Pienoismallit.net

Alex Chudoba

Kotimainen härkävaunu   20.10.2019 14:13
Molempien maiden rautatiekaluston juuret ovat tässä tapauksessa hyvinkin samaa perua: Miniartin vaunu on 1910-luvun venäläinen standardivaunu, joita Suomessakin rakennettiin vuodesta 1913 jonnekin 1920-luvun puolelle. Suomessa käytössä olleet tämäntyyppiset vaunut voinee jakaa neljään ryhmään:

1) VR:n sarja Gd. Rakennettu vuosina 1913-192x ja käytetty liikenteessä 1960-luvun loppupuolelle asti. Erona Miniartin vaunuun ovat ainakin korin pystytolpat, jotka Suomessa rakennetuissa vaunuissa olivat pääsääntöisesti U-palkkia eivätkä puuta. Lisäksi pyöränripustukset ovat ainakin jälkipolville säilyneissä vaunuissa täysin erilaiset, eivätkä puskimetkaan aivan samanlaisia liene. Suomalaisissa vaunuissa kamiinan savutorvi oli eri mallia kuin venäläisissä ja sijaitsi vaunun keskellä, venäläisessä muistaakseni hieman keskikohdasta jompaan kumpaan päätyyn. Katto oli Suomessa yleensä massattu, eikä venäläismallinen peltikatto.

2) Tarton rauhassa 1920 Suomeen jääneet sadat venäläiset vaunut, jotka siirtyivät VR:n omistukseen sarjoihin Gav (kantavuus 15 tonnia) ja Gd (kantavuus 16,5 tonnia). Alunperin ne lienevät olleet hyvin samanlaisia kuin Miniartin vaunu, mutta ainakin SA-kuvissa esiintyy vaunuja, joihin on vaihdettu suomalaiset laakeripesät, jotka eroavat ulkonäöltään selvästi Miniartin sarjan venäläisistä. Kattoa näkemistäni SA-kuvista ei kunnolla erota, mutta uusia peltikattoja niihin ei todennäköisesti ole tehty, vaan peltikaton vaatiessa uusintaa lienee siirrytty massakattoon. On tosin epäselvää, oliko vaunuissa edes Suomeen jäädessään peltikattoja.

3) Sotasaalisvaunut. Näistä ei ole nyt käsillä kirjoitettua tietoa tai kuviakaan, mutta niitä oli Suomessa satoja, ja joukossa oli varmasti myös yksityiskohdiltaan täysin Miniartin vaunua vastaavia yksilöitä. Käytännössä kaikki näistä palautettiin pian sodan jälkeen kotimaahansa, joten niiden käyttöikä VR:llä jäi vain muutamaan vuoteen.

4) Venäläisomistuksessa olleet vaunut, joilla on liikennöity Suomeen rauhan aikana. Sellaisen saanee suoraan laatikosta, tosin sarjan siirtokuvat eivät taida edustaa rauhan aikaa eivätkä Suomen lähialueiden rautateitä.

Miniartin sarjasta saa siis periaatteessa suoraan laatikosta aivan tarkan suomalaismallin, jos onnistuu löytämään joko Tarton rauhassa tai jatkosodan aikana VR:n käyttöön siirtyneen vaunuyksilön, joka yksityiskohdiltaan vastaa sarjaa. En ihmettelisi, jos hyvä valokuva sellaisesta olisi jossain olemassa, vaikken sellaista olekaan nähnyt. Mitä tyypillisemmän suomalaismallin haluaa, sitä enemmän sarjan osia joutuu kuitenkin korvaamaan uusilla. Suomessa rakennettua Gd-vaunua voi tarkastella Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.

