Pienoismallit.net

Kysymys mittakaavoista

Minua on aina mietityttänyt, millä tavoin pienoismallien mittakaavat on määritelty. Miksi siis on esimerkiksi 1:16 eikä vaikkapa 1:15? Entä sitten 1:35 tai 1:48? Mikä taho nämä skaalat on aikoinaan standardisoinut ja miksi?
Moi Jari, En osaa vastata hyvään kysymykseesi, koska en tiedä vastausta, mutta jotain osviittaa ainakin antaa nämä:
en.wikipedia.org/wiki/Scale_model
en.wikipedia.org/wiki/Plastic_model
Toivottavasti auttoi edes vähän. Parhain terveisin, AJ
Käsittääkseni mittakaavat ovat muodostuneet englantilaisten mittojen perusteella. Esim. :72> 1 tuuma mallissa vastaa 72 tuumaa esikuvassa tjsp. Käsittääkseni jotkut japanilaiset valmistajat ovat joskus kokeilleet metri-järjestelmän mittakaavoja (1:50, 1:100) mutta eipä tainnut olla hirmuista menekkiä koska edelleen 1:72,1:48,1:32 jne.
Ei ole olemassa mitään yhtä tahoa, joka standardisoisi mittakaavoja, vaan yleisimmät mittakaavat ovat vuosikymmenten saatossa muodostuneita käytäntöjä.

Useat "oudot" mittakaavat ovat syntyneet tuuma- ja jalkamittojen suhteiden mukaisesti. Esimerkiksi mainittu 1:48 on muodostunut siitä, että kyseisessä mittakaavassa yksi jalka on 1/4 tuumaa. Tästä englanninkielisissä teksteissä usein esiintyvä nimi quarter scale. Vastaavasti 1:16 mittakaavassa 1 jalka on 3/4 tuumaa, 1:72 mittakaavassa 1 jalka on 1/6 tuumaa jne.

Sen sijaan 1:35 on vain sattumalta valikoitunut mittakaava. Tamiya teki 70-luvulla motorisoidun Panther-panssarivaunun rakennussarjan, ja mallin koko määräytyi sen mukaan, että tarvittavien sähkökomponenttien tuli mahtua sopivasti rungon sisälle. Seuraaville Tamiyan tuottamille vaunuille valittiin sama mittakaava, ja niiden saaman suosion myötä muut valmistajat alkoivat käyttää samaa mittakaavaa.
Kiitokset Tomi tarkennuksesta! Oikeilla jäljillä olin, mutta hatarat muistikuvat tuli nyt tarkistettua🤪
No niin, täältähän napsui vastauksia asiantuntevasti! Kiitokset teille tietäjille – taas olen hivenen viisaampi.
Vastaus kysymykseesi riippuu myös pienoismallimittakaavojen aihepiiristä. Pienoisrautatiealalla pyrkimykset globaaleihin standardeihin sekä mittakaavojen osalta että monien teknisten ratkaisujen osalta alkoivat jo ennen toista maailmansotaa. Joiltakin osin tässä on onnistuttu hyvin, joiltakin osin ei. Standardihan ei sido mitään osapuolta — ei teollisuutta, eikä harrastajia.

Pienoisrautatiemaailmassa on kaksi suurata standardeja ylläpitävää organisaatiota. Toinen on amerikkalainen National Model Railroad Association (NMRA) ja toinen on Verband Modelleisenbahner und Eisenbahnfreunde Europas (MOROP). Toki näiden lisäksi on kansallisia toimijoita. Vielä 1970-luvulla standardit poikkesivat joiltakin osin toisistaan eli yhteensopivuus kahden standardin välillä ei ollut taattu. Alan taantuma on kuitenkin lähentänyt standardeja reilusti. Ongelmana on ollut myös se, että standardiajattelu on ollut vahvasti kansallista tai vähinkäänkin maanosiin sidonnaista. Tosin mittakaavojen osalta vääntöä ei amerikkalaisten ja eurooppalaisten pienoisrautatiekehittelijöiden kesken ole ollut enää aikoihin. Joitakin pieniä eroja muutamissa mittakaavaoissa vielä on. Niiden syyt ovat historiallisia.

