Pienoismallit.net

Saksalaiskaluston maalaus ja merkinnät

Moro kaikille,

olis kysymys mikä on pyörinyt pitkän aikaaa mielessä.
- Kun Saksalaiset lähettivät panssarivaunujansa ilmeisesti lähestulkoon suoraan rintamalle.
Niin koska/kuka teki vaunuihin merkinnät????
- Ja oliko vaunut (nyt kyseessä Sd. Kfz. 171 Panther G) maalattu maastokuvioihin jo ennen kuljetusta???
Vai oliko ne niin sanotusti pohjamaalissa???

Näistä ei tunnu löytyvän mistään tietoo.( voi myös olla kiinni koneen käyttäjän taidoista!!!)
Mut olisin kiitollinen, jos joku tietäis edes jotain.
Kansallisuustunnukset (=palkkiristit) saatettiin maalata jo tehtaalla, mutta ei aina, tehdaskuvissa palkkiristejä ei aina näy. Yksikkötunnukset ja numerot maalattiin rintamalla - jos maalattiin..

Teoriassa maastokuviot maalattiin vasta rintamalla, käyttäen niitä maaleja ja työkaluja mitä sattui olemaan. Ks kuva: tinypic.com/2bo67l
Maastokuviota alettiin maalata tehtailla loppuvuodesta 1944, ns "Ambush"-kaavio on usein tehtaalla sudittu.
UPEETA ESKO
ja kiitos… kumarruksineen …!!!!!
Tämä autto tähän pahimpaan pään kiristykseen.
-Eli uskallan maalata Pantherini niin sanottuun pohjamaaliin ja Ajattelin myös laittaa palkkiristitkin.
Eipä mitään.

Tässä vielä kuva tehdasuudesta Tiger -vaunusta. Ei merkintöjä sitten minkäänlaisia:



Ja tässä tehdasuusi Befehlspanther, työkalut vielä kiinnittämättä:

Viimeksi muokattu 9.9.2007 12:47
Saksalaisten sotateollisuus toimi lukuisissa tehtaissa ja valmisti tuhansia panssareita, joten eroja eri tehtaiden ja vaunutyyppien maalauskäytännöissä saattoi olla, vaikka maa edustikin erittäin järjestelmällistä ja suunniteltua sotateollisuutta. Seuraava yhteenveto kuvaa Ferdinandien osalta tapahtumaketjua.

Vaunut valmistuivat kulloinkin käytössä olleella maalauskaaviolla viimeisteltynä. Ferdinandien osalta tämä tarkoitti panssariharmaata. Jotkut suuret osat ja komponentit (tykki) saattoivat tulla kokoonpanotehtaalle valmiiksi uudessa keltaisessa suojavärissä, sillä Ferdinandien valmistuksen aikana maalaus muutettiin perusteellisesti. Vaunut valmistuivat ilman tunnuksia.

Sodasta huolimatta laadusta pidettiin kiinni ja sitä valvottiin. Jokainen valmistunut vaunu tarkastettiin mm. hitsisaumojen ja panssariteräksen laadun osalta. Panssarilevyistä mitattiin paksuuksia ja pulttien ja muttereiden kireyttä valvottiin otannalla. Heereswaffenamtin tarkastajien tarkastettua ja hyväksyttyä vaunut ne lähetettiin Heereszeugamtille. (Mielestäni saksalaista sotilasterminologiaa ei oikein voi kääntää; em. tarkoittavat tutkimus- ja varusteluorganisaatioita.) Jälkimmäisessä paikassa vaunut maalattiin keltaisella suojavärillä ja niihin lisättiin kansallisuustunnukset, ammukset, varaosat ja työkalut. Myös radiot ja muu vaunukohtainen varustus (mm. ensiapulaatikko, tulensammuttimet, huoltokirja) lisättiin täällä. Vaunuihin laitettiin mukaan myös maalia. Vihreää ja ruskeaa naamioväriä varattiin kumpaakin yksi kahden kilon astia. Näin varustettuina vaunut olivat valmiita lähetettäväksi rintamalle tai koulutukseen. Systeemin tarkoituksena oli hajauttaa ja nopeuttaa vaunujen valmistusta. Isot kokoonpanotehtaat suorittivat kasauksen ja pienemmät laitokset vaunujen varustelun ja viimeistelyn.

Tarkoitus oli, että yksikkö maalaa kalustonsa itse vuodenaikaan ja paikallisiin oloihin sopivilla sävyillä. Vihreä sävy oli tarkoitettu kevään ja alkukesän käyttöön. Kesän kallistuessa kohti syksyä ruskeaa oli tarkoitus lisätä pikku hiljaa, kunnes talven ja lumen saapuessa kalusto maalattaisiin valkealla suojavärillä. Jokainen päätelköön itse valokuvia katselemalla, kuinka täsmällisesti ohjetta pystyttiin noudattamaan kalusto-, maali- ja sotatilanteiden vaihdellessa. Myöhemmän maalitäydennyksen yhtymä hoiti itse tilaamalla tarvitsemansa määrät värejä.

