Pienoismallit.net

Liian nopea kuivuminen

Moni maali tarvitsee tasoittumisaikaa

Maaleihin lisätään yleensä pinnan tasoittumista edistäviä kemikaaleja. Erityisesti kiiltäviä lakkoja ja kiiltäviä maaleja käytettäessä tavoitellaan usein lasimaisen tasaista pintaa. Erilaiset maalit tasoittuvat hieman eri tavalla ja olennainen osa tasoittumista on kuivumisaika — mitä hitaammin maali kuivuu, sitä todennäköisimmin myös pinta ehtii tasoittua täysin sileäksi. Äärimmäinen esimerkki voimakkaasta tasoittumisominaisuudesta on myös pienoismallien viimeistelyssä käytetty lattiavaha. Monissa huonekalumaaleissa on myös voimakas tasoittumista edistävä ominaisuus. Tästä oivallinen esimerkki on Empire — hyytelömaali, joka kuivuessaan muodostaa lähes muovimaisen pinnan.

Kun pienoismallikäyttöön tarkoitettua kiiltävää emalimaalia — Humbrollia, XtraColoria, Agamaa, Modelmasteria tms. — ohennetaan voimakkaalla mahdollisesti tolueenia tai asetonia sisältävällä liuottimella, nopeutuu myös maalin kuivumisaika. Montaa kertaa alkuperäistä lakkabensiini- tai tärpättipohjaista ohennetta nopeampi kuivumisaika saattaa aiheuttaa joskus ongelmia: maalipinta ei ehdikään tasoittua, vaan pinnasta muodostuu epätasainen. Epätasaisuus saattaa ilmetä reikäisyytenä — pienen pieninä kuoppina tai nystyröinä. Ilmiö muistuttaa hieman appelsiinikuviota, mutta yleensä malli ei ole kauttaaltaan kelvoton.

Voimakkaita kemikaaleja sisältävien selluloosapohjaisten liuottimien käyttö emalimaalien ohentamiseen paranta huomattavasti maalien ominaisuuksia, mutta erilaisen koostumuksen vuoksi osa liuottimista saattaa kuivattaa pinnan liian nopeasti. Selvää vastausta ei ole siihen, mikä kemikaali tai mikä kemikaalien yhdistelmä aiheuttaa ongelmia — siis liian nopean kuivuminen. On siis kerättävä kokemusperäistä tietoa aiheesta.

Decovärin EcoThinner on erinomainen voimakas selluloosapohjainen ohenne, joka sopii erityisen hyvin autopohjamaalien ohentamiseen. Humbrollin kaltaisen emalimaalin ohentamiseen se on kuitenkin kokemukseni mukaan liian nopea — ruiskulla levitetty maalipinta ei yksinkertaisesti ehdi tasoittua. Tosin myös maalin ohennussuhteella on merkitystä. Tasoittuminen paranee (ja kuivumisaika hidastuu), kun liuottimen määrää nostaa. Ohennusuhde 2 osaa maalia ja 1 osa EcoThinneriä ei toimi, mutta 1 osa maalia ja 2 osaa ohennetta toimii jo paremmin.

Humbrollin ohentamiseen on kuitenkin parempi etsiä joku muu selluloosaohenne ja käyttää EcoThinneriä vain pohjamaalin ohentamiseen. Uusittu Dicco Tinneri toimiikin Humbrollin ohenteena hyvin (sehän on jo todettu, että kun Diccosta poistettiin tolueeni, se ei enää toimi autopohjamaalien ohenteena). Samoin toimii Humbrollien kiiltävien maalien kanssa Bilteman yleisohenne, josta siitäkin on poistettu tolueeni.

Kokemukseni perustuvat kolmen kiiltävän pienoismallimaalivalmistajan tuotteisiin. Voimakas selluloosaohenne aiheutti kuivumisongelman Humbrollin ja Agaman kiiltävän emalimaalin kanssa, mutta ei aiheuttanut ongelmaa kiilltävän XtraColorin emalimaalin kanssa.

