Pienoismallit.net

Antti Virtanen

Loppukohtausta lukuunottamatta tykkäsin kovasti. Vaikka kamera lipsahtelikin ulos vaunusta, oli samanlainen klaustrofobia kuin "Lebanon"-elokuvassa kokoajan läsnä. Juoni nyt ei päätä huimannut, mutta enpä minä toisaalta sotaelokuvaa (yleensä) sen takia mene katsomaankaan.
Erityisesti äänitehosteista vahva plussa, kun panssariammus surahti, se surahti.
Varmasti on ohjesäännön vastaista tai ei ainakaan sen mukaista…
…Kuten myös moni muukin asia mitä ihmiset siittä huolimatta asepalveluksessaan tekevät, oli kyse sitten ammatti- tai varusmiesarmeijasta.. :D
Eli henk.koht. mielipide/MuTu ilman selkeästi osoitettavaa todellisuuspohjaa; Go for it jos se mielestäsi hyvältä näyttää.
Uutuuksia maailmalta   14.4.2014 18:21
Antti Pentikäinen kirjoitti:
Veli-Matti Sivonen kirjoitti:
Facebookin mukaan Trumpalta näyttäisi olevan tulossa T-35 ja T-28…
Nyt on aihetta juhlaan. Perkele kun ei oo shampanjaa…
Sanoppa muuta! Täytynee rikkoa omat periaatteet ja laajentaa eläkevarastoa vielä T-35 verran.. :D
Uusia Suomi-malleja tulossa   14.4.2014 18:17
Näyttäisi trumpalla olevan pipelinessa T-28 ja BA-6(?) [ot](ja siihen päälle T-35!)[/ot] 1:35 skaalassa!

www.facebook.com/TrumpeterModel/posts/295933930565207

En tiedä oliko jo aiemmin mainittu, mutta jos ei ole, niin herra varjele, näitä on odotettu.
Siinä tapauksessa ei taida helppoa patenttiratkaisua olla tarjolla. Tuo Sikun Leo oli jotain 1:120, jo mainittu 15mm sotapeliskaala (nykyään 1:100 - wanhassa liitossa myös pienempi, 1:107-1:115) joka jo suomenkin kivijalkakauppoihin on rantautunut - tämän lisäksi nuo mainitut 6mm (n.1:285 tai 1:300 valmistajasta riippuen) ja muut noiden välissä olevat sotapeliskaalat, mutta näiden saatavuus suomessa on tällä hetkellä nolla sotataidon lopetettua (ilmeisesti) toimintansa.

1:144 skaalassa on diecastina tai ainakin easy-assemblyna saatavilla vaikka mitä, kotimaan tarjonnasta en osaa sanoa.

Zvezdan 1:100 pikkusarjoja voi aika varauksetta suositella tuohon tarkoitukseen, osia on vähän ja ne pääsääntöisesti saa ravistamalla kasaan, vieläpä ilman liimaa - poikkeuksena luettakoot ZiS-5 kuorma-auto ja BA-10, jotka molemmat ovat loistavia pikkumalleja, mutta vaativat lähes poikkeuksetta ihan oikeiden rakennustuntien käyttöä. Ei sillä, kyllä se liiman käyttö muidenkin kanssa on suositeltavaa, esim. ko. lafkan KV-2 on nätti pikkusarja, mutta ilman liimaa tornin saumat jää irvistämään + asetetapit on lähes pakko pehmentää muoviliimalla koska joku mallinnusinsinööri on laittanut 3D-mallin CAD-versiossa tapin kooksi 1mm ja asetusputken sisähalkaisijaksi 1mm.. :D
@ Marko: Uskoisin että ne ovat vähintäänkin varastoituina olleet jo tuossa kohtaa, jos ei jo peräti huutokaupattu - tuossa kohtaa kuitenkin ollut jo se kotimainen teka ajossa muutaman vuoden, tosin en tiedä onko sillä pohjoissuomeen mitään merkittävää vaikutusta ollut. Lisäksi minulla ei tarkasta määrästä ole mitään käryä, täytynee se puolustusvoimien moottoriajoneuvot-kirjapari taas käydä lainaamassa ja selata läpi, vain englanninkielinen wikipedia puhuu määristä (http://en.wikipedia.org/wiki/Former_equipment_of_the_Finnish_Army) ja mainitsee että niitä olisi ollut 15kpl.

