Pienoismallit.net

Suomi-Blenheim modausketju

Mika A.C. Heikkilä kirjoitti:
Samalla on kiva pikkasen ainakin lällätellä briteille, kun ne on niin itseään täynnä tuon Aifixin mallien osalta 😁
On aihetta lällätellä samalle putiikille myös Humbrolin maalien nykylaadusta. Airfix = Humbrol …
Moi kaikki kiintoisaan ketjuun osallistujat…

Minulla ei (vielä) ole tätä uutta BL:ää, joten siitä ehkä tarkemmin kun sen saan. Mutta pari yleisempää havaintoa. Eli renkaista. Nyt kaiketi "pelätään", että mallin yhtenä mittauskohteena on ollut kanadalaisten Bolingbroke. Oliko siinä erikokoiset päätelineen renkaat verrattuna Blenheimiin. Oli ja ei.

Bolingbroke Mk. IV manuaali, Canadian Air publ. No. 290, April 1942 (hyllyssäni) kertoo, että peruskoneen päärengas oli 12.25-12, eli 885 mm (halkaisija) x 305 mm (paksuus). Kannus 5.50-4. Renkaan numero ei ole sellainen, että siitä suoraan esim tuumalla kertomalla antaisi mitan milleinä, vaan se kertoo "renkaan tyypin", jolloin rengastaulukosta näkee mikä gummi koneeseen kuuluu.

KSIM:n BL:n renkaassa on monien valmistusmerkintöjen lisäksi kokomerkintä: 12.25 - 12. Tältä osin näyttäisi, että molempien koneiden renkaat olivat samaa kokoa.

Mutta minkälainen gummi on tuossa Briteissä olevassa ja ehkä mittauskohteena olevassa Bolliessa ? Koska koneessa oli alkuun normaalikokoista rengasta, sitten pienempää ja sitten jälleen isompaa. Miksi ? Siksi, että kipuiltiin moottorin öljyn riittävyyden ja säiliön koon kanssa. Alkuun Bolliessa oli "normaali kokoiset" renkaat ja öljysäiliö. Se sijaitsee pyöräkuilussa, moottorin takana siiven päälle tulevan muodostuksen sisällä. Kanadan pitkien etäisyyksien johdosta toiminta-aikaa haluttiin lisätä lisäämällä koneen polttoaine-kuormaa. Mutta sitä ei voi tehdä ilman, että samalla lisätään moottorin voiteluöljyn määrää. Sota-aikaisten moottorien öljynkierto ei ollut suljettu, vaan moottori kulutti tietyn määrän öljyä koko ajan käydessään.

Aluksi öljysäiliön suurentuminen haluttiin pitää vanhojen muotosuojuksien sisällä ja siksi säiliö "kasvoi" pyöräkuilun suuntaan. Ja siksi vanha rengas ei enää mahtunut kuiluun, vaan gummia pienennettiin. Mihin kokoon, ei ilmene manuaalistani ?

Kävi ilmi, että pienennetty rengas ei kestänyt käytössä ja siksi palattiin entiseen isompaan renkaaseen (12.25-12). Ja nyt suurempaa öljysäiliötä piti kasvattaa ylöspäin, jolloin moottorin takaa, siiven päälle tulevat muodostukset tehtiin uudestaan. Ja näin syntyi sellainen kone, joka on Eetun linkittämässä kuvassa.

Eli mikä rakenne ja mikä rengaskoko on Airfixilla ollut mallinsa esikuvana ? Olen ketjusta lukenut, että siiven päälle tuleva säiliön muodostus on juuri tuota Bollien korotettua mallia ? Harmi jos näin on…

Jatketaan kiintoisaa ketjua, terv pertti L

p.s. Raimo, tarkoittanet noilla "erikoismerkinnöillä" (joita löytyy mm InScalen mainiolta BL-arkilta) siirtolentotunnuksia Englannista Suomeen … ei vain Ruotsista vaikka sen kautta tultiinkin…

