Resiinivalu

Ei ole mitään tietoa tuosta linkissä esitellystä aineesta. Kai se periaatteessa toimii kuten esittelyteksti kertoo, mutta silikonimuotti säilyy käyttökelpoisena vuosia (ja noin 50 valukertaa) kun taas tuon luvattiin säilyvän jopa monta päivää…

Kuinkahan monta kertaa yhdellä tuosta aineesta tehdyllä muotilla voi valaa?

Eikä tuo hinta nyt niin halpa ole, 500 g / 22,25 ja silikoni oli se 500 g / 28,50

Loistava artikkeli, suurkiitokset!

Olet rakentanut hienon Dreeverin telisivun. Valutekniikankin omaksuit saman tien - eipä tuohon ole lisättävää. Laskeskelin tässä mielessäni kuinka monta polyuretaanihartsisukupolvea on ehtinyt maailmaan pullahtaa sen jälkeen, kun pienoismallirakentajat polyuretaanin omaksuivat - päädyin 13:een. Alkuaikojen polyuretaanihartsit olivat monilta ominaisuuksiltaan kehnoja ja niiden stabiliteetti oli surkea - kaikenlaisia yllätyksiä saattoi ilmaantua. Osat ja niistä kootut mallit vääntyilivät banaaneiksi. Monet vanhemman polven mallarit, jotka 1980-luvulla noita aineita kokeilivat eivätkä aktiivisesti enää seuranneet kehitystä ajattelevat tälläkin hetkellä, että PUR-hartsit ovat yhä kehnoja. Onneksi kemianteollisuus on mennyt huimasti eteenpäin. Valmistajia on maailmalla kymmenittäin, sama pätee silikonikumeihin. Teollisesti toimivien piensarjavalmistajien tuotteista näkee, että kelpo materiaalista nykyisin on kyse. Joistakin 1980-luvulla aloittaneista pioneerivalmistajista on kehittynyt menestyneistä yrityksiä, kuten ensimmäisen suomalaisen Huru-veturin hartsisarjan valaneesta englantilaisesta C.M.A Moldcastista. Hollantilainen Artitec on myös yksi vanhimmista PUR-hartsista rakennussarjoja valavia yrityksiä.

Valutekniikka tuli tunnetuksi pienoismalliharrastajien keskuudessa Model Railroaderin artikkelin kautta 1970-luvun alkupuoliskolla - tuolloin tosin valuaineena käytettiin epoksihartsia, joka oli melkoisen ikävä aine. MR:ää luettiin tietty aktiivisesti suomalaisten pienoisrautatieläisten keskuudessa. Ensimmäinen suomalainen piensarja oli Ek-vaunu vuonna 1976. Nyttemmin markkinoille on ilmaantunut myös ns. "vesiliukoisia" PUR-hartseja, joista saadut kokemukset ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Silikonimuotti kestää yleensä noin 30-40 valua. Tämä riippuu vähän silikonista ja hartsista. Vanheneva muotti alkaa takerrella talkitsemisesta huolimatta. Muotin pinta kovettuu ja lopulta murenee. Muotin elinikää voi jonkin verran pidentää sivelemällä takertelevaan muottiin kevyesti silikoniöljyä.

Silikonikumimuotti kannattaa säilyttää muovipussissa tasaisella alustalla. Jos muottia säilyttää jotenkin mutkalla, ei se enää välttämättä tästä suoristu.

PUR-hartsia varten on saatavilla myös väriaineita - tuubimuotoista "pastaa" - joilla hartsiosan voi läpivärjätä. Nokare pastaa hartsiseokseen ja osasta saadaan vaikkapa vihreä. Osista tulee harvoin täysin samanvärisiä, mutta virheiden yms. havaitseminen värjätyistä osista on helpompaa kuin vaikkapa kermankeltaisesta osasta.

Tasokas teksti ja tasokkaat asiaa selventävät kuvat. Eipä tarvitse tästä aiheesta tämän jälkeen "vääntää rautalangasta" mitään, oli sen verran hyvin selvitetty.

