Pienoismallit.net

Eduard 1/48 Bf-109G-6 tuunausketju

Vielä oli liimaamatta pakokaasun ohjauspelti vaikka jo näyttikin, että pakoputkiosasto oli valmis. Huomasin, että fotoetsattua suojapeltiä joutuu taittamaan noin millin väärästä kohtaa, että suojapelti taittuu oikein tähän modattuun versioon. Eli suojapelti pitää taittua noin puoleen väliin pakoputkia kuvan osoittamalla tavalla:

Kari Partanen kirjoitti:
Tää on kyllä aika hauskaa luettavaa. Onkohan nyt kaikille selvää mitkä ovat g-mersun ns strategiset mitat? Muutenhan koko kritiikiltä putoaa pohja pois1 Osa on varmaan mitannut mersut timpurin mitalla, osa teräsviivoittemella, osa päätellyt valokuvista, joku n kappaleesta kirjoja joiden tekijät ovat arvanneet tai 'tienneet' oikeat mitat. Ja sitten herr ubergurut sanovat : väärin tehty, mielestäni rungo omillin liian paksu ja siivet 2 milliä liian pitkät. Se että se näyttää g-mersulta ei paina yhtikäs mitään ubergurun nilityksessä, pääsee pätemään. Se tapa mallarit kurissa pitää! Eli ensin vedenpitävät perusteet oikeille mitoille ;-D
Mutta meinaat että 30cm heitto siipien kärkivälissä 1:1 skaalassa on ihan ookoo?
^^ Hyvältä näyttää!
Omani on vähän telakalla kun olen keskittynyt enemmän AZ:n sarjan väsäilyyn. Mutta mitä olen sitä pyöritellyt ja ihmetellyt, niin tuunauksen suhteen pistin merkille seuraavaa:
- ahtimen ilmanoton pohjalevystä (I43) puuttuvat kiinnitysruuvit. Löytyvät kyllä Brassin-setistä… Ja näkyy olevan mukana muoviosista puuttuva pohjalevyn lovi myös.
- Näenkö nyt ihan kuhmeita, mutta eikö tuo sarjan tähtäin muistuta lähinnä Revi 12:ta? Ja sama Brassin-ohjaamon kanssa. Eikös Revi 12:ta ollut lähinnä vain alkupään G-6-koneissa? Vähän kumma etteivät pistäneet sarjaan mukaan myös Revi-16:ta.
Moikka.

Työn alla kuvan mersu. osaisko joku kertoa, että onko tuo todella noin raihnainen ja likainen. Lähinnä mietin tuota nokea pakoputkien perässä???

Ylimaalattu palkkiristi kaiketi näkyy tuossa siivessä, jollen nyt nää näkyjä? Ja ylimaalaus on tehty jonkinlaista maaliruiskua käyttäen vai onkohan tehty telalla?

Sitten vielä, onko tuo piikki-antenni korkeampaa vai matalampaa mallia? Vertaamalla hasen 1/32 sarjan antenneihin, niin kuvassa oleva on jotain näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Onkohan tämän peräsimen tuon numero seiskan takana se jellonan pää?

Sitten mietityttää nuo… onko ne nyt kaartosiivekkeet siipien kärkippäässä? Jokatapauksessa eivät voi olla molemmat ala-asennossa vaan toinen alas ja toinen ylös? Entäs nämä lähempänä ohjaamoa olevat, toimivatko saman lailla?

Kiitoksia vastanneille!

Yleistä lentokoneoppia:
Ulommaisina siellä siiven kärjissä ovat siivekkeet, joille ohjataan koneen kallistusta. Siivekkeet toimivat juuri niin, että toinen nousee ylös, ja toinen alas.

Siivekkeiden ja rungon välissä ovat laskusiivekkeet joilla pienennetään laskunopeutta ja lisätään siiven nostovoimaa. Kummankin siiven laskusiivekkeet liikkuvat parina yhtäaikaa ja samanaikaisesti, epäsymmetrinen laskusiivekeasetus olisi koneen ohjaamisen kannalta ikävä juttu. Laskusiivekkeet kääntyvät vain alaspäin.
Aika voimakkaasti on noennut, mutta kyllä se on mahdollista saada lyhyelläkin aikavälillä aikaan. Seokset rikkaalla nokeaa takuuvarmasti ja nopsaan.
Kuten Juha K sanoi, mutta vielä lisäyksenä ;

Siivekkeillä konetta kallistetaan / kierretään pituusakselissa, tällöin kone käsittääkseni haluaisi lähteä myös kaartamaan, mutta tämä voidaan estää kääntämällä sivuvakainta vastakkaiseen suuntaan. Eli voidaan puhua pelkästään siivekkeistä, koska kaartaminen voidaan halutessa estää. Ja nämähän toimivat vastakkaisiin suuntiin, toinen ylös ja samalla toinen alas.

Lähempänä runkoa olevat laipat ovat laskusiivekkeet, joita käytetään parantamaan nostovoimaa hitaissa nopeuksissa, niin nousussa kuin laskeutuessa, mutta voidaan käyttää myös taistelussa parantamaan kaartamista.
Mersussa oli ilmeisesti mahdollisuus valita haluttu asento, taistelu, nousu tai lasku, oliko vivussa / katkaisijassa asennot pykälittäin vai pitikö pilotin tietää sopiva kohta, tuohon en ole tutustunut, joten en osaa sanoa.

Aivan lähimpänä runkoa olevat erilliset laipat toimivat yhdessä laskulaippojen kanssa, mutta ovat myös jäähdyttimen laipat, eli näiden alapuoli voi olla alhaalla, laskulaippojen ollessa ylhäällä. Ja kaikki toimivat pareittain aivan kuten korkeusvakaimet.

Laippojen erillaisilla asennoilla malliin saa mukavasti elävyyttä, mutta toisinaan nuo rikkovat muuten koneen hienot linjat. Kuvan kone on ilmeisesti palannut juuri lennolta ja laipat on jätetty viimeisimpään asentoon, korkeusvakaimetkin näyttäisi olevan hieman alaspäin, eikä siivekkeetkään taida olla keskellä. Pilotti tainnut kääntää ohjaussauvaa pois tieltä noustessan koneesta.
Laskulaippoja säädetään penkin vasemmalla puolella olevasta ulommasta pyörästä ja on käsittääkseni portaaton. Näitä säätöpyöriä on kaksi vierekkäin ja lähempänä penkkiä oleva säätöpyörä on korkeusvakaajan trimmi, mikä vaikuttaa koko korkeusvakaajaan, eli senkin asentoa voi mallissa muutella. Näiden lisäksi myös öljynjäähdyttäjän luukkua (moottorin alla) voi säätää.
Muita säädettäviä läppiä ovat nestejäähdyttimien etulaipat ja solakot. Nestejäähdyttimien jättöreunan yläpinnan luukku saattaa olla maksimissaan 15 astetta ylössuuntaan auki, tämä näkyy joissain kuvissa hyvin.
OK.

Kiitos vastauksista. Osaisiko joku vielä valaista noita antenni-asioita, sitä leijonan päätä ja tuota pallkiristi-asiaa?

-JT