Pienoismallit.net

Eduard 1/48 Bf-109G-6 tuunausketju

Jotenkin käsittämätöntä että valmistajat eivät aja koko 1:1 konetta 3D skannerin lävitse kun kerta esikuva on olemassa. Mitä ihmettä enään nykyään tuusataan minkään piirustusten/mittojen kanssa kun voidaan koko kappale skannata "suoraan" CNC työstötiedostoon…lähes näin.

Itseasiassa mersuissakin oli hyvin vähän muotoeroja alihankkijoiden osien kohdalla, koska ne tietenkin piti osua muihin komponentteihin suht suoraan, esim. kokoonpanossa toisella puolella Reichia. Kuhmuraisuus ja pieni epätarkkuus lisääntyi sodan loppua kohden natural, G-6 tuotannossa ei juuri muotoeroja esiintynyt tehtaiden/valmistuspaikkojen osalta, standardiosissa, selvät muunnoserot on toki eri asia.
Jaakko, ei oikeissa koneissa ole keskenään kymmenien senttien, ei edes usean sentin heittoja =) Kyllä nyt on joku mennyt 3D laudalla pieleen. Oikeaa esikuvaa 109 G tyypeistä löytyy muutama museoista (Tsekeista Aviota) ja Eduardin tiimi on käynyt niistä usean mittaamassakin. Mittaukseen on käytetty luetun Eduardin tiedotteen mukaan laser-menetelmiä… joten sarjan poskelleen meno kertoo kyllä laadunvalvonnan tasosta aika paljon. Nyt kun malli on mitä on, niin siihen sopivat ainoastaan Eduardin muunnososat, luulisin että muilla ei ole kovinkaan paljon intoa lähteä tähän kyseiseen rakennussarjaan osia busaamaan. Tässä vaiheessa valmistajan kannattaisi tunnustaa moka, eikä julkisesti kertoa että muitten mallit ovat väärin… Kuitenkin aion mallin rakentaa ja katsoa millainen on lopputulos !
Heikki Hyttinen kirjoitti:
Itseasiassa mersuissakin oli hyvin vähän muotoeroja alihankkijoiden osien kohdalla, koska ne tietenkin piti osua muihin komponentteihin suht suoraan, esim. kokoonpanossa toisella puolella Reichia. Kuhmuraisuus ja pieni epätarkkuus lisääntyi sodan loppua kohden natural, G-6 tuotannossa ei juuri muotoeroja esiintynyt tehtaiden/valmistuspaikkojen osalta, standardiosissa, selvät muunnoserot on toki eri asia.
Mihin faktaan perustat väitteesi?

Albert Speer aloitti varusteluministerinä 1942 ja hänen ansiostaan kokonaistuotanto kasvoi vaikka kuljetusverkko, kokoonpanotehtaat sekä komponenttitehtaat olivat jatkuvien pommitusten kohteena. Valtakunnan tuotanto siirtyi epämääräisiin luoliin ja pajoihin ja ammattitaidoton orjatyövoima koneisti sota-teollisuuden ja edelleen kokonaistuotanto kasvoi. Osien kuljettaminen eri kokoonpanotehtaiden välillä oli varmasti painajaismainen logistinen ongelma, joten luultavaa on, että kaikki mahdollinen ja osin mahdoton tehtiin paikan päällä, sillä mitä oli saatavilla, sillä tuotanto piti pitää käynnissä.

Ihan mielenkiinnosta, onko meillä olemassa luotettavaa dataa jäljelläolevien G-6 mersujen mitoista jne, jotta tuotannon eroja voitaisiin arvioida. Mielestäni väittely, joka perustuu erilaisten MustaTuntuuStetson- pohjalta tehtyjen mittapiirustusten antamiin "faktoihin" on lähinnä lapsellista ja alleviivaa vain sitä, kuinka vaikeaa ihmisten on sietää epätietoisuutta ja useita totuuksia yhdestä aiheesta.
Tarkoitin vain että jos joka osa olisi kooltaan/muodoltaan pielessä niin eihän sellaisia 1944-tuotantolukuja olisi ikinä saavutettu. Jigeissähän ne osat tehtiin pääosin, eli ei mersu noikaan paljon "venynyt/paukkunut" kuin Edun malli antaa ehkä ymmärtää, heh. Eihän siitä mitään olisi tullut jos joka toinen osa olisi pitänyt lähettää takaisin pajaan korjattavaksi/hävitettäväksi. Pelkästään Mk1 silmämunalla näkee että kyllä ne päämuodot (ja vähän pienemmätkin) pysyi aika hyvin kuosissa.
Kun on tarpeeksi monta tuhatta mersukuvaa nähnyt,niin kyllä sen näkee jos jokin muodoissa mättää näinkin paljon.Jari B kiteytti homman aika hyvin.
Mikko
Valokuvien lukumäärä ei kerro mitään, vain kuvissa olevien eri yksilöiden määrä on merkitsevä tuotantoerojen arvioinnissa ;)
Onko meillä oikeaa tietoa siitä, ketkä kaikki toimivat mersun rakentamisen ympärillä 1943-1945 vai perustuuko tuotantoon liittyvä argumentointi 1930-luvun ja 1940- luvun alun tilanteeseen, jolloin tilanne ole jotain aivan muuta, kuin loppusodan aikoihin.

Se on hassua, kuinka esim. lentokoneiden sota-aikaisen huollon osalta aina kehutaan ja hehkutetaan mekaanikkojen (koulutettujen ja ammattitaitoisetn) kykyä improvisoida ja korjata ja pitää kalusto lentokelpoisena ja samaan aikaan uskotaan, että ammattitaidoton orjatyövoima pystyi tuottamaan tasalaatuista tuotetta sarjatuotantona, tilanteessa jossa osista, tarvikkeista ja raaka-ainesta on pulaa :D
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Marko vei taas jalat suusta…
Ja varmasti osat tehtiin jigeissä. Nyt tosin on myöskin muistettava, että todennäköisesti jigissä merkitsevimmät paikat muotopelleissä olivat kiinnityskohtien paikat. Varsinaisissa muodoissa varmasti on eroja yksilöiden suhteen johtuen juuri tuosta tuotannon hajauttamisesta.
ehkä, mutta ihmetyttää silti miksi Eduard olisi ottanut mallinsa esikuvaksi sen pullistuneimman "muotopuolen" version kun se olisi voinut valaa vaikka alkupään G-6 koneen muodot, jossa osat olivat kuten kuuluikin piirustusten/jigien mukaan…kysehän on valinnoista mallejakin tuotettaessa.

Onneksi sarja on paikoin liiana muhkea, eli viilalla selviää ilma kerrosta korikittiä.lol.
Pituusmittoihin en ota kantaa,kun en ole alkuperäistä mitannut.Muotoon on sen sijaan paljon helpompi takertua,sen kun näkee ihan silmällä.
Ettäkö Eduardin kaverit ovat löytäneet esikuvakseen koneen,jossa on sattumalta paljon paksumpi runko ja nokka kuin standardikoneessa.. ja lisäksi lahnanmalliset pakoputket?Joo,ehkäpä planeetta Zorkilla…