Pienoismallit.net

P-51B Mustang

Ole II

Tätä konetta lensi William J. Hovde, 355th Fighter Group, 8th Air Force. "Ole II" ei tarkoita vanhaa kakkosta etelävaltiolaisittain kirjoitettuna, Ole nimittäin oli William Hovden isän etunimi. Kaikki Hovden lentämät koneet oli nimetty samaan tyyliin, pelkästä Olesta (P-47D) Ole VIII:een (P-51D) asti. Hovde saavutti II maailmansodan aikana 10.5 ilmavoittoa (ynnä kaksi maassa tuhottua konetta), ja Korean sodan aikana vielä yhden lisää. Viisi ja puoli noista ilmavoitoista tuli samana päivänä, 5. joulukuuta 1944 jolloin tosin tämä nimenomainen kone ei enää ratsuna toiminut. Kohtalaisen kunnioitettava saavutus pudottaa 4.5 FW-190:ä ja 1 Me 109 samana päivänä, olkoonkin että noihin aikoihin saksalaisten pilottien taso ei ollut enää yhtä kova kuin sodan alkuvaiheissa.

P-51B oli ensimmäinen Merlinillä varustettu Mustang, ja se versio josta varsinainen menestystarina alkoi. Aluksi tosin aseistus tuotti harmaita hiuksia, litteän siiven takia konekiväärit (joita B-versiossa oli siis ”vain” kaksi per siipi) oli kallistettu noin 30 astetta, eli ammusvyö joutui tekemään pienen koukkauksen ensin ylös ja sitten takaisin alaspäin asetta kohti. Tämä taas aiheutti sen, että kun aseita yritti käyttää yli 1.5 G:n kuormituksessa jumiutuminen oli hyvinkin todennäköistä. Pulmaa yritettiin ratkaista monin konstein, ja toimivimmaksi osoittautui B-26 Marauderista napattujen syöttömoottoreiden lisäys. Toisena ongelmana oli se, että viimeisiin reiluun viiteensataan P-51B:hen pilotin taakse lisätty 85 gallonan polttoainetankki sai koneen melko takapainoiseksi, mikä rajoitti rajujen lentoliikkeiden tekemistä. Piloteilla olikin tapana käyttää ensin tuon rungon polttoainesäiliön bensaa noin kahden kolmannestankin verran, ja vasta sitten hörpittiin lisäpolttoainesäiliöistä. Ja vasta kun lisäpolttoainetankitkin oli pudotettu oltiin valmiita taisteluun.

Tämä kolmas mallini on, kuten edellisetkin, tehty suoraan laatikosta lukuun ottamatta teipistä väkerrettyjä istuinvöitä, jotka näyttävät hyviltä ehkä noin hehtometrin päästä… Taidan siirtyä suosiolla etsivöihin. Antennilankaa ei ole, sillä ymmärtääkseni ihan ensimmäisiä P-51B -koneita lukuun ottamatta käytössä oli RAF:n tapaan VHF-radio (SCR-522) jonka antenniksi riitti pelkkä piiska. Ainakaan useimmissa 8th Air Forcen koneissa lankaa ei kuulemma ollut, eikä referenssikuvissakaan tässä nimenomaisessa koneessa lankaa erottunut. Maaleina Vallejon akryylit siveltimellä levitettyinä, päälaskutelineiden liukuputkissa ja taustapeilissä kokeilin Mr. Metal Colorin Chrome Silveriä. Paneeliurien korostukset, pakokaasujäljet ja ruutivanat tehty pastellilitkulla ja -pölyllä. Ohjaamoon on tehty käytön jälkiä ja syvyyttä vesiliukoisesta öljyväristä tehdyllä washilla ynnä kuivaharjauksella. Olive drabia puolestaan on yritetty haalistaa auringolle alttiilta kohdilta jonkin verran sekoittamalla OD:hen hieman vaaleanruskeaa ja kuivaharjaamalla, joitakin kohtia kuten paneelirajoja puolestaan on käsitelty tummemmaksi sävytetyllä OD:lla. Kulumajälkiä alumiinisävyllä tehdessä kuului sitten vain pärähdys kun mopo karkasi suoraan lepikkoon, mutta kun maalipinnasta tuli noinkin kauhtuneen näköinen niin ajattelin että menkööt sitten kunnolla käytetyn näköiseksi. Opettelun piikkiin tämäkin malli toki vielä menee…minkä tarkkasilmäiset huomaavat varmasti muutamastakin kommelluksesta. :-)

Kommentit ovat jälleen kerran tervetulleita - myös kuvaustekniset sellaiset. Uusi kuvausstudio sai tätä mallia räpsittäessä tulikasteensa.