Brittein saarilla taas on aivan omat standardinsa, jotka poikkeavat edellämainituista vahvasti. Britit ovat sekoittaneet pienoisrautatiemittakaavoissa tuumajärjestelmän ja metrijärjestelmän. Tämä tarkoittaa sitä, että pienoismalleissa mitataan millimetrejä, mutta niiden vastine esikuvassa on jalka. Esimerkiksi yleisin englantilainen pienosrautatiemittakaava on 4MM-mittakaava. Tämä tarkoittaa sitä, että neljä millimetriä pienoismallissa on yksi jalka esikuvassa. Tästä määrittelystä syntyvä mittakaava on 1:76,2. Vastaava lähin mittakaava muualla maailmassa on 1:87.

Muut yleisimmät brittien pienoisrautatiemittakaavat ovat 2MM-skaala (1:152), 3MM-skaala (1:101,6) ja 7MM-skaala (1:43,5). Vastaavat — tai lähimmäksi osuvat — Brittein saarten ulkopuoliset skaalat ovat 1:160, 1:120 ja 1:45 tai 1:48. Brittien ja muun maailman mittakaavapoikkeamat ovat niin merkittäviä, että mallit eivät sovit yhteen. Britit ovat ehkä ihan aiheesta kysyneet, että miksi englantilaisten ja saksalaisten junien pitäisi sopia yhteen — eihän niitä esiinny livenäkään samoilla rahoilla. Tässä näkyy konkoreettisesti pienoisrautatieharrastuksen vahva kansallinen ajattelu.

Amerikkalaisen NMRA:n asema standardien asettaja on erittäin vahva. Valmistajat seuraavat standardien asettamista ja haluavat tuotteisiinsa NMRA:n lätkän varmistuksena standardin mukaisuudesta. Eurooppalaisen MOROPIn asema on ollut paljon heikompi. Vähän kärjistäen eurooppalaiset valmistajat ovat viis veisanneet standardeista, koska teollisuuden tavoitteena on ollut merkkiuskollisuuden luominen, jolloin kaikki tarvittavat tuoteet saisi samasta tehtaasta. Tällöin ei tarvitse välittää yhteensopivuudesta kilpailijan tuotteiden kanssa. Viimeisinä vuosikymmeninä ajattelutapa tosin on muuttunut, kun alalla on jo pitkään mennyt huonosti.
Viimeksi muokattu 13.7.2018 10:25
Tomi Mynttinen kirjoitti:
Sen sijaan 1:35 on vain sattumalta valikoitunut mittakaava. Tamiya teki 70-luvulla motorisoidun Panther-panssarivaunun rakennussarjan, ja mallin koko määräytyi sen mukaan, että tarvittavien sähkökomponenttien tuli mahtua sopivasti rungon sisälle. Seuraaville Tamiyan tuottamille vaunuille valittiin sama mittakaava, ja niiden saaman suosion myötä muut valmistajat alkoivat käyttää samaa mittakaavaa.
Tarkennan sen verran, että Tamiya julkaisi 1/35-mittakaavan moottoroidun Pantherin jo 1961 ja paljon muita malleja ko. mittakaavassa jo 1960-luvulla. Lähde: "1946-2000 The Complete works of Tamiya, osa 1".
1:35-mittakaavan liepeillä on muitakin skaaloja. 1:32-mittakaava on vanha ja perinteinen pienoisrautatiemittakaava. Tässä skaalassa on valmistetty myös autoja. 1:36-skaala on tuumajärjestelmässä suhteellisen selkeä, jolloin yksi tuuma mallisssa on kolme jalkaa livenä. Ainakin metalliautoja valmistetaan tässä skaalassa. 1:34-skaalassa taas valmistetaan kuorma-autojen ja metsätyöokoneiden malleja ja 1:33-mittakaavassa pahvimalleja. Mittakaavojen kirjo on siis melkoinen salaatti.