Pienoismallit.net

hto

Neuvoa kaivataan   1.4.2011 00:12
Ja ennen kuin alatte suuremmin kommentoimaan, huomioikaa päivämäärä :)
Neuvoa kaivataan   1.4.2011 00:12
Arvon mallailutoverit.

Minulla on eräs hankala ongelma liittyen pienoismalleihin. Tilanne vaatii hieman taustoja. Tässä tulee.

Olin aikoinani poikamiehenä ahkerakin mallari. Vapaa-aika kului aika pitkälti erilaisten projektien kimpussa. Pääasiassa tein automalleja ja toisinaan myös rekkoja. Oli minulla muutama sotilaskalusto- ja lentokonemallikin.

Sitten eräänä perjantai-iltana pidempään oireillut Badger 150 tukkeutui lopullisesti. Ja pilasi kolme kuukautta rakentamani Corveten maalipinnan. Ruisku jäi pöydälle maalit sisässään kun suuntasin kiukuspäissäni baariin. Siellä tapasin viehättävän naisen. Päädyimme minun luo jatkoille ja hän totta kai huomasi mallini. Hän ihmetteli mallailuharrastustani, aavituksen negatiiviseen sävyyn vieläpä. Selitin hänelle pikaisesti mistä pienoismallien rakentelussa oli kyse. Selitykseni ei kuitenkaan oikein mennyt perille. En alkanut väittelemään asiasta sillä tuo upea nainen kiinniitti nyt kaiken huomioni.

Niin vain kävi että aloimme seurustelemaan, ja yhtenä iltana naiseni keskittyessä salkkareihin ajattelin katsoa onko Badgerini pelastettavissa. Mutta kun avasin ruiksunputsausaineen pullon, tyttöystäväni alkoi valittaa kovaan ääneen pistävästä hajusta. Ymmärsin yskän, enhän halunnut tieten tahtoen häntä ärsyttää, ja tuuppasin kiltisti ruiskun ja muut mallikamat kaapin perukoille. Näin rakas harrastukseni siis jäi tauolle. Sinä aikana mitä olimme seurustelleet eivät pienoismallit itse asiassa juuri edes käyneet mielessäni, rakkaus vei niin mennessään.

No, aikaa kului, ja hän muutti puolen vuoden seurustelun jälkeen luokseni. Niin kuin usein käy, naisen mukana tulee jatkuvasti lisääntyvä määrä tavaraa. Tyttöystäväni otti sopivalla hetkellä "leikkikalut" puheeksi ja vaati että luopuisin ainakin osasta jotta hänen tavaroilleen vapautuisi enemmän säilytystilaa. Yritin puhua hänelle harrastukseni puolesta, selvensin että kyse ei todellakaan ole mistään leluista, vaan antoisasta käden taitoja vaativasta ja kehittävästä harrasteesta, josta löytyy itse asiassa taiteellinenkin puoli. Selitin myös että eivät ne mallit tuolla kaapissa mihinkään vanhene, niitä voi rakennella sitä mukaa kun on aikaa, vaikka sitten eläkepäivinä. Naiselleni tämäkään selvitys ei oikein uponnut. Aloin sitten kriittisesti tutkailemaan kieltämättä mittavia mallipinojani ja totesin että kyllähän näissä aika monta sellaista on joita tuskin koskaan tulen edes aloittamaan. Sydän verta vuotaen raakkasin puolet myyntiin. Eihän siinä, sain malleistani aivan hyvän hinnan, olihan joukossa harvinaisuuksiakin. Toki ne vuosien varrella haalitut todelliset kultakimpaleet pidin itselläni. Tyttöystäväni oli ilmeisen tyytyväinen ratkaisuun, suhteemme kukoisti ja menimme kihloihinkin.

Kävi kuitenkin niin että kerrostalokaksioni alkoi käymään pieneksi. Ja koska olimme jo pikku hiljaa alkaneet puhumaan häistä ja jopa perheenlisäyksestä, päätimme muuttaa isompaan asuntoon. Löysimme aivan ihastuttavan rivitalonpäädyn, kohtuulliseen hintaankin vielä.

Kun muuton aika lähestyi kihlattuni sanoi minulle: "Kuulehan rakkaani. Noista sinun muovileluistasi. En halua painostaa sinua mihinkään vastenmieliseen ratkaisuun, mutta tämän reilun kahden vuoden aikana mitä olemme olleet yhdessä et ole muuta kuin silloin tällöin vilkaissut niitä. Käytännössä siis vain säilönyt niitä kaapeissa. Minusta on aivan turhaa tuoda niitä kaapintäytteeksi uuteen asuntoomme. Eikö sinustakin ole jo aika tunnustaa tuon harrastuksen tulleen tiensä päähän? Olen varma että saat niistä hyvän hinnan kun myyt ne. Ja teet varmasti monta harrastajaa tyytyväiseksi luopumalla niistä. Maailmassa on monta muuta aivan yhtä hyvää, ellei parempaakin harrastusta. Mehän voisimme vaikka yhdessä alkaa harrastamaan jotain kivaa! Mutta kuten sanoin, en halua painostaa sinua. Olen varma että päädyt oikeaan ratkaisuun kun laitat asiat tärkeysjärjestykseen. Jätän sinut nyt hetkeksi malliesi kanssa kahden niin saat rauhassa pohtia asioita."

Hän siis hyvin hienovaraisesti vihjasi että malleista on luovuttava mikäli halusin muuttaa hänen kanssaan uuteen asuntoomme.