Mahtava artikkeli, tuli tarpeseen. Olisi tarkoitus tehdä penkkejä 747 koneeseen 1/144 skaalassa, ei oikein huvita tehdä skratsinä satoja penkkejä joten pitää kokeilla valamista.

Laitoin eilen komentin tähän kirjoitukseen mutta oli hävinnyt??

Kiitokset kaikille kommenteista. Ilmeisesti kokeilustani oli hyötyä muillekin, kuin itselleni. Juuri tuollaiseen suurten sarjojen monistamiseen, kuten Michael mainitsi, tekniikkaa on loistava helpotus. Itsellänikin on tässä viikonlopun aikana tullut useita ideoita, saas nähdä mitkä realisoituvat ja mitkä ei.

Vaikken artikkelista inspiroituneena alakaan valmistaa omia muotteja ja osia (ainakaan lähitulevaisuudessa - myöhemmin ehkä?), niin artikkelin selkeyttä, informatiivisuutta ja kuvasarjaa on pakko kehua. Oli ilo lukea.

Minulle tuo artikkeli selkeytti oikeastaan koko valu asian. Pitkään oon miettinyt pitäsköhän joitain osia valaa, mutta tietoa ei ole ollut näin selkeästi asiasta, joten artikkelin ansiosta alan todennäköisesti kokeilemaan resiinivalu hommia. Suuret kiitokset J Pokille!

Tällaista on harrastajille hyödyllinen ja asiallinen tiedonvälitys. Näin pitää mielestäni artikkelit tehdä: kuvilla,tekstillä ja materiaaliluetteloilla varustettuna. Hienoa!
Ja kaiken lisäksi telisivu on huolella ja siististi tehty.

Pakko olla samaa mieltä edellisten kanssa. Erittäin aiheellinen artikkeli ja kaiken lisäksi erinomainen toteutus. Oma lehmäkin on siltä osin ojassa, että suunnitelmissa on ollut resiini valaminen itse muunnelluista osista, tämä artikkeli laski kynnystä kokeiluun suuresti.

Kiitos J.Pokki. Kirjoittamasi juttu tulee varmasti tarpeeseen. Varmasti lähes jokainen pitkän linjan mallari on jossakin vaiheessa valanut osia. Joko itsetehdyllä masterilla tai kopioinnut valmiita osia. Menetelmät kehittyvät ja ajassa on hyvä elää.

Kiitos !

Huom! Huom! Pientä edittiä tuohon artikkeliin: Kirjoitin alunperin, että molemmat hartsikomponentit tulee sekoittaa huolellisesti ravistamalla pullossaan ennen keskenään sekoittamista. Tänään valoin jälleen osia ja jostain syystä hommasta ei meinannut tulla mitään: rasva puski kuivuvista osista pintaan ja osat jäivät pehmeiksi. Ihmettelin moista, sillä punnitut määrät hartsikomponentteja piti olla oikein. Sitten huomasin, että komponentti B:n ohjeessa lukee selkeällä saksankielellä: "Ei saa sekoittaa". Luultavasti ilmaa sekoittui liikaa massaan ja se pilasi valun. Annoin aineen rauhoittua pari tuntia ja nyt näyttäisi onnistuvan.

Toivottavasti kenenkään valut eivät ole menneet pilalle tuon virheellisen alkuperäisen neuvon takia. Teksti on nyt korjattu.

Hyvä artikkeli. Miten valaminen onnistuu, jos kyseessä on 2-puolinen osa esim lentokoneen potkuri?

Mahdollisuuksia "kolmiulotteisen" osan valuun on useampiakin, riippuen hieman valettavan osan koosta ja muodosta. Keinoja voi myös yhdistellä tai kehittää omia ratkaisuja. Hommaa helpottaa myös, kun tutustuu ihan livenä käytettäviin aineisiin ja oppii niiden ominaisuudet.

