arvoinen, se on melko stabiili ja vapaasti muotoiltavissa, joka mahdollistaa homogeeniset ja siten stabiilit rakenteet. Muotti tai mallinehan voi olla sitten hennompaa tavaraa. Lasikuitulaminoinnin ohjeita on netti pullollaan, jos siis työmenetelmä ei ollut tuttu.

T:Ville H
Uusia Suomi-malleja tulossa   6.11.2020 19:30
Excellent! I think I can barely wait this one.

Br:VilleH
Vielä muutama huomio, jos veneen rakentaa myöhäisempään asuun:

Komentosillalle tehtiin modifikaatio, jossa alaohjaamon laitteet tuotiin ylös. Tulkitsen tilanteen siis siten, että alaohjaamoon ei jäänyt hallintalaitteita, joten muutos on kohtalaisen helppo, irrotetaan kaikki ulkonevat osat osasta 21d ja siirretään ne sillalle osat 2 x 24f ja 23d kanssa. Vasemmalla on kolme tummaa kohoumaa linjassa. Ne voisivat olla katkaisimia, tai mahdollisesti puheputkien päät.

Modifikaatioon liittyy myös radiovarustuksen ja sitä kautta antennien muutos. Alaohjaamon katolla on lähiradion masto, ja ohjaamon sivuilla on Taiston tapaan takasivuviistoon olevat tangot, joista antennilanka menee keulasalkoon laitettuun lisämastoon. Tässä yhteydessä alkuperäiset mastot poistettiin, mutta näitähän ei edes olekaan sarjan mukana, koska on aikaisemman alatyypin ominaisuus.

Etummaisen keulaluukun paikalle on asennettu kehälavetilla oleva 12.7 mm raskas konekivääri, DsHK. Asennus vaikuttaa samanlaiselta kuin G-5 (Viima, Vihuri) ja D-3-luokan (Vasama) veneiden siltarakenteissa? (SLS sivu 118 alhaalla, mm). Kyseessä saattaa olla myös SB-pommikoneesta kopioitu ratkaisu. Tämä tosin voi olla hyvinkin sama asia.

Paljon pikkujuttuja, ja myös tiettyjä venekohtaisia erikoisuuksia (erityisesti J1) on toki paljonkin.

T:Ville H
No niin.

Katsellessanne Suomen Laivasto Sodassa -kirjasta kuvia Jymyistä, ja jos seuraatte veneen runkonumeroa 213, ja MAS-numeroa 527, hoksaatte, että nimet ovat sekaisin. Kun yhdistävän faktana on TH39, niin Jyryn/MAS527/213:n kyllä erottaa lähes kaikista kuvista.

Appropoo, Olli-Pekka Haukialan tutkimuksien mukaan veneiden oikea numerointi on näin:
MAS 526 = Jyske = J 4
MAS 527 = Jyry = J 3
MAS 528 = Jylhä = J 1
MAS 529 = Jymy = J 2

Jyry oli Valtion laivatelakalla 30.6.43 alkaen noin kuukauden. Sinä aikana ilmoitetaan tehdyiksi
o -käskynvälittäjien tarkastus- ja muutostyöt
o -radiolaitteiden asennus (merkitsee siten lähiradiomaston asennusta)
o -sumutuslaitteen asennus
o -torpedoheittimien asennus (merkitsee TH/39:n asennusta)

Näinollen J3:n tapauksessa nuo italialaiset syvyyspomminpudottimet ja sumutuslaite poistettiin tuolloin.

Sivulla 109 on kuva MAS527:sta alkuperäisasuisena (italialaisena), mutta ajankohta ei tiedossa, eikä se, onko vene jo luovutettu suomalaisille. HUOM: Veneiden pohja oli alunperin musta, mutta maalattiin punaiseksi talvi 43-44 aikana.

Veneiden alkuperäiseen varustukseen kuuluneet kaksi kuuntelulaitetta keulakannella ovat olleet paikoillaan todennäköisesti koko vuoden 1943 sillä ne esiintyvät konekiväärin kanssa alkutalvella.

T:Ville H
Yritän huomenna tehdä tarkempaa selvitystä, mm. noista Suomen Laivasto sodassa kirjan kuvista - Niissä on sekoilua veneistä, nimistä ja numeroista.
Olennaisimmat erot, jos tehdään siis alkuperäisasuista italialaisvenettä joko italialaisten käytösä, tai heti luovutuksen jälkeen, löytyy tuosta ylhäältä.

T:Ville H
Ja vielä puukannesta: Sarjan kannesta saa maalaamalla (ootraamalla) kyllä aivan mainion, pienellä harjoittelulla. Ensin jokin keskiruskea sävy alle, sitten irtolautojen korostamista hieman vaaleammalla ja tummemmalla sävyllä, ja kaiken päälle punaruskealla sävytetty kuultolakka. Tee ensi koepalaan, niin homma selviää, millaiset sävyt toimivat. Vaneriset osathan ovat aika tasasävyisiä.

T:Ville H
Nopeasti:

Tsekkaa täältä: www.pienoismallit.net/keskustelut/7259_mas-568-4a-serie-italeri-1-35/

Aivan suoraan laatikosta ei synny suomalaisten alatyyppiä. Pikkuerojen kaiteet jne. lisäksi torpedoheitin on sarjassa väärä, mutta sattumalta J3:ssa on suurin piirtein srjan kaltainen: toinen heittimen kelkka tippui mereen, ja koska varaosaa ei ollut, vaihdettiin koko heitin malliin TH39. Muihin veneisiin täytyisi tehdä aikaisempi malli, niinkuin tuossa linkittämässäsi onkin tehty. Sen verran meni kuitenkin väärin, että torpedot olivat yläviistossa, ei alaspäin, kuten tuossa. Tämän näkee sokea reettakin valokuvista.

Syvyyspommiteline poistettiin, ja laitettiin suomalaiset reunan yli kippaavat isommille pommeille. Voi olla, että kesällä -43 oli vielä tuo vanha viritys. Samoihin aikoihin sumuhapposäiliö vaihdettiin suomalaiseen, samanlaiseen kuin Taistoissa.

Komentosillan edessä oleva ilmanotto ja tuulisuoja kaipaa virittelyä, ainakin nuo sivulipat pois. Oikealla puolella komentosillalla sivureuna kaartuu ulospäin. Itse tein sen alumiinilevystä, niin sain kaarroksen jouhevaksi.

Puukannen suhteen päädyin itse siihen, että niitä ei oltu maalattu, niiden vähäisien kuvien perusteella mistä asiaa voi päätellä, mutta muitakin tulkintoja voi tehdä.

Kaivele sieltä SA-kuva-arkistosta ja netistä, niistä näkee eroja.

T:Ville H
Radio ohjaus ongelma   19.10.2020 20:38
Aii-vann: Nykyisin noihin 1:8 sähköautoihin ja hupivehkeisiin tosiaan käytetään korkeampia jännitteitä, ajatukseni oli siinä vanhassa 6 cell NiCd -maailmassa.

Virranhan määrää aina moottori (tai moottorin säädin, jos halutaan viisastella), ei akku, joka määrää vain jännitteen. Akulla toki on (maksimi) virranantokyky, eli rajoitus.

T:Ville H