Tuleva vaimoni oli kyllä oikeassa siinä että pienoismalliharrastukseni oli kuivunut kasaan. Huomasin ettei minulla ollut aikoihin ollut edes häivähdystä siittä polttavasta halusta rakentaa malleja kuin aiemmin. Vaikka kaikista näistä malleista luopuminen tulee olemaan todella raskasta, joukossa kun on useita todellisia helmiä, tiesin että nyt on ratkaisun paikka. Saavuttaakseen jotain, jostain on myös luovuttava.

Kysynkin nyt neuvoanne tähän asiaan liittyen. Eli kannattaako minun yrittää elvyttää tuota tukkeutunutta Badgeriani vai ostanko suosiolla uuden ruiskun?
Kompressori Virtasenkauppa.fi   30.3.2011 08:20
IKH myy hyvin pitkälti saman näköistä kompuraa myös. Hinnasta ei tosin ole tietoa. Sieltä löytyy monenlaista muutakin paineilmalaitetta: www.ikh.fi…/~ikh/ikh2007/layout/dokumentit/1299159585-15_Paineilmalaitteet_nitojat_2009.pdf
Vitsiketju   30.3.2011 01:22
Hämäläismies kaipasi jännitystä elämäänsä ja ilmoittautui laskuvarjohyppykurssille. Kurssi sujui hyvin ja mies oli innoissaan uudesta harrastuksestaan. Kurssin päätteksi suoritettiin vapaapudotushyppy. Kun hämäläismies oli koneen ovella opettaja huusi vielä viimeiset ohjeet: "Muista! Lasket kymmeneen ja sitten vedät kahvasta! Hyppää!" Hämäläinen hyppäsi koneesta ja opettaja alkoi mielessään laskemaan kymmeneen. Hän ehti kolmeentoista kunnes alkoi tosissaan huolestumaan. Hyvänen aika, varjohan ei näytä aukeavan lainkaan! Opettaja hoki mielessää "Aukea varjo, aukea nyt!" mutta mitään ei tapahtunut. Kauhuissaan hän katseli hämäläismiehen syöksyä kohti maalialueen reunalla olevaa vanhaa latoa. Törmäys tähän näytti väistämättömältä. Näin kävikin, mies rysähti ladon katon läpi. Maajoukot olivat tilanteen tasalla ja pääsivät nopeasti avuksi. Latoon päästyään apujoukoille selvisi hyvin pian ettei hyppääjälle käynyt ainakaan kovin pahasti. He nimittäin kuulivat heinäkasan sisältä miehen äänen sanovan: "seittemän."
When I was messing with BMP-1 back in -96 we had overalls with m62 camo. They were used by tank crews and were called "vaunuhaalarit", tank overalls. The fabric was bit different in overalls than the standard m62 suit, it had slight gloss in it and it did not fade much. It was some kind of a synthetic material, enstex I think. As i remember, there was no belt and on the backside of the wasteline there was a flexible area, about 15 cm high and black. I have a pic of myself in those overalls somewhere, I´ll try to find it. And post it for you to see. I´m in the middle of moving myself, so it may be hard to find, but i´ll try.
Pikselöityneet tankit   2.10.2009 22:22
Menee kenties pilkunviilamiseksi, mutta m05 ei itseasiassa ole pikselöity, kuten näkyy.
m05
Ei se toki kaukana ole. Joka tapauksessa varsin haasteellinen maalattava.
Hakkaa kyllä tehokkuudessaan vanhan, ei nyt ehkä 6-0, mutta kuitenkin.
Looking very good indeed. Great job, Richard! As a former BMP-1 commander/gunner I have no choice but to appreciate the level of realism you have achieved here. I was in service 1996 and back then tank crews had RK-62´s but we rarely carried them with us in the tank. Most of the time they sat on the gun racks in our barracks. FN was the official weapon for BMP-1 crew, but those were never delivered to us because too many of those were lost over years. If my memory serves me right, jaegers used RK-62, but AK-47 w/ folding stock was occasionally used in training because it fitted the firing ports in the fighting compartment and RK-62 did not. And the 1st firing port on the left side of the tank housed PKM. AK-47´s and PKM´s came with the tanks, stories been told that they were fitted in the firing ports when BMP-1´s arrived. Also rumours were that with each BMP-1, a UAZ-469 and a Zil-131 was delivered as a complimentary!

Keep up the good work. Can´t wait to see the diorama finished!

P.S. Punch of smaller trees filling spaces would look nice.
Ketutusketju   9.10.2008 14:43
Joo. Nyt kävi näin. Töihin aamulla matkatessani liipaisin auton (-98 Peugeot 406 farmari) ojan puolelle. Kyseessä oli klassinen rattiin nukahtaminen, edellisenä yönä jostain syystä en tahtonut saada unta. Itselle ei käynyt kuinkaan, auto varmaankin menee lunastukseen. Vaikka vauhtia ei paljoa ollutkaan niin sen verran oli kivikkoinen paikka että runko taisi ottaa itseensä. No, peltiä saa rahalla, ja tulipahan airbagin toiminta testattua ihan käytännössä.
Juuri näin, lentäjät ja mekaanikot vaihtuvat päivittäin. Tulisi aika pitkä lista…
Luckymodel   29.8.2008 13:40
Juuri äsken hain Luckymodelin paketin postista jossa oli MAZ 537G +trailer, KV-1 Ehkranami, alumiiniputki edelliseen ja King Tigerin etsilokarit. Paketin päällä on tarra jossa lukee "TULLIIN". Siihen on kuitenkin vedetty ruksi päälle ja viereen leima "TULLIVAPAA". Paketin päällä on arvoksi ilmoitettu peräti $7.28, paketin sisällä olevassa laskussa $24.53. Olisiko paketti käynyt kierroksen tullissa ja palautunut postiin vai mitenkä, mutta nyt kävi näin ettei tarttenut asioida tullin kanssa. *Phew*