Monet vaunutyypit, mukaan lukien Ferdinand, vaativat paineilmaa, jolloin niissä oli myös kompressori. Sitä olisi ollut kätevä käyttää maalauksessa, mutta kuvien mukaan maaliruiskujen ilmaletkut tulevat kyllä korjauskomppanian huoltoajoneuvosta eivätkä vaunun sisältä. Usein myös vaunumiehistöt seisoskelevat joutilaina vaununsa äärellä korjauskomppanian miesten hoitaessa maalauksen.

Ferdinandien osalta maalaus meni niin, että Abt. 653:n vaunut tulivat rintamalle peruskeltaisessa maalissa ilman naamioväritystä. Tunnukset ja taktiset numerot oli maalattu jo aiemmin. Abt 654:n osalta tilanne on hieman toinen; yhtymä maalasi vaununsa suojavärein jo Ranskassa ja saapui Venäjälle naamiomaalattuna ja täydellisillä tunnuksilla varustettuna.

Kuten edellä mainitsin, tämä koskee vain Ferdejä, joten muut vaunutyypit ovat voineet saada toisenlaisen käsittelyn. En uskoisi sen kuitenkaan poikkeavan merkittävästi.

Esko osaa varmasti kertoa enemmän tuosta sodan loppupuolella käyttöön tulleesta Ambush-kaaviosta.
Jep, aina vaan paraneepi (päänkiristys meinaan!!!).
joo se olisi kyllä ihan hyvä juttu - meinaan en edes ole kuullut ikinä kyseisestä Ambush- kaaviosta???
Ambush-kaavio on sodanjälkeinen termi tietynlaiselle saksalaiselle ps-kaluston maalauskaaviolle, joka tuli käyttöön loppuvuodesta 1944 - esim Tiger I -vaunuja ei maalattu tällä kaaviolla koska niiden tuotanto loppui syyskesällä 1944.

Variaatioita on monia mutta perusperiaate selvinnee tästä kuvasta:



Pohjavärin päälle on maalattu kahta naamioväriä ja koko hoitoon lisätty täpliä naamio/pohjaväreillä.
Olisi kysymys koskien saksalaista kolmivärikaaviota seurannutta "ambush" kaaviota. Aluksi pohjatietoa:

"In August 1944, an order was issued to the assembly firms to apply the camouflage pattern at the assembly plant using Dunklegelb RAL 7028 as the base coat with Olivgruen RAL 6003 and Rotbraun RAL 8017 applied in patches. This order created the uniform pattern which has become known as the “ambush” camouflage scheme."

www.missing-lynx.com/panzer_facts.htm

"On 1944-08-19, it was ordered that the tanks should be painted at the factories, in order to achieve more standardized patterns. The pattern used, called Hinterhalt-Tarnung, consisted of a base of Dunkelgelb RAL 7028, with Olivgrün RAL 6003 and Rotbraun RAL 8017 stripes. On top of this pattern were added small dots of all three paints."

www.panzerworld.net/colours

"Ambush pattern was factory applied, using standard designs."

www3.sympatico.ca/wmburns/Bmisc.html

Eli mikäli oikein olen ymmärtänyt, elokuusta lähtien luovuttiin käytännöstä, jonka mukaan joukot maalasivat itse maastokuviot tehtaalla Dunkelgelbillä (RAL 7028) maalatun pohjavärin päälle, ja panssarivaunut alettiin maalata tuohon ambush-kuvioon kokonaan jo tehtaalla.

Kysymys kuuluukin:

Ylläolevista tekstipätkistä saa käsityksen, että tehtaalla maalattava ambush-kaavio oli melko tarkkaan standardisoitu. Oliko näin? Eli siis kuinka tarkkaan etukäteen määritelty tuo ambush-kaavio oli, ja kuinka paljon niissä oli eroja? Oliko samasta tehtaasta tulevissa saman mallin tankeissa eroja, vai pyrittiinkö jokainen tankki maalaamaan mahdollisimman yksi yhteen samanlaiseen kaavioon (eli siis esim. poikkesiko saman yksikön ambush-kaavioon samalla tehtaalla maalatut tankit maalaukseltaan, vai olivatko ne tunnusnumeroita lukuunottamatta lähes identtiset)?

Lisäksi bonuskysymys:

"Following the order to drop Zimmerit in September 1944, Panzers left the assembly plants with a base coat of primer Rot RAL 8012 (dark red) with only about half of the surface covered with patches of Rotbraun, Olivgruen, or Dunklegelb."

www.missing-lynx.com/panzer_facts.htm

Mutta maalattiinko zimmeritistä luopumisen jälkeen enää perus kolmivärikaavioon tai ambush-kaavioon kalustoa, vai onko kaikki myöhemmän mallin (siis post-zimmerit) kalusto maalattu maastoväreillä punaisen pohjamaalin päälle? Kysyn siksi, koska ainakin pienoismallilaatikkojen maalausohjeissa olen mielestäni usein törmännyt myöhemmän mallin kalustoon ilman zimmeritiä, jotka kuitenkin kehoitetaan maalaamaan joko kolmiväriin tai ambush-kaavioon.

Ja vielä bonusbonuskysymys:

Osassa lähteistä RAL 8017:n viitataan Schokoladenbraunina, osassa taas Rotbraunina. Kumpikohan on virallinen nimitys vai kummatkin vai ei kumpikaan?