Pienoismallit.net

King tiger, vetopyörästä ja jousituksesta

Moikka.

Dragonin "Last Production" King Tiger työnalla. Paketoinnissa on mukana nuo viimeiset teräväkärkiset, 18 hampaiset, vetopyörät kuljetusteloille. Koitin löytää netistä/kirjastostani kuvia ja tietoa… tuloksetta. Eiköhän täältä löydy vastaus. :)

Luonnollisesti pyörä kootaan sarjassa kahdesta puolikkaasta ja jakosauma jää lähimmäksi keskustaa (tarkastellessa sivuprofiilista). Ilmeisesti real life-pyörä oli valua, joten tuo sauma on syytä kitata?

Suurempi ihmetys on kuitenkin tuo toinen "sauma" lähempänä hammaskehää. Joka on oikeastaan 0.5mm pykälä. Se vaikuttaa valujätteeltä nopeasti tarkasteltuna, mutta loppujen lopuksi pykälä on hivenen liian ronski ja siisti valujäljeltään. Selkeät muotin puolikkaiden jäljet ovat kuitenkin hampaitten "kulutuspinnoissa". Ylhäältä tarkasteltuna tuo kieleke näkyy, kuten myös sivusta. Kuuluuko tuo tuossa olla, vai hionko muun profiilin muotoon.





Muistelen Kunkkutiikerin 9 hampaisen pyörän olevan melkoisen kliini paketti ja hivenen arveluttaa, että designia olisi mahdottomasti muutettu kahteen 18 hampaiseen versioon.

- Tatu
Viimeksi muokattu 25.11.2011 08:40
Moi Tatu,

Muistelet oikein, sillä 9-hampainen vetopyörä on kliini paketti: www.pienoismallit.net/profiilit/2327/kuvat/kuvapankki/kuva_87535/ ja "Last Production" King Tigerin 18-hampainen vetopyörä eroaa tuosta 9-hampaisesta lähinnä vain siinä, että siinä on 18 hammasta 9 hampaan sijaan.

Bovingtonin museosta löytyy "Porsche Turm" Kunkkutikru, joka on ns. V2 "koemalli" ja jossa on ns. alkuperäinen 18-hampainen vetopyörä: www.flickr.com/photos/barryslemmings/173723313/in/photostream/

Puolestaan tuo "Last Production" King Tigerin 18-hampainen vetopyörä eroaa jonkin verran ns. alkuperäisestä "Porsche Turm" Kunkkutikrun 18-hampainen vetopyörästä ja on siten oikeasti lähempänä tuota jo em. "Henschel Turm Production" King Tigerin 9-hampaista vetopyörää: www.flickr.com/photos/barryslemmings/173723312/

Ohessa kuvat Impactin tekemistä 1/16 skaalan hyvästä "Last Production" King Tigerin 18-hampaisesta vetopyörästä: www.axels-modellbau-shop.de…/Late-King-Tiger-Tracks-with-18-teeth-sprocket-wheel::3089.html scrollaa neljänteen kuvaan drive sprocketista ja klikkaa sitä - kuva tulee suuremmaksi ja näet erot DML:n versioon.

Samoilla linjoilla eli saman kuin edellä kertovat kuvat ja teksti vetopyöristä mm. Achtung Panzer No 6 (kaikki Tikrut) ja Jentz & Doyle VK45.02 to Tiger II kirjat. Joten tietääkseni kieleke ei kuulu 18-hampaiseen vetopyörään "Last Production" King Tigereissä.

Eli tuo Impactin 1/16 skaalan malli 18-hampaisesta vetopyörästä antaa hyvän kuvan ja esimerkkimallin "Last Production" King Tigerin 18-hampaisesta vetopyörästä. DML nähtävästi on laittanut omaa "suunnittelulisää" vetopyörään.

Toisaalta noin pieni seikka ei pienoismallista näy ja tuskin moni edes oikeasti tietää Kunkkutikrun vetopyörien eroa tai sitten ei edes huomaa/kiinnitä mitään huomiota vetopyörien nyansseihin.

