Pienoismallit.net

Rakentamattomat pienoismallit

Tässähän näyttää jo olevan hieman terapia-keskustelun piirteitä ja hyvä niin. Ei ole ollenkaan väärin kertoa omista mallailutuntemuksistaan, jotka liittyvät hamstrattuihin (tai ei hamstrattuihin) malleihin, koska meitä näyttää olevan paljon ja moneen lähtöön.

Kaikki mielipiteet ja tilanteet ovat yhtä arvokkaita.

Itse olin ensin hieman huolestunut tuosta 265 kasastani, mutta koska täällä tuli selväksi, että on niitä kasoja muillakin, niin ei enää erityisesti huoleta.

Ei pidä huolettaa myöskään niiden, joiden kasa on huomattavasti pienempi, koska jokainen mallailee tavallaan ja myös keräilee malleja tavallaan. Jos ei keräile, niin se on tietysti myös OK.

yt.
MK
Sellainen ajatus pulpahti tajunnan pinnalle liittyen rakentamattomien kasoihin ja niistä johtuvaan ahdistukseen tai muuhun epämukavuuteen että jotkuthan kuulemma harrastavat myös tai jopa pelkästään rakennussarjojen keräilyä, siis niin että hankitaan rakennussarjoja ilman aikomustakaan niiden rakentamiseen. Jotkut keräilevät jopa pelkkiä laatikoita tai rakennusohjeita eikä varmaan auringon alla ole mitään mitä joku ei keräilisi.
Itse en tätä harrasta ja kaikki mallini olen hankkinut vakaalla rakentamisaikomuksella mutta olen huomannut että jotkin rakennussarjat, varsinkin ns. multimediasarjat jotka sisältävät muovisten lisäksi fotoetsejä, resiiniosia ja mitä vielä, tai ovat muuten jotenkin hienoja avaamattomissa pusseissaan ja hienoissa laatikoissaan, niin upeita, etten "uskalla" aloittaa rakentamista etten turaisi jotenkin mallia puutteellisilla taidoillani (joo tiedän että tämä kuulostaa aika oudolta) niin tällainen tunne saattaa olla alku rakennussajojen keräilylle.
Eräs nyt jo lopettanut askarteluliikkeen pitäjä kertoi joskus että hänellä oli pitkäaikainen asiakas joka osti aina kaksi kappaletta samaa Tamiyan 1/35 rakennussarjaa, toisen rakennettavaksi ja toisen ei.
Sitten vähän sivuraiteelle, eräällä amerikkalaisella automallisivustolla eräs kaveri heitti joskus kysymyksen että "do you build to finish?" eli "rakennatko saadaksesi valmiiksi?" ajattelin että totta kai mutta sitten taas että onhan minullakin kesken jääneitä malleja jotka ovat olleet sitä jo vuosia pahimmillaan enkä tiedä valmistuvatkokaan ikinä. Pienoismallin rakentamisessa minulle on kivointa rakentaminen, ei ehkä niinkään valmiiden mallien säilyttäminen. Mallin valmistuminen on aina hienoa ja kyllä upea mallikokoelma on näyttävä(ei vältt. omani) mutta onko siis mallin rakentaminen vain johonkin vaiheeseen, ei siis valmiiksi aivan pöljää touhua?
T: Juha Koskinen
Juha Koskinen kirjoitti:
Pienoismallin rakentamisessa minulle on kivointa rakentaminen, ei ehkä niinkään valmiiden mallien säilyttäminen. Mallin valmistuminen on aina hienoa ja kyllä upea mallikokoelma on näyttävä(ei vältt. omani) mutta onko siis mallin rakentaminen vain johonkin vaiheeseen, ei siis valmiiksi aivan pöljää touhua?
T: Juha Koskinen
Jokainen tusaa noiden mallilaatikoiden kanssa omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Itse en niitä laatikoita keräile, en rakentamattomia, enkä valmiita. Valmiiden, jo tehtyjen mallien suhteen teen niin että leikkaan kannen laatikosta "muistoksi" ja loppujen jäljelle jääneiden osien kanssa suljen sen minigrip pussiin ja tilaa säästyy!

Kyllä minullekin tuo rakentelu ( ja siihen liittyvä referenssien tutkiskelu ) on se kaiken a ja o, toki kaikki valmiit olen myös säilyttänyt. Niitä on ripoteltuna sinne tänne asuntoon ja melkoinen määrä on päätynyt myös autotallin koristeeksi…kaatopaikalle ei vielä yhtään!