EcoThinnerin kaltainen voimakas liuotin soveltuu kuitenkin erinomaisesti Humbrollin kiiltävän lakan ohenteeksi — ja mikä parasta: liuottimen määrää lisäämällä voidaan säätää lakkapinnan kiiltoastetta. Esimerkiksi yksi osa lakkaa ja kaksi osaa EcoThinneriä tuottaa satiinkiiltoisen ja mattapinnan välimaastoon sijoittuvan kiiltoasteen. Kiiltävä lakkahan on ominaisuuksiltaan selvästi parempaa kuin useimmat satiininkiiltoiset tai mattapintaiseksi kuivuvat lakat. On vielä syytä korostaa, että olen kokeillut voimakasta liuotinta vain Humbrollin valmistamaan kiiltävään lakkaan — liuottimen soveltuvuudesta muiden valmistajien kiiltäviin lakkoihin ei ole tietoa.

Pienoismallimaaleja on monia ja niiden kemialliset koostumukset vaihtelevat — vaikka kyseessä olisi kuinka emalimaali. Samalla periaatteella selluloosapohjaisia liuottimia sekoittelevat tehtaat kehittelevät omia reseptejään, joissa on eroja. Kokeiluhin — ja epäonnistumisiin — on siis syytä varautua.

Kommentit

Duoda duoda, testistä puutuivat ne tavallisimmat esim. harrastusta emalimaaleilla aloittelevien mallareiden käyttämät ohentimet - siis Humbrol ja Revell.

Mihin muuten sitten kiikutat tuon lasipurkillisen syntynyttä maali-tinnerijätettä?
Hyvä artikkeli.