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ
Kiitos AJ, auttoi todella. :)

Tuon Impactin 1/16 vetopyörän löysinkin, mutta en täysin luottanut sen muotoon, vaikka epäilyksiäni vahvistikin. Siinä tuo sivuprofiilissa näkyvä jakosauma on veikeä, mahtoiko oikeassa moinen olla?
Mukavaa, kun Tatu esittää kysymyksensä näin visuaalisella tavalla, hauskaa vaihtelua tällä saitilla.
Nimimerkki AJ:n kanssa samoilla linjoilla siinä, ettei nuo sisäsaumat ja yksityiskohdat mihinkään näy valmiissa mallissa. Eiköhän olisi muutenkin hyvä idea vetää jo varhaisessa vaiheessa ohut mutakerros tuon vetopyörän ympärille, kun valmiista mallista tuo efekti helposti jää kiireessä uupumaan? Jos muuten aiot käyttää Friukkarin teloja tässä projektissa, niin kannattaa varmistaa, josko telasetin mukana tulisi myös kunnollinen vetopyörä?
Mika A.C. Heikkilä kirjoitti:
Mukavaa, kun Tatu esittää kysymyksensä näin visuaalisella tavalla, hauskaa vaihtelua tällä saitilla.
Nimimerkki AJ:n kanssa samoilla linjoilla siinä, ettei nuo sisäsaumat ja yksityiskohdat mihinkään näy valmiissa mallissa. Eiköhän olisi muutenkin hyvä idea vetää jo varhaisessa vaiheessa ohut mutakerros tuon vetopyörän ympärille, kun valmiista mallista tuo efekti helposti jää kiireessä uupumaan? Jos muuten aiot käyttää Friukkarin teloja tässä projektissa, niin kannattaa varmistaa, josko telasetin mukana tulisi myös kunnollinen vetopyörä?
Ää, kyllä ne näkyy. ;)

Friulien mukana ei vetopyörää tullut, irtaallaan niitä saa. Dragonin vetopyörä on muuten muodoiltaan todella hyvä (ainakin istuu kuljetustelojen kanssa todella nätisti), mutta juurikin nuo pykälät ja saumat jäivät risomaan.
Moi Tatu, se jakosauma, minkä näet Impactin vetopyörän kuvassa on myös oikeassa Kunkkutikrun vetopyörässä, näet sen tästä jo linkittämästäni kuvasta 9-hamppuisesta vetopyörästä: www.pienoismallit.net/profiilit/2327/kuvat/kuvapankki/kuva_87535/

Komppaan myös Mikaa yllä, että tuskin nuo noin pienet detailit mihinkään näkyy ja sitäpaitsi ei niistä edes kukaan tuomari voi malliskaboissa rokottaa mitään. Käytä vaan surutta tuota Dragonin vetopyörää, hyvältä se näyttää jokatapauksessa ulospäin (sinänsä näyttää myös erittäin hyvältä valulta).

Tsemppiä Kunkkutikrun rakenteluun. Parhain terveisin, AJ
asiasta kolmanteen…
Oliko 9 hampainen heikko vetäjä vai miksi siirryttiin munimutkaisempaan 18 hampaiseen? Vaati ilmeisesti telojen muokkaamista?
Itse aiheeseen, itse rakentaisin valmiiksi, maalaisin ja katsoisin miten pahasti paistaa. Jos häiritsee, hioisin vannepalkkien välistä pois.
Jatketaanpa tähän kun pyöritään miltei saman asian ympärillä. Tarkoituksena on asetella Kissa rankempaan maastoon, mutta sarjan käsitys toimivasta jousituksesta on hieman hatara. T



Noissa pyörien jousivarsissa (en itseasiassa tiedä edes oikeaa nimitystä suomeksi) on sarjan puolesta pienet stopparit, jotka mahdollistavat kaksi ääriasentoa, jolloin keskipisteiden väli on noin 5mm.

Ensimmäinen "jousivarsi" lienee siinä ääriasennossaan oikeastikin, koska yläpuolella oleva stoppari, itse rungossa, nappaa kiinni. Lopuista "jousivarsista" ei sitten olekkaan minulla varmaa tietoa. Maalaisjärjellä funtsittuna "jousivarsi" stoppaa pohjansuuntaisesti eli 90asteen kulmaan suhteessa vaunun pohjaan ja kuvitteelliseen pystyakseliin. Puhuttaessa liikkumisesta ylöspäin. Toisekseen, jos "jousivarret" nousevat reilummin yli 90asteen alkaa maavara laskea reilusti ja pian on kissa mahallaan.

Tuntematonta on myös "jousivarsien" liikkuminen alas, tuo sarjan maksimi tuskin on todellinen maksimi, vaan pikemmin sopiva staattisen mallin rakentamiseen.