Kommentit

Eipäs näihin B mallinkaan Mustangeihin koskaan kyllästy ja aina kiva katsella.Värisävy on ,kuten valokuvissakin.Oletko käyttänyt kuvattaessa yhtä tai kahta sähkövaloa,pieni kiiltely yhdessä kuvas.Ehkä pitäisi olla useampi lamppu jos kuvaa sähkövalolla ? Itse kuvaan päivänvaloa hyödyntäen,tosin silloinkin pitää olla tarkkana kiiltelyn varalta.
AJ 18.11.2011 10:27 Vastaa lainauksella
Moi Juhana,

Bueno Ole II - ei mitään erityistä narinaa tai nutinaa; kaikenkaikkiaan hyvä lekomalli tälläisenään! Erinomainen historiikki/taustoitus, hyvin rakennettu ja mielestäni sopivan kulahtanut olemus - sopii ko. koneyksilöön eli viimeistely ja säistys ovat ok. Useat jenkkipilotit henkilökohtaisesti pitivät Malcolm Hoodeilla varustettuja B ja C 'Stangeja parhaimpina P-51 malleina, johtuen niiden keveydesta ja nopeudesta verrattuna D-malliin - todellisuudessahan D-mallissa oli paljon parannuksia ja vahvempi. Hieno P-51B! Parhain terveisin, AJ
Kiitokset kommenteista! Teppo, tuossa kuvatessa oli käytössä tällainen studio, eli kolme leivinpaperin läpi hajautettua halogeenilamppua. Ja ulkona oli säkkipimeää tuota kuvatessa… :-) Missä kuvassa olevaa kiiltelyä tarkoitat? Ohjaamon lasit toki kiiltävät, otsikkokuvassa näkyy hieman kiiltoa takarungossa mutta ihan yhtä himmeä pinta siinä on kuin muuallakin - valaistus on aika raju, täytyy ehkä siirtää lamppuja kauemmas laatikosta. Lisäpolttoainesäiliöt jätin tarkoituksella kiiltävämmiksi, ja ohjaamon molemmin puolin siivellä näkyvä kimallus on alumiinisävyllä tehtyä kulumaa.

Kuvaamisen jälkeen ryhdyin sitten tutkimaan kameran manuaalia tarkemmin ja valkotasapainon manuaalisäätö meni tosiaankin pieleen. Olisi pitänyt laittaa valkoinen arkki tuonne studioon, zoomata niin että etsimessä näkyy vain valkoista ja säätää valkotasapaino vasta sitten, nyt se on säätynyt tuon sinisen taustapahvin mukaan. Jos ehdin niin yritän illalla ottaa uusia kuvia, vaihdan sitten ne tänne jos ne ovat ratkaisevasti parempia.
Kyllä Juhana sinun mallisi paranee malli mallilta. Tässä todiste.

Kuten Teppokin sanoi niin B-Mustangeihin ei kyllästy koskaan. Näissä on vaan sitä jotain. Mutta mutta, kk-piiput olisi voinut porata auki ja hieman aidommin vanhentaa chippailut. Nyt näyttää tuossa kk-luukuissa vedetty lyijykynällä pitkin uraa.

Uutta putkeen vaan!
Kiitokset - kk-piiput yritin porata auki, mutta se ei ihan onnistunut. Lievästi sanottuna. Katsoin siis parhaaksi korjata kämmäilyni Milliputilla ja jättää mokomat suosiolla umpinaisiksi. :-) Sormiporan ja 0.3 mm terän käyttöä pitää sitäkin harjoitella.

Sitä paitsi, näin alkuvaiheessahan sen tason paranemisen kuuluukin näkyä… :-D
Juhana Britschgi kirjoitti:
Kiitokset - kk-piiput yritin porata auki, mutta se ei ihan onnistunut. Lievästi sanottuna. Katsoin siis parhaaksi korjata kämmäilyni Milliputilla ja jättää mokomat suosiolla umpinaisiksi. :-) Sormiporan ja 0.3 mm terän käyttöä pitää sitäkin harjoitella.

Sitä paitsi, näin alkuvaiheessahan sen tason paranemisen kuuluukin näkyä… :-D
Joskus poralla ja sen terällä ei onnistu niin silloin kannattaa kokeilla uudella/uutta vastaavalla askarteluveitsen terällä pyörittää piiput auki. Oikeestaan se on parempi kun se tekee kartionmuotoisen reiän joita on mm. saksalaismallisissa piipunpään muodoissa.
AJ 18.11.2011 19:52 Vastaa lainauksella
Moi Juhana, nuppineuloilla onnistuu myös nätisti pyöräyttämään kk-reiät eri mittakaavoihin, etenkin 1/48 skaalasta ylöspäin. Parhain terveisin, AJ
Hieno Mustangi…
Empä löydä pahaa sanottavaa tästä.
Juhana Britschgi kirjoitti:
Kiitokset kommenteista! Teppo, tuossa kuvatessa oli käytössä tällainen studio, eli kolme leivinpaperin läpi hajautettua halogeenilamppua. Ja ulkona oli säkkipimeää tuota kuvatessa… :-) Missä kuvassa olevaa kiiltelyä tarkoitat?
Juuri tuota oletuskuvaa tarkoitin,sama vika omissakin toisinaan,mutta aika pieni virhe kaiken kaikkiaan ja harjoittelemalla valaistusta se korjaantuu,sekä hieman tummentaa sieltä,mistä valoa liikaa tulee.Mallin hienoutta se ei vähennä,siit ei kyse.
Komea kone. Kuomun raamien maskausta en pidä välttämättömyytenä, kun näkyy onnistuvan ilmankin. Itsekään en yleensä jaksa sitä tehdä. Enkä luovuttaisi vielä niiden teippivöidenkään kanssa…