Pitänee myös tähdentää, että muovimallia ei tuohon tinneriin kannata suoralta kädeltä upottaa. Tuloksena voi olla suuri määrä sulanutta muovia…
Jaakko Pihlaja kirjoitti:
Pitänee myös tähdentää, että muovimallia ei tuohon tinneriin kannata suoralta kädeltä upottaa. Tuloksena voi olla suuri määrä sulanutta muovia…
Niin tai jos sen muovimallin upottaa tinneriin ja jättää sen sinne muhimaan useammaksi tunniksi, niin tuloksena on suuri määrä muoviliimaa ;-)
Raimo Leino kirjoitti:
Mihin muuten sitten kiikutat tuon lasipurkillisen syntynyttä maali-tinnerijätettä?
Minulla on maalauspaikassani sellainen television pahvilaatikko, johon on ajan myöstä kertynyt paljon papereita, puunpaloja, pahvia… Siis sellaista jonka voi polttaa. Itse kaadan tuollaiset jätteet aina sinne sekaan. Tärpätti ja tinneri imeytyvät papereihin ja pahveihin, tai sitten haihtuvat. Sitten joskus laatikon voi polttaa.
Jope L 10.8.2010 13:15 Vastaa lainauksella
Miten on tuon lämpötilan kanssa. Tuossa ns. oikeassa maalauksessa käytetään kuivausuuneja tehostamaan liuottimien haihtumista. Maalattavan kohteen ja maalienkin olisi syytä olla suurinpiirtein saman lämpöisiä. Tästä nyt tuskin kyse, mutta tuli nyt vaan mieleen.
Juho Tarkkanen kirjoitti:
Minulla on maalauspaikassani sellainen television pahvilaatikko, johon on ajan myöstä kertynyt paljon papereita, puunpaloja, pahvia… Siis sellaista jonka voi polttaa. Itse kaadan tuollaiset jätteet aina sinne sekaan. Tärpätti ja tinneri imeytyvät papereihin ja pahveihin, tai sitten haihtuvat. Sitten joskus laatikon voi polttaa.
Kai olet tietoinen että tinneriset rätit/paperit voivat syttyä myös itsekseen..?
Jope L kirjoitti:
Miten on tuon lämpötilan kanssa. Tuossa ns. oikeassa maalauksessa käytetään kuivausuuneja tehostamaan liuottimien haihtumista. Maalattavan kohteen ja maalienkin olisi syytä olla suurinpiirtein saman lämpöisiä. Tästä nyt tuskin kyse, mutta tuli nyt vaan mieleen.
Eipä niihin kuivausuuneihinkaan laiteta heti maalauksen jälkeen lämpöjä päälle. Ensin annetaan tinnereiden hivenen haihtua ja sen jälkeen vasta lämpöä kehiin.
Jope L 10.8.2010 13:39 Vastaa lainauksella
Jaakko Pihlaja kirjoitti:
Juho Tarkkanen kirjoitti:
Minulla on maalauspaikassani sellainen television pahvilaatikko, johon on ajan myöstä kertynyt paljon papereita, puunpaloja, pahvia… Siis sellaista jonka voi polttaa. Itse kaadan tuollaiset jätteet aina sinne sekaan. Tärpätti ja tinneri imeytyvät papereihin ja pahveihin, tai sitten haihtuvat. Sitten joskus laatikon voi polttaa.
Kai olet tietoinen että tinneriset rätit/paperit voivat syttyä myös itsekseen..?
On muuten sitten oikeasti asiallinen varoitus. Eräs tuttu meinasi polttaa asuntonsa juurikin tästä syystä.
Jaakko Pihlaja kirjoitti:
Juho Tarkkanen kirjoitti:
Minulla on maalauspaikassani sellainen television pahvilaatikko, johon on ajan myöstä kertynyt paljon papereita, puunpaloja, pahvia… Siis sellaista jonka voi polttaa. Itse kaadan tuollaiset jätteet aina sinne sekaan. Tärpätti ja tinneri imeytyvät papereihin ja pahveihin, tai sitten haihtuvat. Sitten joskus laatikon voi polttaa.
Kai olet tietoinen että tinneriset rätit/paperit voivat syttyä myös itsekseen..?
Kyllähän olen, mutta se on vain päässyt tuo turvallisuus juttu unohtumaan, sillä olen tuon saman laatikon kanssa pärjännyt jo yli kaksi vuotta. Kiitos kuitenkin että muistutit, minun pitänee parantaa tapojani. :)
Niinpä niin, mallarit läträävät erittäin haitallisten ja paloherkkien liemien kanssa, mutta kuinkahan moni hävittää nuo omat ongelmalitkunsa niinkuin ne pitäisi hävittää?

Ja se oli retorinen kysymys se - se ei ollut suunnattu kenellekään erityisesti.
Täältä löytyy yksi syyllinen tinneri ja muut paperit ja puhdistusaineet tulee joskus raakasti kaadettua viemäriin. Ei ainakaan vielä ole ongelmia ilmennyt, samoin maalausmaskin käyttö unohtuu aika ajoin vaikka maalaan sisällä ilman minkäänlaista tuuletinta tai imuria. Emaleilla ja akryyleillä. Hieno artikkeli kaikinpuolin oon joskus testaillut johki jämä malliin nuita eri ohenteita ja suhteita.
Raimo Leino kirjoitti:
Duoda duoda, testistä puutuivat ne tavallisimmat esim. harrastusta emalimaaleilla aloittelevien mallareiden käyttämät ohentimet - siis Humbrol ja Revell.
Teksti ei ole testi, vaan pikemminkin havainto tiettyjen yhdistelmien toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Tässä mielessä tieto on suunnattu ennen kaikkea kyseisten "aineiden käyttäjille" — ei niinkään yleispäteväksi katsaukseksi maalien tasoittuvuusominaisuuksista.