Käyttämiäni tapoja:

1: Esim. figuurin päät ja vastaavat joka puolelta muotoillut, melko pienikokoiset osat:

Osa kiinnitetään esim valurangan pätkään ja upotetaan kokonaisuudessaan silikonimassaan siten, että valurangan pätkä tulee pinnalle. Kuivunut silikonimuotti leikataan auki suunnilleen puoleenväliin, siten että osa on poistettavissa helposti. Kun muottia ei leikkaa kokonaan kahteen eri palaan, on puoliskoiden asemointi toisiinsa nähden helpommin suoritettavissa itse valuvaiheessa. Eli muotti avautuu ikään kuin kirja. Tyhjä muotti talkitaan ja puoliskot voi niputtaa yhteen esim. teipillä, kumilenkillä, puristimella, miten kukakin keksii, kuitenkin siten, ettei muoto vääristy. Riittää että puoliskot pysyvät tiiviisti yhdessä. Ainakin tämä käyttämäni melko kova kumi on toiminut ihan kumilenkeillä. Tämän jälkeen valurangan pätkän jättämää kanavaa pitkin kaadetaan hartsimassa sisään ja toimitaan kuten tasovalussa.

2. Isommat osat:

Voidaan toteuttaa jo silikonin valuvaiheessa kaksi erillistä puoliskoa muoteille. Mielestäni tämä Model Railroaderin artikkeli kertoo asian niin pätevästi kuvin ja sanoin, että taidan linkittää sinne: HUOM! pdf-tiedosto:
www.micromark.com/html_pages/instructions/82708mrrresinart.pdf

Itse saattaisin esim. tuon potkurin yrittää valaa tätä jälkimmäistä metodia soveltamalla. Ja luulenpa, että jollakulla on lisää ehdotuksia erilaisista valutavoista - ei muuta kuin postaten tänne!

Kiitoksia ripeästä vatauksesta! 3-ulotteisen kappaleen valu menee jokseenkin siten, kuin kuvittelinkin. Täytyypä koettaa.

Päivitystä juttuun:

Olen tutkiskellut hartsin ominaisuuksia ja saanut laskettua yksinkertaisen kaavan sekoittamiselle tilavuuden mukaan, jolloin vaakaa ei tarvita.

Painavamman komponentin B (ruskea) suhde kevyempään komponenttiin A (harmaa) on jotakuinkin 95%. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos otat esim. 5 ml komponenttia A, siihen sekoitetaan 5 * 0,95 = 4,75 ml komponenttia B.

HUOMIO! Tämä pätee vain kyseiseen Perfect Scale Modellbaun hartsiin, muista tuotemerkeistä en osaa sanoa mitään.

Tämän seikan hoksaaminen helpotti valutyöskentelyä omalla kohdallani huomattavasti, kun ei tarvitse vaa'an kanssa pulata, koska esim. laatumerkkinä tunnetun Soehnlen digitaalinen kirjevaaka päivittää lukemia välillä pienellä viiveellä…

Lisätty alkuperäiseen tekstiin.

Miten muutit mittasit kuinka paljon silikonia pitää tehdä?

Tapa 1. - Suurinpiirtein
-Laske tekemäsi muottilaatikon koko ja vähennä siitä valettavan osan koko. Laatikon laskeminen tarkasti on tietysti helppoa, mutta osan koon laskeminen saattaa olla vaikeampaa. Pienissä osissa kannattaa jättää osa laskematta, sillä silikonia jää aina jonkin verran sekoitusastian seinille. Silikonia saisi olla mieluummin aavistus liikaa kuin liian vähän.

Tapa 2. - Tarkasti
-Laita valettava osa laatikkoon ja kaada laatikko piripintaan vettä. Kaada vesi mitta-astiaan ja katso kuinka paljon veden tilavuus oli. Valulaatikko ja osa on kuivattava todella huolellisesti tämän jälkeen. Myös tässä metodissa kannattaa muista sekoitettaessa syntyvä hienoinen hävikki, joten ihan millintarkkaa silikonimäärää ei kannata sekoitella

Kiitti neuvoista. Tosi hyvä artikkeli kyllä.