Tuosta mallin rakentamisesta vain tiettyyn vaiheeseen en tiedä mitään, itsellä ei sellaista tapaa ole. Kyllä minulla on aina "pakottava" tarve saada malli myös loppuun saakka tehdyksi…tähän saakka olen siinä myös onnistunut, eikä roskiinkaan ole joutunut vielä yhtään. Ehkä se kuvaa jotain järjestelmällisyydestä muutenkin? Missä niitä keskeneräisiä sitten säilyttäisikään ja uudelleen pitäisi taas alkaa syventymään mallin saloihin kun kaikki vanha on jo unohtunut…ei sovi minulle.
Juha Koskinen kirjoitti:
Mallin valmistuminen on aina hienoa ja kyllä upea mallikokoelma on näyttävä(ei vältt. omani) mutta onko siis mallin rakentaminen vain johonkin vaiheeseen, ei siis valmiiksi aivan pöljää touhua?
T: Juha Koskinen
Ei todellakaan. Minä keräilijänäkin aina yritän saada aloitetun mallin valmiiksi, koska tykkään erityisesti valmistuneista malleista. Jotkut vaan jäävaät tauolle ehkä pitkäksikin aikaa, ja valmistumista odottavien aikana tulee tarjolle uusia malleja, joita on vaan pakko hommata ennenkuin vanhemmat valmistuvat. Joidenkin hienojen mallien tarjonta-aika on valitettavan lyhyt, joten on ostettava heti kun saa.
Markku Rinne kirjoitti:
Kyllä minullekin tuo rakentelu ( ja siihen liittyvä referenssien tutkiskelu ) on se kaiken a ja o, toki kaikki valmiit olen myös säilyttänyt. Niitä on ripoteltuna sinne tänne asuntoon ja melkoinen määrä on päätynyt myös autotallin koristeeksi…kaatopaikalle ei vielä yhtään!
Minäkään en ole ikinä tuominnut yhtään mallia keskeneräisenä roskikseen. Kaikki ovat saaneet "valmis" statuksen, minkä olen aloittanutkin. On ikäänkuin kunnia-asia, että kaikki käteni aloittaneet myös valmistuvat. Vaikka menisi monia vuosia ja paljon skrätsiä ja kittiä, pikaliimaa, hiontaa ja lisää referenssejä ja niiden perusteella vaan lisää purkua ja lisää hiontaa, jne.
Jos heittäisin jonkin mallin "toivottomana" roskiin, niin arvostus omaan mallailutaitoon tekisi pahan romahduksen.
Parempi kaikki valmiiksi, vaikka vähän huonompana, kuin että vain "parhaat" saisivat nähdä päivänvalon.

Tämä on oma mielipiteeni.

yt.
MK
Mika Kauranen kirjoitti:
Jos heittäisin jonkin mallin "toivottomana" roskiin, niin arvostus omaan mallailutaitoon tekisi pahan romahduksen.
Parempi kaikki valmiiksi, vaikka vähän huonompana, kuin että vain "parhaat" saisivat nähdä päivänvalon.
Hyvin sanottu ja aika pitkälle olen samaa mieltä. Kaikki tehdään valmiiksi saakka, tuodaan näytille ja kuunnellaan tuomio ;-). Monet eivät omasta mielestäkään ihan nappiin ole menneet, mutta mitä sitten…pääasia että maaliin päästiin ja taas tuli tallennettua palanen historiaa. Sitähän tämä mallailu parhaimmillaan on.
"Jos heittäisin jonkin mallin "toivottomana" roskiin, niin arvostus omaan mallailutaitoon tekisi pahan romahduksen.
Parempi kaikki valmiiksi, vaikka vähän huonompana, kuin että vain "parhaat" saisivat nähdä päivänvalon."

Olen tähän syyllistynyt joskus aiemmin, noin 10 vuotta sitten, jolloin kaikki mallini eivät päätyneet tänne, mutten nyt enää. Kaikka mitkä teen nyt tulevat tavalla tai toisella nähtäväksi tänne, ainakin toistaiseksi.
Rakentamattomia n. 12-15 kpl varastossa, ja yleensä työn alla yksi malli kerrallaan. Tila rajoittaa onneksi suurempaa hamstrausintoa. Harrastushan tämä on, ja jokainen tekee sitä tavallaan.
Kaikki rakennetaan valmiiksi enemmin tai myöhemmin. Noin yli 50-vuotta sitten aloitin tekemään Revellin Jaguar E-Typeä. Se oli Englannin Revellin omaa suunnittelua ja tuotantoa ja aika heikkolaatuinen koottava. Sain siitä valmikksi noin 2/3 ja sitten ilmeisesti meni hermo ja lopetin tekemisen kesken. Siitä lähtien se on seilannut laatikossaan puolivalmiina, mutten raaskinut sitä poskaan heittää. Kuukausi sitten tein sen valmiiksi. Kaikki osat olivat jo valmiiksi maalattuja joten sen suhteen pääsin helpolla. Käytin loppu kasaamiseen samanlaisia menetelmiä kuin silloin aikoinaan. Noh, pikaliimaa käytin tosin parissa paikassa. Muutama osa puuttui, mutta ne korvasin Saksan Revellin uustuotantoa olevalla koottavalla joka on itse asiassa aivan sama heikkolaatuinen tekele.
Oli jotenkin aika tunnelmallista saattaa loppuun koottava jonka olin aloittanut niin kauan sitten.
Kun tätä ketjua lukenut niin pakko kysyä missä valmiita tai kasaamattomia malleja säilytätte? Minulla noin 2mx3m mallailu huone jossa säilytän nuo +100 kasaamatonta mallia+rakentelu tarvikkeet+kirjat+tietokene jne ja ahdasta on:) Kasattuna ehkä 150 mallia jotka levittäytyneet ympäri kämppää…Siinä suhteessa olen onnellisessa asemassa että avovaimo kannustaa tähän hommaan ja teki mm keittiön vitriinikaappiin malleille tilaa8)Ja oli tilannut mulle 1:350 Bismarckin kun kuulemma olis hieno olkkarissa…