Ne jotka käyttävät pienoismallimaalien ohentamiseen selluloosapohjaisia ohentimia, asetonia, ksyleeniä, puhdistettua bensiiniä tms. lienevät puuhastelleet "pienoismallikemian" kanssa jo vähän pidempään. Käytännössä tämäntapaisen valinnan taustalla on havainto siitä, että Humbrollin tai Revellin kaltaisten maalien ohentaminen valmistajien omilla ohenteilla tai lakkabensiini/tärpätti-pohjaisilla ohenteilla on riittämätön tapa ohentaa maalia. Jo ohennussuhde 1 osa maalia ja 1 osa lakkabensiiniä/tärpättiä/Humbroll -ohennetta saattaa erottaa väripigmentin seoksesta puhumattakaan siitä, että ohenteen määrä kaksinkertaistettaisiin. Tällaisen seoksen peittokyky heikkenee, maali pyrkii liukumaan kohteen pinnalla kiertäen kohokuviot ja täyttäen kuopat — käytännössä hyvää peittävyyttä ei saavuteta ilman kunnollista tartuntapohjamaalausta ja/tai useampaa peittomaalikerrosta. Voimakas liuotin taas todellakin liuottaa väripigmentin, jolloin syntyy tasainen seos ja jolloin voidaan käyttää voimakkaasti ohennettuja seoksia ilman että maalin peittokyky kärsii. Valmistajien omat ohenteet ohjeiden mukaan käytettyinä ovat tietty varmoja valintoja, mutta ominaisuuksiltaan rajoitettuja — tosin maalaaminen ja maalaamisen tekniikat ovat aina hyvin henkilökohtaisia asioita ja aina ei voi tietää, mitä itse kukin tavoittelee.

Myös maalikemiassa kyse on siitä, että harrastus voi kehittyä myös maalien käytön osalta. Jos ohenteeksi valitaan vahva liuotin, ei se välttämättä toimi jonkun tietyn maalin kanssa tai yhtä hyvin se voi toimia käsittämättömän hyvin. Yhtä kaikki — tämäntapainen tieto on hyvin usein kisällitietoa, kokemuspohjaista tietoa, johon itsekin törmäsin takavuosina jonkun ulkomaisen lehden sivuilla. Pienoismallimaalikemiaa ei ole yksissä kansissa käsitelty kovinkaan kattavasti, vaan tarjolla on pirstaletietoa laatimani artikkelin tapaan. Parhaiten maalikemiaa on mielestäni käsitelty tunnetun pienoismallimaalarin Jeff Wilsonin kirjassa "Painting and Weathering Railroad Models". Luvussa "mitä maali on" hän toteaa osuvasti: "kaikki samantyyppiset maalit sisältävät samankaltaisia komponentteja, mutta ainesosien erilaiset määrät ja pienetkin kemialliset poikkeavuudet tuottavat loputtoman määrän seoksia, jotka eivät ole kemiallisesti samanlaisia — siksi vain se on varmaa, että valmistajan oma ohenne toimii ja kaikki muu on kokeiltava".

Liuottimia ei saa päästää viemäriin, maaperään tai vesistöön, vaan nestemäisessä muodossa oleva maalijäte on toimitettava ongelmajätteiden keräilypisteeseen. Yleensä tämänsisältöinen teksti on painettu liuotinkemikaalipullon kylkeen.
Jope L 10.8.2010 17:47 Vastaa lainauksella
Pitänee kai lisätä jo asian vakavuuden vuoksi tuohon tuttuni meinasi polttaa talonsa. Niin tämä meinasi tarkoitti tun puuhasteluhuoneen, kodinhoitohuoneen saunan paneelien ja kiinteidenkalusteiden tuhoutumista. Kodin tapetointien vaihtamista savuvahinkojenvuoksi. Kaikkien tekstiilien pesua osasta savunhaju ei lähtenyt sittenkään, pieniä vesivahinkoja ja muutaman viikon evakkoa. Näiden liuoti rättien ja muun vastaavan asianmukaiseen hävitykseen kannattaa todellakin suhtautua vakavasti. Palo syttyi keskiyöllä ainoastaan toimiva palovaroitin ja paloaseman läheinen sijainti pelasti täydelliseltä katastrofilta. Että tällä vakavuudella. Koska muuten sinä tarkastit tuon palovaroittimesi toiminnan?
jag 10.8.2010 20:47 Vastaa lainauksella
minkälaisella lattiavahalla saa pinnan tasaiseksi?
Kantri 10.8.2010 22:57 Vastaa lainauksella
Humbrollilla on ainakin kaksi kiiltävää lakkaa. Toinen tutuissa metallipurkeissa 14ml ja vähän teen/hunajan värinen, kuulemma kellastuu sitten vielä lisää mallinpinnalla ajankanssa.
Toinen sitten taas ihan kirkas, 28ml lasipulloissa (samallainen pullo kuin ohenne).
Näissäkin on eroja kuivumisen suhteen.
Ihan kirkas 28ml lasipullo, tuntuu ettei kuiva millään tai ikinä. Kosketuskuivaksi noin samassa ajassa kuin tuo toinenkin mutta vielä pälvien/viikon jälkeen kun pidän mallista kiinni pitemmän aikaa meinaa sormet jäädä kiinni ja yleeensä silloin jää jälkikin.