Teres!

Eksyn tänne ensimmäistä kertaa ja lisään tässä pari samaan aihepiiriin liittyvää linkkiä.

Autorata-auton (1:32) korin valaminen, kirjoitettu 2005

Hartsikori

Kipsifiguureitten valaminen silikonimuotin avulla, kirjoitettu 2006

Kipsifiguurit

T: Julius

Moro Julius! Kävin lukemassa jutut ja mielestäni voisit julkaista ne täällä pm.netissä artikkeleina. Olen itse juuri parasta aikaa valamassa osia tuolla hartsikorissa käyttämälläsi menetelmällä ja täytyy sanoa, että kaikessa yksinkertaisuudessaan tuollainen squish-molding menetelmä on erittäin kätevä.

Joo, kiitos positiivisista kommenteista ja kiitokset myös tuosta teikäläisen artikkelista.

Jos nyt tälläerää jätetään wanhat artikkelit rauhaan, olen oppinut lisää noitten kirjoittamisen jälkeen. Erilaisia kaksiosaisia muotteja on tullut tehtyä noin 30kpl lähinnä erilaisten ihmisfiguureiden toistamiseen.

Eli tässä vielä meikäläisen resepti kolmiulotteisen kappaleen valamiseen. Tehdään kaksi muottipuoliskoa jutun "Kipsifiguurit" mukaan. Sitten tuo squish-molding molempiin muotinpuoliskoihin erikseen ja muotit yhteen kun hartsi on vielä juoksevaa. Jos hartsia on liikaa, se yksinkertaisesti puristetaan pois muottien välistä. Yhdessä olevia muotteja pyöritellään hetki, jotta hartsi ehtii asettua.

Näin olen itse tehnyt aika monimutkaisia kolmiulotteisia kappaleita. Katsotaan saako kuvan lisättyä. Kuvassa kasa Axsonin hartsista valettuja 1:32 figuureita, muottisilikonina Wacker Elastosil M4440, joka mulla on ainakin toiminut hyvin. Mittatarkkuudesta tai muotin laajenemisesta en tiedä, näissä kappaleissa sillä ei ole merkitystä.

… jahas, kuvia en saanut liitettyä ainakaan [img] ohjauksella, olkoon

T: Julius

Nämä kamat täytyy kyllä laittaa hankintalistalle, lisäksi kun summa on euroissa ja EU:n sisällä, niin maksu on helpompaa, eikä tullilla kai pitäisi olla mitään sanottavaa…? Tuo linkki tuotteisiin, joka oli tekstissä, ei toiminut, mutta onneksi sivulta sai myös englannin kielen, ja ovatko nuo tuotteet nämä? Hartsi ja Silikoni.

Mutta hartsista olisi tarvetta valaa osia omaan käyttöön, ja tällä tavalla saisi kohtuuhelposti valettua hyvälaatuisia osia, kunhan sen opettelee.

Kyllä, tuotteet ovat nuo. Ja tulli ei puutu asiaan. Valun harjoittelemiseen ja alkuun pääsyyn tämä on erittäin hyvä satsi niin hinta-laatusuhteeltaan kuin käytettävyydeltäänkin, koska aineiden toimivuudesta voi olla varma ja yksi epävarmuustekijä on näin saatu suljettua pois. Yhtä hyviä tai parempiakin aineita on saatavana, mutta näilläkään ei epäonnistuminen siis ole aineista kiinni. Muiden aineiden paremmuus riippuukin lähinnä siitä, miten edistyneisiin hommiin lähdetään. Yleisimpiin ja haasteellisempiin valuihin Perfect Scalen kamat on ns. tried and tested.

Kiitos vastauksesta, näillä kamoilla taitaa tällainen amatööri pärjätä vähän aikaa. Kun joidenkin osien menekki on niin suurta, ettei niitä ostamalla löydy, niin voi sitten valailla omaan käyttöön noita.