Apuva!
Viimeksi muokattu 25.11.2011 09:14
Tommi M kirjoitti:
asiasta kolmanteen…
Oliko 9 hampainen heikko vetäjä vai miksi siirryttiin munimutkaisempaan 18 hampaiseen? Vaati ilmeisesti telojen muokkaamista?
Itse aiheeseen, itse rakentaisin valmiiksi, maalaisin ja katsoisin miten pahasti paistaa. Jos häiritsee, hioisin vannepalkkien välistä pois.
Moi Tommi,

Näin lyhyesti sanottuna alunperin Porschen Tikru II-versiot käyttivät varhaisia 18-hampaisia vetopyöriä varhaisille teloilla Gg24/800/300 ja joissain Porschen Tikru II-testiversiossa testattiin myös myöhäisempiä Kgs 73/800/152 teloja (näitä testiversioita mm. Tiger B Fgst.Nr. 280009 ja 280012 britit löysivät sodan päätyttyä ja jostain syystä britit laittoivat nämä Kgs 73/800/152 telat juuri Bovingtonin Porschen Tikru II:een Fgst. Nr.V2 www.flickr.com/photos/barryslemmings/173723313/in/photostream/ - ko. Porschen Tikru II:ssa oli alunperin Gg24/800/300 telat.

Gg24/800/300 telat kuluivat liian nopeasti varhaisilla 18-hampaisilla vetopyörillä, joten 9-hampaiset vetopyörät (toukokuu -44 alkaen) otettiin käyttöön sekä varhaisilla teloilla Gg24/800/300, että ns. stanu teloilla Gg26/800/300 - voihan näitä stanu teloja Gg26/800/300 kutsua vaikka mid-teloiksi, mikäli niin haluaa.

Tämä on se yleisin Tikru II kombinaatio eli 9-hampaiset vetopyörät (näitäkin oli kahta eri mallia stanu 9-hampainen ja ns. late 9-hampainen - käytännön toimintaan eli telakoneiston toimintaan, sillä ei ollut mitään merkitystä oliko 9-hampainen vetopyörä stanu vaiko late) ja stanut taistelutelat Gg26/800/300.

Myöhemmin, alkaen maaliskuusta 1945 otettiin uudestaan käyttöön uusi 18-hampainen vetopyörä uusilla ns. single track teloilla Kgs 73/800/152. Syy uusien 18-hampaisten vetopyörien käyttöönottoon Kgs 73/800/152 teloilla oli pitkälti sama kuin siirtyminen 9-hampaisten vetopyörien käyttöön Gg26/800/300 teloilla eli telojen kulumisen vähentäminen. Toinen syy oli tuotantotekninen; sillä alkaen elokuusta 1945 Tikru II:een suunniteltiin asennettavaksi uusi tehokkaampi 900 hv:n (PS) Maybach HL 234 moottori (olihan Kunkkutikruun tulosssa paljon muitakin uudistuksia mm. stabiloitu pääaseen tähtäin ja etäisyysmittari - jotain oli ehditty jo asentaakin maalis- ja huhtikuussa 1945).

Näiden em. telojen lisäksi Kunkkutikruissa oli vielä ns. narrow tracks eli kuljetustelat rautatiekuljetuksia vastaan, mitään erityistä virallista tyyppimerkintää niissä ei ollut, vaan käytettiin lähinnä nimikettä kuljetustelat 66cm tai 660mm.

Telamerkinnöistä vielä seuraavaa: Gg24, Gg26 ja Kgs73 ovat perustyyppimerkintöjä telakengille/teloille. Luku 800 tarkoittaa telakengän/telan leveyttä mm eli 800mm. Puolestaan luvut 300 ja 152 tarkoittavat telakengien/telojen pituutta mm eli 300mm tai 152mm.

Gg24/800/300 ja Gg26/800/300 telat olivat ns. A + B teloja, koska yksi kokonainen telakenkä/irtotela/tela koostui kahdesta linkitettävästä osasta A:sta ja B:stä; tämän vuoksi telakengän/irtotelan/telan pituus olikin melko pitkä 300mm.

Kgs 73/800/152 telat olivat ns. single tracks teloja, koska yksi kokonainen telakenkä/irtotela/tela koostui vain yhdestä osasta; tämän vuoksi telakengän/irtotelan/telan pituus olikin melko lyhyt 152mm.

