Pienoismallit.net

RaimoK

Mikä liima puulaivaan?   9.10.2019 16:59
Yksi varteenotettava vaihtoehto on Titebond, (Titebond original wood glue). Aloin käyttämään sitä eben-puun liimauksessa ja sen jälkeen muissakin yhteyksissä. Työskentelyaika on oleellisesti lyhyempi kuin erikeeperillä ja puristusaika myös, 20 min. Liima on pva:ta ja vesiliukoista. Kitaran rakentajat näyttävät yleisesti luottavan tähän liimaan.
Esko Rusi kirjoitti:
Tarkoitus olisi rakentaa Billing Boatsin Oseberg viikinkialus.jotenkin innoittivat. Kysyisin onko kellään kokemusta tästä isommasta yli 80 cm pitkästä aluksesta mahdollisista ongelmista tai "suden kuopista"?
Terve,
En tiedä onko väärin tuomita koko Billingin tuotanto yhden kokemuksen perusteella, mutta ostin aikanaan Billingin Louhen ja siitä paketista ei ollut kyllä mitään positiivista sanottavaa. Vuodatukseni löytyy rakennusselostuksestani. Tuossa kyseisessä setissä oli kaikki toleranssit pielessä. Laserleikattu miten sattuu. En tiedä onko tuossa viikinkialuksessa vanerisia runkokaaria tai osia, mutta ne olivat Louhessa ala-arvoiset.
Mikä liima puulaivaan?   16.2.2019 18:25
Ajattelin kantaa korteni myös tähän keskusteluun ja kertoa omista kokemuksistani.

Kokemukseni POB-rakentamisestani (plank on bulkhead)

Eli siis esim. rakennussarjoissa missä on laserilla leikatut vanerikaaret ja köliranka.
Näissä rungot rakennetaan perinteisesti kahdella lankkukerroksella. Ensimmäinen kerros on puulajina suhteellisen pehmeää puuta ja paksuus rimoissa 1-1,5 mm. Tähän rimojen taivutteluun sopii mielestäni edellisissä kommenteissa mainitut pihtimäiset plank benderit. Näillä puristussuuntaa muuttamalla saa riman myös kääntymään minne haluaa. Ja jos tuli liikaa kulmaa, pystyy puristelemaan myös takaisin päin.
Jäljet riman takapuolella eivät haittaa. Näissä pihdeissä on vaan se vika, että ovat varsinaiset muovirimpulat. Liekö yksi tekijä joka tekee nämä kaikille brändeille. Sain takavuosina ensimmäiset ostamani puristettua rikki ja niitä ei paljon korjailla.

Ensimmäistä lankkukertaa liimatessa ei mielestäni pitäisi naulaamista hävetä. Kun käyttää messinkinauloja, 0,5-0,6 mm paksuja, naulojen kannat ekaa kerrosta hiotessa häviävät nätisti. Rimaan porataan reikä ja naputellaan vasaralla kiinni. Liiman kuivumista ei tarvitse odotella ja pääsee saman tien asentamaan seuraava lankkukerrosta.

Aikanaan Santa Mariaa rakentaessani, liimasin pähkinäiset pintalankut kontaktiliimalla. Nämä rimat oli muistaakseni vain 0,5 mm paksuja joten niissä ei hirveästi vääntöjä ollut. Käyttämäni kontaktiliima oli teollisuuskäyttöön tarkoitettu kaksikomponentti liima. Siinä on sellainen ominaisuus, että levityksen ja kuivumisen jälkeen asennettaessa sitä pystyi sovittamaan, tarvittaessa irrottamaan ja asentamaan uudelleen. Sekoitettu liimasatsi säilyi hyvin jonkun päivän ilmatiiviissä purkissa.

Ohuilla rimoilla on taipumus oikaista, ja rungon oikean muodon saavuttamiseksi kriittisissä paikoissa, kuten keulassa, muodon varmistamiseksi kannatta käyttää ns filleri palikkaa. Eli vanerikaarien väliin liimataan balsaa, tai itse olen käyttänyt abachia. Nopea asentaa ja helppo hioa. Täällä säästyy monet hammastenkiristelyt ja ylimääräinen työ tilanteessa kun huomaa ettei muoto vastaa esikuvaansa. Puhumattakaan, että koko projektin tarkoitus hajoaa, kuten kävi itselläni Louhi-projektissa. Toki tuli ryssittyä se laminoidulla rimakokeilulla.