sama
perttiL kirjoitti:
p.s. Raimo, tarkoittanet noilla "erikoismerkinnöillä" (joita löytyy mm InScalen mainiolta BL-arkilta) siirtolentotunnuksia Englannista Suomeen … ei vain Ruotsista vaikka sen kautta tultiinkin…
No juu - ja nimenomaan. Eipä tullut mieleeni mainita ensin tuota "lähtösatamaa" - oletin, että sen tietäminen kuuluu ns. yleissivistykseen. Sorry.
Noniin, kun Airfix ilmoitti Blennusta niin laskin alleni ( ilosta ). Nyt tätä ketjua lukiessa olen suorittanut saman toimenpiteen ( kauhusta ). Voi persus, ostaako vaiko ei ostaa. Jos olisi vaikkapa mongolialainen peltohiiri niin ei olisi näitäkään ongelmia. Huokaus…
Raimo Leino kirjoitti:
Onko muuten kyseessä dekaaliarkki, jossa on on siirtotunnukset OH--IPA maalattuna rekkarin BL-134 päälle? Vai onko yleensä edes olemassa siirtolentodekaaleja muille koneyksilöille?
Käsittääkseni tuota "OH-IPA" -tunnusta "kierrätettiin" ja se on ollut useissa koneissa (ei vain Blennuissa). InScalen arkilta noita saa, ja InScalella on muistaakseni myos siirtotunnuksia Hurricaneja varten.
Lainaus:
Noniin, kun Airfix ilmoitti Blennusta niin laskin alleni ( ilosta ). Nyt tätä ketjua lukiessa olen suorittanut saman toimenpiteen ( kauhusta ). Voi persus, ostaako vaiko ei ostaa…
Hei!

Airfixin malli kannattaa ehdottomasti ostaa. Moottorikehdon muotoa ei pääse vertaamaan moottorinsuojuksen korkeuteen ennen kuin se on koottu. Näin ollen ei vielä osaa sanoa haittaako se pulleus vai ei.

Airfixissa mitat ja muodot ovat kuitenkin paremmin kohdallaan kuin MPM:n mallissa. Yksityiskohdat ovat mainioita ja muutenkin malli on moderni ja näyttäisi menevän aika hyvin kasaan.

Vanhoissa malleissa kuten Frog on joitain yksittäisiä asioita ehkä paremmin, mutta rakennettavuus on kyllä aika lohduton.

Tuo rengashomma häiritsee kyllä. Pertille kiitos varmistuksesta, että rengaskoko on Bolingbrokella ja Blenheimillä sama. Sain tässä välissä tiedon toistakin kautta.

Airfixin rengas on 13,2 mm halkaisijaltaan eli luonnossa n. 950 mm (vähän yli 37 tuumaa). On hiukan enempi kuin tuo 885 mm (= 12,3 mm 72-skaalassa) . Frogilla 12,1 mm valupurseiden kanssa.

Duxfordin pitkänokka G-BPIV:lle kirjoitettu lentokelpoisuuslausunto löytyy netistä (tyyppinä Bolingbroke Mk IVT !) ja siinä pääpyörä mainitaan vaihdetuksi Short 360:n Dunlop 36 x 1200 malliseen. En tiedä ulkomittoja.

Mallihommiin tulee nyt vähän yli viikon tauko.

Kari
Tuossa Airfixin ja MPM:n moottorinseudut sivulta. Ei parhaita mahdollisia kuvia, mutta josko noista jotain osviittaa saisi. Airfixin siivessä on kuivasovitettuna paikallaan moottorisuojuksen takaosa, joten tuosta pitäisi saada jonkunlaista käsitystä moottorisuojuksen korkeudesta.


Kuinka tarkkana MPM:n sarjaa muuten pidetään tältä osalta?
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Mika A.C. Heikkilä kirjoitti:
No, tuon yleisaikakausilehden malli näytti muutenkin siltä kuin se olisi maalattu Tikkurilan talomaalilla…
Litrahinta mainittu!
Tuli mieleen asiantuntijoille vielä yksi kysymys: olivatko I-sarjalaiset alusta loppuun avoimilla pommikuiluillaan vai asennettiinko niihin myöhemmin modernimmat luukulliset kuilut?
Eetu Tahvonen kirjoitti:
Tuli mieleen asiantuntijoille vielä yksi kysymys: olivatko I-sarjalaiset alusta loppuun avoimilla pommikuiluillaan vai asennettiinko niihin myöhemmin modernimmat luukulliset kuilut?
Kirjassa Lentäjän Näkökulma (Jukka Raunio ) osa IV sisältää useita hyviä kuvia ja teknisiä piirroksi BL-koneista