Hubrolia ruiskulla, ohennettu omalla merkki ohenteellaan, kumpaakin sekä maalia että ohennetta samanverran on toiminut ihan ok, siis kiiltävätmaalit. Näissäkin kyllä on väri/purkki kohtaisia eroja kuivumisajan suhteen.
Tuo aikaisemmin mainittu Humbrolin keltainen ei kyllä minulla meinannut kuivua millään, tosin olin sävyttänyt sitä pikkaisen saman valmistajan punaisella.

Välillä tuntuu et nää on ihan henkimailman juttuja, (niinku taitaa välillä ollakkin) toisaalta tuleehan niitä onnistumisiakin silloin tällöin ja tekeminenhän opettaa.
Muistettaneen kuitenkin että varsin monet itsestään syttymään kykenevät kemikaalit(kuten vaikka pellavaöljy) vaativat sen että niissä kasteltu rätti jätetään rytyssä tuuletumattomaan tilaan ja että se saa kyteä siellä rauhassa. Tuulettuva tila ja avattu rätti ei ole syttymisriski. Kuten myös väljästi pakattu laatikko jossa on irtonaista tavaraa, juurikin puuta yms johon aine imeytyy ja haihtuu. Ja tällä en tarkoita sitä että ko aineita kannattaa heitellä minne sattuu ja miten sattuu, mielummin lisää poltettavan tavaran sekaan vasta kun on tarkoitus sytyttää. Ja tässä muistaa taas sen leimahdus ongelman joka on kaikilla herkästi syttyvillä aineilla, tai lähinnä näiden aineiden kaasuuntumisesta johtuvien kaasujen hulmahtamisesta. Täyteen mopon bensa tankkiin voi stumtapa röökin tai tulitikun, mutta jos tankissa on vain kolmannes bensaa, en tätä tekisi. Eräs vaihtoehto on säästellä aineita aina vaikka kympin kannu täyteen ja viedä asianmukaisesti hävitettäväksi. Tosin jos aineita pitää avoimessa astiassa niitä voi käyttää useampaan kertaan puhdistamiseen, kunnes ne on haihtunut niin että ne ei enää puhdista, tämän jälkeen on myös ikävimmät ominaisuudetkin lieventyneet…