Olen kirjottanut käytännössä tämän saman asian jo täällä: www.pienoismallit.net/galleria/malli_9072/

Esim. Kunkkutikru II tietoa:

www.fprado.com/armorsite/tiger2.htm

www.achtungpanzer.com…vi-tiger-ii-ausf-b-konigstiger-kingroyaltiger-tiger-ii-sd-kfz-182.htm

Esim. kirjalähteitä:

Thomas L. Jentz, Hilary L. Doyle: Germany's Tiger Tanks: VK45.02 to TIGER II Design, Production & Modifications [Hardcover]; Schiffer Publishing; 1st edition (1997)

Walter J. Spielberger, Hilary L. Doyle: Tigers I and II and Their Variants [Hardcover]; Schiffer Publishing; 1st edition (2007)

Wolfgang Schneider: Tigers in Combat, Volume 1 & 2 [Hardcover]; J. J. Fedorowicz Publishing; 1st edition (1994) & 2nd edition (2000)

Egon Kleine, Volkmar Kühn: Tiger, The History of a Legendary Weapon 1942-45 [Hardcover]; J. J. Fedorowicz Publishing; 2nd edition (2004)

Mitsuru Bitoh: Achtung Panzer, No.6 [Softcover]; Dai Nippon Kaiga Co. Ltd; 1st edition (1999) & 2nd edition (2000)

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ
Tatu H kirjoitti:
Jatketaanpa tähän kun pyöritään miltei saman asian ympärillä. Tarkoituksena on asetella Kissa rankempaan maastoon, mutta sarjan käsitys toimivasta jousituksesta on hieman hatara.

Noissa pyörien jousivarsissa (en itseasiassa tiedä edes oikeaa nimitystä suomeksi) on sarjan puolesta pienet stopparit, jotka mahdollistavat kaksi ääriasentoa, jolloin keskipisteiden väli on noin 5mm.

Ensimmäinen "jousivarsi" lienee siinä ääriasennossaan oikeastikin, koska yläpuolella oleva stoppari, itse rungossa, nappaa kiinni. Lopuista "jousivarsista" ei sitten olekkaan minulla varmaa tietoa. Maalaisjärjellä funtsittuna "jousivarsi" stoppaa pohjansuuntaisesti eli 90asteen kulmaan suhteessa vaunun pohjaan ja kuvitteelliseen pystyakseliin. Puhuttaessa liikkumisesta ylöspäin. Toisekseen, jos "jousivarret" nousevat reilummin yli 90asteen alkaa maavara laskea reilusti ja pian on kissa mahallaan.

Tuntematonta on myös "jousivarsien" liikkuminen alas, tuo sarjan maksimi tuskin on todellinen maksimi, vaan pikemmin sopiva staattisen mallin rakentamiseen.
Apuva!
Moi Tatu,

Kyseessä on sauvajousitus eli "torsion bar" jousitus: en.wikipedia.org/wiki/Torsion_bar_suspension

Tältä saitilta näet jousivarren max. liikkumisen tai liikkuma-alan oikeassa Kunkkutikrussa: www.fprado.com/armorsite/tiger2.htm toki joudut skaalaamaan sen 1/35:teen.

Tältä saitilta näet sauvajousituksen toiminnan, sillä Tikru I:ssä oli samanlainen sauvajousitus kuin Tikru II:ssa: www.alanhamby.com/suspension.shtml

ja päälle Tikru I:n halkileikkauskuvat - niistä näkyy myös jousitus sauvajousineen ja -tankoineen: www.alanhamby.com/cutaway.shtml

Tässä teoksessa on kuvien kera selitetty Kunkkutikrun sauvajousituksen toiminta: Thomas L. Jentz, Hilary L. Doyle: Germany's Tiger Tanks: VK45.02 to TIGER II Design, Production & Modifications [Hardcover]; Schiffer Publishing; 1st edition (1997)

Kannattaa hankkia tuo Jentzin ja Doylen opus, mikäli Tikru II:t kiinnostaa enemmän, mutta muutaman Tikru II pienoismallin teon takia sitä ei kannattane ostaa, koska ko. hyvin tekninen kirja nyansseineen.

Oikean Tikru II:n sauvajousen tangon/akselin kokonaispituus on 1960mm, aktiivipituus 1800mm ja etäisyys vaunun rungon pohjasta tangon/akselin keskikohtaan on 95mm. Tangon/akselin halkaisija vaihtelee 60mm:stä 63mm:iin ja tangon/akselin pään halkaisija on 90mm - Kunkkutikrussa oli "torsion bareja" yhteensä 18 kpl:tta.

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ

PS Tatu, katso vielä y-viestisi, laitoin sinne vielä lisäselvennystä - toivottavasti ne auttavat.
Viimeksi muokattu 25.11.2011 10:59