Edellä esitettyä tietoa saa mieluusti tarkentaa, jos löytää parempaa lähdeaineistoa. Jos itse lähtisin tekemään Miniartista suomalaisvaunua, valitsisin esikuvaksi todennäköisesti jonkin 2)-ryhmään kuuluvan vaunun, joista olen nähnyt muutaman kuvankin. Suurimmat muutokset koskisivat tällöin laakeripesien vaihtoa aivan erinäköisiin, ja luultavasti kattopinnoitteen vaihtoa.
Samoin täältä löytyisi kiinnostusta, pari vuotta sitten ei ollut vielä taitoa noiden kokoamiseen ja taitojen kehittyessä vaunut loppui. Sarjojen muotitkin on varmaan jo hävinneet?
Mitä työn alla?   29.10.2010 19:28
Tästäkö tulee se vatikaanilaisen taistelulaivan tiedustelukone? :)
Petri Sallinen kirjoitti:
Mitäs jos hakeutuisit mukaan näihin sisäpiireihin?
PiRaKessa olenkin, mutta se ei ole juuri mitenkään tekemisissä rakennussarjatuotannon kanssa… Suurin osa kerholaisten suomalaiskalustosta taitaa olla modattuja valmismalleja.
Untamo Sallinen kirjoitti:
Tarvittaessa voimme vastata pieneenkin kysyntään ja haluaisinkin tietää millaisesta suomalaisesta kalustosta olet kiinnostunut? Ehkäpä pystymme vastaisuudessa täyttämään toiveesi.
Hmm… Oma ratani on 70-lukua ja mutu-tuntumalla voisin sanoa, että Vv/Dv16-sarjalle olisi kysyntää. Lisäksi voisin kuvitella, että jokin helppo tavaravaunumalli menisi helposti kuin lämpimille kiville.
Untamo Sallinen kirjoitti:
Tmi Mestarimallien tuottajana voin vain pahoitella sitä, jos joku kokee olevansa ikään kuin ulkopiiriläinen.
Puhuin tuossa edellisessä suomalaisesta liikkuvasta kalustosta; rakennusten osaltahan tilanne on viime vuosina parantunut ilahduttavasti. Liikkuvan kaluston osalta tilanne on edelleenkin melko pitkälti sisäpiirihommaa, mutta hienoa että asiaan on tulossa muutosta. :)
Suomalaisen rautatiekaluston rakentaminen piensarjamalleista (hartsi/messinki) on saanut eräänlaisen sisäpiiriharrastuksen leiman. Syy lienee se, että esim. tietoa tarjonnasta ei ole saanut kuin kuulumalla "sisäpiiriin", muutenkin homma on tietääkseni perustunut siihen, että muutamilla paikkakunnilla on näiden mallien ympärillä pyöriviä rakentelukerhoja. Kuitenkaan moni aloitteleva pienoisrautatieharrastaja ei edes välttämättä tiedä, että suomalaiskalustosta on malleja saatavilla. Miksi? Suomalaisaiheisia uretaanirakennussarjoja oli 80-90 -lukujen taitteessa markkinoilla varsin runsaasti, ja niitä jopa mainostettiin alan lehdissä. Nykyisin ei piensarjamalleja vain yksinkertaisesti tunnu saavan kuin sisäpiirin kautta. Voisiko niitä jollain tavalla mainostaa, vaikka täällä PM.netissä? Sivusta seuraten olen myös huomannut, että suurin(?) osa piensarjoista on messinkimalleja. Onko uretaanihartsisarjoja vielä saatavilla?

Siinä nyt joitain epäselviksi jääneitä asioita, joita tuli mieleen. Toivottavasti joku vaivautuu lukemaan. :)
Mitä työn alla?   26.6.2010 13:56
Raimo Leino kirjoitti:
Kannelle tulee Me-109 ja Ju-87 tukialusversioita - taittuvin siivin - natürlich :-)
Mihinkäs Brewsterit jäi? :)
-Hyviä suomenkielisiä pienoisrautatiesivuja ovat esim. veturitalli.net ja rautatie.org/forum (vaatii rekisteröitymisen).

-Ylivoimaisesti yleisin ja suositelluin on H0-mittakaavan kaksikiskojärjestelmä. (Hakua käyttämällä löytyy lisätietoa kaksikisko vs. kolmikisko -kiistelystä).

-H0 on ylipäätään yleisin. Siihen saa käytännössä lähes kaikkea kalustoa, maisematarvikkeita ym. enemmän kuin muihin mittakaavoihin.

-Aikakausijako on muutaman vuoden tarkkuudella sama kaikilla valmistajilla.

-Joku asiasta tietävämpi voinee vastata kahteen viimeiseen kysymykseen.