Tapoja on monia, harvat niistä täysin vaarattomia ja edes laillisia. Mutta taitaa mallarit kuulua sen verran pieneen vähemmistöön että kukaan tuskin voi sormella osoittaa että ilmastonmuutos tai itämeren rehevöittyminen tai nälänhätä johtuu meistä.
Manu. E 12.8.2010 09:27 Vastaa lainauksella
No, liuottimen heittäminen roskiin, tms, sisätiloissa? Haihtuminen tuskin lisää ilman terveellisyyttä. Mieluimmin suljettuun pänikkään, tai jäteöljyastiaan, mikäli vaihtaa autonsa moottoriöljyt itse. Sitten vaan Rouskikseen…
Manu. E 12.8.2010 09:31 Vastaa lainauksella
Toni Redsven kirjoitti:
Muistettaneen kuitenkin että varsin monet itsestään syttymään kykenevät kemikaalit(kuten vaikka pellavaöljy) vaativat sen että niissä kasteltu rätti jätetään rytyssä tuuletumattomaan tilaan ja että se saa kyteä siellä rauhassa. Tuulettuva tila ja avattu rätti ei ole syttymisriski. Kuten myös väljästi pakattu laatikko jossa on irtonaista tavaraa, juurikin puuta yms johon aine imeytyy ja haihtuu. Ja tällä en tarkoita sitä että ko aineita kannattaa heitellä minne sattuu ja miten sattuu, mielummin lisää poltettavan tavaran sekaan vasta kun on tarkoitus sytyttää. Ja tässä muistaa taas sen leimahdus ongelman joka on kaikilla herkästi syttyvillä aineilla, tai lähinnä näiden aineiden kaasuuntumisesta johtuvien kaasujen hulmahtamisesta. Täyteen mopon bensa tankkiin voi stumtapa röökin tai tulitikun, mutta jos tankissa on vain kolmannes bensaa, en tätä tekisi. Eräs vaihtoehto on säästellä aineita aina vaikka kympin kannu täyteen ja viedä asianmukaisesti hävitettäväksi. Tosin jos aineita pitää avoimessa astiassa niitä voi käyttää useampaan kertaan puhdistamiseen, kunnes ne on haihtunut niin että ne ei enää puhdista, tämän jälkeen on myös ikävimmät ominaisuudetkin lieventyneet…

Tapoja on monia, harvat niistä täysin vaarattomia ja edes laillisia. Mutta taitaa mallarit kuulua sen verran pieneen vähemmistöön että kukaan tuskin voi sormella osoittaa että ilmastonmuutos tai itämeren rehevöittyminen tai nälänhätä johtuu meistä.
OT: Aivan yhtä vähän, kuin etäällä järven rannasta asuvan keskisuomalaisen mökin akan jätökset pilaisivat Itämerta. Silti jätelaki on laki, ilman talonpoikaisjärkisiä "sormienläpikatsomisia", kuulemma.
J Pokki 14.8.2010 23:36 Vastaa lainauksella
Ja palataksemme aiheeseen:

Myös akryylimaaleille on omat kuivumista hidastavat lisäaineensa. Itse olen käyttänyt Gunzen ja Tamiyan maalien kanssa Mr. Retarder mildiä joka kyllä vaikuttaa parantavasti lopputulokseen varsinkin sivellinmaalauksessa.

Auto Aireilla maalatessani (ruiskulla) käytän ohenteena AA:n 1011 Reduceria jonka vaikutus yhtäläisesti parempi verrattuna esim. veden käyttämiseen ohenteena.

Gunzella on myös (ilmeisesti) selluloosapohjainen ohenne Mr.Color Levelling thinner joka soveltuu kyllä käytettäväksi myös akryylien kanssa pienellä varauksella. Nimittäin ensimmäinen kerros sillä saadaan maalattua oikein loistavasti, mutta toista kertaa maalatessa seos syökin alempaa pois. Eli tämä on varsinaisesti tarkoitettu Mr.Colorin tinneriohenteisille maaleille.

Vastaavasti muistan Vallejon valikoimaan kuuluneen myös vastaavanlaisen Retarderin, mutta niihin aikoihin ei ole paluuta… Pidempään Vallejon kanssa painineet valistakoon aiheesta lisää.
Liuotinjäte kerätään tyhjään liuotinpurkkiin ja viedään ongelmajätekeräykseen tai lurautetaan jäteöljyn sekaan käsiteltäväksi sitä kautta. Kotitalouksien ongelmajäte otetaan ilmaiseksi vastaan jätepisteissä. Infoa asiasta on saatavilla runsaasti kun jaksaa ottaa selvää.
Pienoismallitouhuissa ei onneksi jätettä paljon synny.
Liuottimien kaataminen palavan materiaalin sekaan ajan kanssa "haihtumaan" on hyvin palovaarallista touhua, viemäriin niitä ei saa missään tapauksessa laittaa.