@ A.Laitinen: Asia on huomioitu, jo ensimmäisessä vedoksessani laitoin maininnan 700 000 miehen (käytännön max) reservistä ja yht. n.230-250 000 rynnäkkökivääristä (sisältäen AKt ja RKt vuonna 85 - tarkkaa lukua en mistään saanut, tämä on "Suomalainen sotilas: Jääkäristä Rauhanturvaajaan" kirjassa mainittujen vuotuisten tuotantomäärien mukaan laskettu "noin"-luku) ja varastoiduista ukko-pekoista, emmoista ja suomi-KPsta joista toisen linjan ja kaikenmaailman kodinturvakomppaniat varmasti olisivat saaneet nauttia, ellei peräti ihan se ensimmäinenkin :P

Kaikkea asiaa sivuavaakin sekalaista palautetta saa siis jättää - olen melko varma että ilmeisimmät asiat noiden kysymysten ulkopuolelta on katettu, mutta jos joltain sattuu 90-luvun alun tai 80-luvun lopun koulutusmateriaalia (erityisesti joukkokokoonpanokaavioita, listauksia tms) nurkissa pyörimään ja se on mahdollista skannata ja lähettää eteenpäin, olisi kaikki info luultavasti jollain tasolla hyödyllistä.
Kiitos vastauksista tähän asti!

@ HannuL: Tämä oli erityisen tärkeä tieto - vahvistui se sinkoryhmän olemassaolo jo 80-luvulla. Todennäköisesti siis olisi hyvinkin 55 S 55 kyseessä, tai ylimääräiset KESsit.

@ OH: Kiitos infoista - tuohon JOppaaseen törmäsin jo kaverin kirjahyllyssä, mutta vaikka se sivuaakin prikaati 90 on se valitettavasti kirjoitettu myös m/05 näköpiirissä. Lähinnä tämä kuitenkin tuki käsitystäni tuosta 3. joukkueeseen sisällytetystä sinkoryhmästä sen yksittäisen haastattelun ohella, mutta ilmeisesti tämä muutos otettiin sitten käyttöön vasta kirjassa mainitun JääkJ m91 kanssa (ajattelin että kyseessä olisi ollut joku kiertoilmaus jääkäriprikaati-90lle). Selkeästi erillistä sinkoryhmää taas tuki MicroMarkin kaupallinen TO&E-lista, ja Janne Kempin nettiin tekemät ORBATit (http://www-solar.mcs.st-and.ac.uk/~aaron/MODORG/fin80.html). Nelosesta ei kysyttävää, jotain tämänsuuntaista uumoilinkin.
Mutta 6., oliko Bv202 ihan joukkuetekana, vai oliko se varattu esim. PST- ja muille "erikois"ryhmille? Kuitenkin kantokapasiteetti on paljon 206 pienempi, vai käytettiinkö niitä vain enemmän per joukkue?
Tiedän että tämä liittyy foorumiin vain aihepiirinsä puolesta, joten heitin kaiken varalta taukohuoneen puolelle - eli:

Jokunen aika sitten päädyin parin aasinsillan kautta auttamaan mallailuprojektien (=pelifiguurien) lomassa erästä amerikkalaista miniatyyripelialan yritystä, joka on jossain lähitulevaisuudessa tuomassa markkinoille kylmää sotaa ja sen what-if henkistä 1980-luvun puolivälin kieppeillä tapahtuvaa lämpenemistä käsittelevää lähdekirjaa.
Kirjan pääpaino on Norjan & NATOn arktisten elementtien painissa neuvostoliiton punakonetta vastaan lapin ja pohjoisnorjan näyttämöllä kun saksan rintamalla päädyttiin pattitilanteeseen, mutta kirja sivuaa vahvasti Ruotsin, ja myös Suomen, toimintaa kyseisenä ajanjaksona kyseisellä "rintamalla" - täten kirja sisältää myös jonkin verran esimerkkimateriaalia ja organisaatiota ko. armeijoille, ja tässä kohtaa minä kaipaisin apua.
Paljon asiaa on saatu kirjastoista, tutuilta vanhemman polven reserviläisiltä ja internetistä selvitettyä, mutta koska lienee aika ilmiselvää että 80-luvulla asepalveluksensa suorittaneet eivät yleensä muista tapahtumaa kuin eilistä päivää sivusta sivuun, suoraan en jokaiseen kysymykseen paperimuodosta vastausta ole saanut ja internetissä lieneee lähdekritiikki paikallaan, muutamia kohtia täytyisi täyttää. Lisäksi olen itse saanut koulutukseni m/05 organisaatioon, eli henkilökohtaiseen kokemukseenkaan en kehtaa luottaa.

Peli itsessään keskittyy joukkuetasoiseen kahinointiin, ja pääsääntöisesti lähdekirjat eivät taulukoi tätä tasoa ylempää kuin todennäköisimmät tukevat assetit (Singot, Pstohjukset, kevyet heittimet etc). Itse jätin kylmästi kaikista reserviläisimmät muodostelmat pois ihan vain jo laajuuden takia, käytännössä listauksessa on Jalkaväki-80-, Jääkäri-90- ja ajankohdan panssarijääkärijoukkue. Kirja itse tulee käsittelemään vuotta 1985 ja lumista aikaa, ajankohtaa ei ole sen kummemmin tarkennettu mutta itse olen asennoitunut loppuvuoteen ihan vain jo Jääkäriprikaati-90 järkevyyden kannalta.