Pintalankkuja liimatessa on tietysti monia vaihtoehtoja. Itselläni on myös runkokaareen ruuvattavia puristimia, mutta jos runkokaaren vaneri on hötöä, se halkaisee sen helposti.
Rivaa rakentaessa toimi hyvin pikapuristimet. Siinä mahonkiriman paksuus oli 1,8mm ja motonetin halpispuristimilla kiristys onnistui hyvin kun otti kynsistä tyynyt pois. Moni niistä puristimista paukahti rikki matkan varrella, hölmöt muovikuoret yhdistettynä liian kovaan kiristämiseen. Liimana käytän näissä aina UHU hartia.
Tästä Rivan lankkujen liimauksesta kuva profiilini alla kuvapankissa.
Hei,
Joku vuosi sitten oli sivustolla wanhatpurjelaivat.net hyvä purjelaivasanasto ainakin muistaakseni suomi-englanti-versiona. Mutta taisi olla jo pari vuotta sitten tulla sivuille mennessä ilmoitus, että osta tämä domein. Nyt kyseisen sivuston merkistö on vahvasti kiinalaista.
Onko kenelläkään tiedossa mistä samanlainen sanasto löytyisi?
Mikä on tykkien oikea väri ?   7.1.2013 18:38
Eri merimuseoissa nähtynä tykkien pinta on ollut joskus melko rosoista. Mutta mikä on ajan hampaan aiheuttamaa ja mikä alkuperäistä, ei ole selvinnyt. Pronssisissa tykeissä pinta on ollut rosoisempaa.

Itse en ole livenä päässyt Porthmouthissa HMS Victoryä katsomaan, mutta mitä kuvia aiheesta nyt netistä löytyy, tässä nykyisessä museoversiossa tykkien pinta on hyvinkin sileä ja ei silmämääräisesti näytä lainkaan valujäljeltä. Tiedä sitten mikä määrä tykeistä on alkuperäisiä ja montako replikaa on laivaan tehty.

Itse olen saanut vesiliukoisella mattamustalla pintaa rosoiseksi kun puolikuivaa pintaa jo parin minuutin pensselöinnin jälkeen viimeistelee kuivalla pensselillä.
Götheborg   13.6.2012 20:53
Rakennussarjana ei tietääkseni tätä Götheborgia taida muilta valmistajilta löytyä.

Billingiin liittyen, itselläni on eräs malli viittä vaille valmis johon ostin Billingin sarjan tarkoituksenani käyttää runkokaaret ja kölirungon. Mutta siitäkään ei tullut kuin armoton harmi ja työmäärä. Laatikon muukin sisältö oli käsittämättömän ala-arvoinen siihen suhteutettuna, että hintalappu oli 175 euroa. Sillä hintaa saa oikeita hyvälaatuisia rakennussarjoja.

Mittakaava kun tässä Götheborgissa näyttää vielä olevan 1:100, niin todennäköisesti siinä on oikaistu useammassa yksityisikohdassa.

Vähemmän harmia ja miellyttävämpää mallailukokemusta puusarjoista saat kun vaihdat kohdetta.
Mistä vitriini?   24.8.2010 14:56
Rakentelin ekalle laivalleni mahonki-liimalevystä vitriinin. Tuttu puuseppä paloitteli levyn kun pikku Proxxonini ei ihan 26mm riittänyt. Raamien tapitus sitten sirkkelilläni ja dremelöimällä mikä kieltämättä oli erittäin työlästä ja aikaa vievää, mutta niillä työkaluilla mentiin mitä oli. Muu puuntyöstö myös samoilla vehkeillä. Varjolistan tein itse.
Lasit lasiliikkeestä.
Ylä- ja alakerran ledinauha oli teippitaustainen ja pohjanauha/teippi ruskeaa joten se ei paista päivänvalossakaan mistään kulmasta varjolistan takaa. Valoille on avaimenperän kokoinen kaukosäädin millä valon saa on/off ja portaattomasti säädettyä ja täysin himennettyä. Kuvissa valot ovat täysillä.
Tarvikkeille tuli hintaa n. 200 euroa kun mahonkilevy sattui olemaan tarjouksessa ja jalkojen 40mm levyä oli jäänyt jämäpala eräästä pöydänkannesta.. :)

Joo, jotain en nyt osaa oikein kuvien liittämisessä… kuvat kuitenkin kuvapankissa.

www.pienoismallit.net/profiilit/2671/kuvat/kuvapankki/kuva_71737/
www.pienoismallit.net/profiilit/2671/kuvat/kuvapankki/kuva_71738/
HMS Victory   28.4.2009 16:17
Pasi Kiiski kirjoitti:
Takilointivaiheeseen suosittelisin seuraavaa kirjaa:
Lennarth Petersson:The rigging of period ship models
On todella kullanarvoinen opus raakatakilaa tehtäessä,missään muussa kirjassa en ole nähnyt aihetta esitettävän näin selkeästi.Maakravullekin selviää että kyseessä ei ole köysihässäkkä,vaan erittäin tarkoituksenmukainen ja selkeä koneisto.Suosittelen ehdottomasti.
Tätä kyseistä teosta on täsmälleen samalla nimellä ja Peterssoninin kirjoittamana tarjolla kahta eri versioita eräässä nettikirjakaupassa, käsittääkseni julkaisuvuosiltaan 2000 ja 2003. Tietääkö kukaan teokseen tarkemmin vihkiytynyt, onko kyseessä yksi ja sama kirja vai onko vuoden 2003 versio jollain tapaa parempi? Hintaeroakin näyttää jostain syystä olevan.