Pienoismallit.net

Panssarimuseon vaunujen maalausten historiallisuus

Terve

Sanon heti alkuunsa, etten halua tästä mitään pienimuotoista sotaa. Aihe saattaa olla sellainen, että se voi mennä joillakin ihon alle.

Kävin panssarimuseossa ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen viime viikolla.
Havaitsin, että osa vaunuista oli maalattu uudelleen. Esim. Renault F.T. modele 1917 oli muuttunut kokovihreästä maastokuvioon, ja perän ruutuässä oli muuttunut pataässäksi. Sturmista (suomalaisessa maastokaaviossa olevasta "Marjatasta") oli kadonnut se omituinen lähes vaaleansininen väri, joka lienee vain hyvä asia, mutta sen ohella tykinputkeen oli tullut viiden sijasta seitsemän voittomerkintää. Silti vaunun esittelytaulussa puhutaan edelleen viidestä voittomerkinnästä, ja se määrä on näemmä ollut vaunussa sekä 2009 että 2010 kun edelliset kerrat paikanpäällä kävin.
Saksalaiskaaviossa olleen Stumin keltainen oli lähestulkoon rapissut pois, ja vaunu näytti siltä kuin olisi seissyt sodasta lähtien koskemattomana.

Nyt minua kiinnostaa lähinnä se, että kuinka historiallisesti oikeita maalauskaavioita noissa vaunuissa on, ja ovatko panssarimuseon vaunut maalattu yleisesti sen yksilön mukaisesti joita ne ovat, vai onko kaaviot napattu vain jostain sopivasta saman tyyppisestä vaunusta?

Suomessahan esim. ilmailumuseoissa pyritään aika pitkälti siihen, että koneyksilöt olisivat samassa asussa joissa ovat oikeasti olleet, mutta ymmärtääkseni esim. Yhdysvalloissa on ollut tapana maalata kone johonkin tunnettuun kaavioon, esimerkiksi ässän koneeksi, vaikka yksilöllä ei olisi ässän kanssa mitään tekemistä.

Kumpi toimintamalli siis panssarimuseossa on käytössä, ja johtuvatko muutokset tiedon kertymisestä? Tällöinhän muutokset ovat vain hyvästä. Kun tieto tarkentuu, on ihan oikein korjata virheet.

Ajatukset heräsivät oikeastaan juuri Rellun ja Sturmin myötä. Esim. kumpi tunnus, ruutu vai pata, on ollut Renaultissa todellisuudessa - vai onko kumpikaan, ja kuinka oikea on Renaultin maastomaalauksen kuvio? Sehän muistuttaa ranskalaisten kaaviota, mutta ei kuitenkaan ole valokuvien perusteella ihan sama. Samoin Sturmin voittomerkintöjen määrä, viisi vai seitsemän, ja jos seitsemän, niin miksi opastaulua ei ole muutettu sen mukaiseksi?

Kokonaisuudessaan nuo asiat eivät tietenkään häirineet käyntikokemusta. Museoon oli tehty yllättävänkin paljon muutoksia, ja siellä oli mukava vierailla.
Museoiden entisöintimaalaukset ja esineiden muukin ilmiasu on tarkasti ottaen lähes aina reproduktiota. Vain sinällään säilytetyt esineet ovat luotettavia lähteitä. Tällöin on huomioitava alkuperäisen ilmiasun arvioimiseksi vain ajan aiheuttamat muutokset maalauksessa ja ilmiasussa muutoin.

Muihin esiintuomiisi asioihin, kuin Renaultin nykyinen maalauskaavio, en ota kantaa. Tämä siksi, etten niihin ole ollut osalllisena.

Renaultin maalauskaavion värirajat ja merkinnät perustuvat useaan valokuvaan vaunusta sotasaalisnäyttelyssä Messukeskuksessa sekä Panssarimuseon rinnekokoelmassa ennen vaunun ensimmäistä "museointimaalausta". Naamiomaalauksen kaikkia värirajoja oli tietysti mahdotonta nähdä kuvissa. Ne, mitkä löydettiin, pyrittiin jäljentämään lopun ollessa samantyylistä maalaamista. Merkinnät olivat valokuvien perusteella hyvinkin mallinnettavissa. Pata -tunnus on vaihtunut tuntemattomasta syysta ruuduksi vaunun ensimmäisessä maalauskerrassa museolla. Merkinantoviirien ja Suomen lipun koot ja värit perustuvat aikalaisdokumentteihin (Kansallisarkisto).

Ranskalaisten naamiomaalien suhteen on olemassa globaali puute tiedosta. Lisäksi ranskalaisen vaunuteollisuuden parissa näyttää vallinneen sangen kirjava maalauskulttuuri ja värisävyissäkin on voinut hyvinkin olla laaja valikoima.

Parhaamme yritettiin ja tällainen saatiin aikaiseksi. Uskoakseni kuitenkin parempi kuin aiempi yksivärinen versio.
Rellu ainakin antaa hyvän yleiskuvan siitä miltä vaunut näyttivät tullessa.
Ostin Sillanmäen kirjan, ja sen kuvituksen perusteella vaunut muuttuivat aika nopeasti yksivärisiksi.
Sen sijaan patatunnus sai selityksensä, tai ei suoraan, mutta välillisesti. Kyseessä oli ranskalaisilta lainattu tapa merkata vaunun joukkue ja pohjakuvion muoto taas kertoi komppanian.
Tämä voi siis hyvinkin mahdollistaa sen, että vaunun tunnus muuttui.

Sturmeista löysin juuri kiinnostavan SA-kuvan, joka tosin ohittaa aloitukseni aiheen. Kuvassa numero 155742 näkyy, että vaikka vaunuun on laitettu jo tukit kylkien suojaksi, niin varapyörän teline on edelleen paikallaan. Kaiken lisäksi sitä on käytetty apuna tukkien kiinnityksessä. Pitääpä katsoa saako tuon toteutettua Tamiyan malliin, jos päätän tukkeja käyttää. Kyseessä olisi kiinnostava vaunuyksilö.

Tiedätkö muuten, että onko uusintamaalausten yhteydessä mitenkään dokumentoitu vaunuissa olleita vanhoja värikerroksia?

Punaiseen sisätilaan Rellun suhteen sainkin vastauksen jo vuosia sitten, ja siksi en sitä ottanut esille, mutta jos oikein muistan, niin kyseessä on jonkinlainen suojamaali, ja vaunun alkuperäinen sisäväri oli vaalea.

Kiitos vastauksesta.
Olivatko Rellut rintamalla jossain vaiheessa ranskalaisessa värikaaviossa vaiko yksivärisen vihreinä?
Miikka T kirjoitti:
Olivatko Rellut rintamalla jossain vaiheessa ranskalaisessa värikaaviossa vaiko yksivärisen vihreinä?
Talvisodassa ranskalaisessa + valkoinen väri.
elavamuisti.fi/aikajana/parolan-panssarimuseo
Lainaus:
Parolan panssarimuseo Hattulassa avattiin kesällä 1961. Esillä oli koko Suomen panssarivaunujen historia ensimmäisistä Renault vaunuista alkaen.

Vuosi: 1961
Elokuvan nimet: Finlandia-katsaus 555 (virallinen nimi)
Tuotanto: Suomi-Filmi Oy