Eli jos joku asiaa tunteva/sen kokenut osaisi avustaa vastauksen/vahvistuksen/korjauksen seuraaviin/johonkin näistä, olisin kiitollinen:

1. Jääkäriprikaati-90 mukainen koulutus aloitettiin vuonna 1985 - tässä ei käsittääkseni ole mitään epäselvää, mutta joukkuetasolle tultaessa: jokaisessa jääkärijoukkueessa on kolme ryhmää, joissa kussakin 7 miestä + mahdollinen kuljettaja. Mutta lisäksi jotkut taulukot puhuvat raskaskertasinkopartiosta täysin erillisenä elementtinä, osa haastattelulähteistäni taas sanoo että se nostettiin kolmannen jääkäriryhmän puoliryhmästä ja oli vahvuudeltaan neljä miestä. Kumpi pitää paikkansa, vai onko kyseessä taas sodanajan-rauhanajan ero niin että sodanaikana sinkopartio olisi ollut joukkueen ulkopuolelta nostettava?

2. APILAS tuli käyttöön vasta vuonna 1987 - käyttikö yllämainittu partio sitä ennen 55 S 55 vai kantoiko se vain mukanaan enemmän kertasinkoja?

3. 55 S 55 ylipäätänsä (jalkaväellä, jääkäreillä ja panssarijääkäreillä) - sitä jaettiin käsittääkseni 1 per joukkue katsomatta siihen oliko kyseessä jalkaväki, jääkäri, vai panssarijääkäriyksikkö - käytettiinkö sitä tukemassa yhden ryhmän toimintaa, vai muodostettiinko sen käyttäjistä panssarintorjuntataistelijapari tai partio tukemaan "itsenäisesti" joukkueen taistelua, samaan tapaan kuin jääkäriprikaateissa myöhemmin?

4. Kertasingot - vielä 1980-luvun alun kuvissa olen Minimania (74 KES 68?) nähnyt ("Suomen Puolustusvoimat ennen ja nyt"), eli käsittääkseni 66 KES 75/ LAW72A2 oli käytössä sen kanssa ristiin. Miten nämä jakautuivat? Varuskunnittain, sijainneittain, vai miten?

5. Panssarijääkärijoukkue ja tämän komppaniatason tuki - tämä osoittautui odotettua haastavammaksi, koska MicroMarkin lista jota pääasiallisena lähteenäni käytin sisälsi "vähän" omituisuuksia.
a) Joukkueessa oli kolme ryhmää, ja ryhmäkoko oli 8 miestä, minkä lisäksi kuljetusajoneuvoissa oli 3 hengen miehistö, niin BTR-50PK, BTR-60PB ja BMP-1 kalustossa. KK oli joko Kvkk62 tai PKM tuossa kohtaa, ja joukkueella oli käytössään lisäksi kertasinkoja ja yksi 55 S 55. Menikö oikein? Puuttuuko jotain oleellista?
b) BTR-60PB varustetussa panssarijääkärikomppaniassa oli tukijoukkue, joka oli varustettu kahdella kevyellä 81mm heittimellä ja kolmella AT-4 ohjuslaukaisimella - millä nämä liikkuivat, BTR-60PBlläkö?
c) BMP-1 varustetuissa yksiköissä tukijoukkueessa oli ilmeisesti vain 81mm kevyet heittimet vaunujen tulivoiman korvatessa ohjukset - mutta millä nämä liikkuivat?
d) MicroMarkin lista mainitsee että Bemari-kauppojen yhteydessä olisi toimitettu 200 AT-3 ohjusta, mutta niitä ei olisi ikinä käytetty - Muikkku- Purhonen "Puolustusvoimien panssarivaunut 1918-1997" kuitenkin sanoo että "vanhentunutta ohjusta ei ikinä hankittu suomeen". Uskoisin ennemmin jälkimmäistä, mutta onko jollakin parempaa tietoa?
e) Samainen lista sanoo että yksi panssarijääkäripataljoonista oli varustettu vuodesta 1984 eteenpäin XA-180 Pasilla - itse olen kuitenkin saanut käsityksen että Paseja olisi alusta asti kaavailtu jääkäriprikaateille, ei panssarijääkäreille? Onko tässä tapahtunut asiavirhe johonkin suuntaan?

6. Bv202 ja 206 - ilmeisesti jääkäriprikaati liikkui jo tuolloin telakuorma-autoin, mutta miten nuo kaksi tyyppiä jakautuivat, vai oliko Bv202 poistunut jo käytöstä vuoteen 1985 mennessä kokonaan?

Tuhannet kiitokset näistä - jos ujous iskee, niin YVtäkin voi viskata, tai sähköpostia osoitteeseen antti2004 (at) hotmail.com.

- Antti
Hyppistä keikkaa, vieläkin haeskelen.
BT-43, anyone?

Yksi proto käsittääkseni tehtiin, mutta ei tainnut mikään linssilude olla.