Pienoismallit.net

HM Brig Badger

Tämä suhteellisen vaatimattoman näköinen priki, aikansa Englannin kuninkaallisen laivaston muihin aluksiin verrattuna, sai historian kirjoihin oman lukunsa sen vuoksi, että tuleva amiraali Horatio Nelson sai ensimmäisen sotalaivan päällikkyytensä tässä laivassa joulukuussa 1778. Ikää hänellä tuolloin ei vielä ollut kuin 20 vuotta.

Badgerin historia ennen kuninkaallisen laivaston ja Nelsonin aikaa on osittain arvailujen varassa. Mutta lähes varmana tietona on kirjattu, että Badger oli entiseltä nimeltään Pitt ja päätyi Englannin laivastoon sotasaaliina (Amerikan) Yhdysvaltain vapaussodasta 1776.

Nelsonin komennossa Badgerin lokikirjaan ei merkittäviä merisotahistoriallisia tapahtumia kirjattu. Hänen aikanaan Badger toimi Jamaikalla ja tehtävät olivat lähinnä kauppalaivojen valvontaa ja saattuetoimintaa rannikon suojassa ja läheisyydessä. Kuten prikit yleensä, tämäkään alus ei ollut parhaimmillaan kovassa kelissä ja laivan toimintakyky heikkeni avomeriolosuhteissa kovemmassa merenkäynnissä nopeasti.

Laivassa oli kannella 14 tykkipaikkaa, mutta 4 naulaisia tykkejä ei tiettävästi ollut koskaan 12 kappaletta enempää. Pienempiä lähitaistelu (kiertohaka) tykkejä oli useampia, mutta näiden tarkka lukumäärä vaihteli eri lähteissä. Upseeriston ja miehistön yhteenlaskettu pääluku oli 90 ja painoa laivalla arvioitiin olevan 137 tonnia. Badgerin elinkaari jäi kovin lyhyeksi koska se oli rakennuttu Pohjois-Amerikan havupuista eikä tammesta.

Sitten rakentamisesta ja sen riemusta…
Jotikan/Caldercraftin sarjojen tasoa pidetään yleisesti hyvänä laivanrakentajapiireissä ja tässä mielessä tämäkin malli oli odotusten mukainen. Badgeria pidetään sopivana ns. toisena mallina kun joitakin rakentamisen taitoja ja kokemuksia on tullut hankittua aikaisemmin.

Ohjeet ja piirustukset olivat erinomaiset ja esim. takiloinnin tietyt poikkeukset aikansa muihin laivatyyppeihin verrattuna myös selitettiin ohjeissa hyvin.

Rungon muoto ei ollut mitenkään haastava kaksoislankutuksen osalta, mutta toisen lankkukerran pähkinäpuu oli päässyt kuivaksi ja 1mm paksuisena se ei taipunut katkeamatta muutoin kuin nopeasti liottamalla vedessä.

Kansilankut taas olivat jostain syystä rispattu vinosyiseksi jonka seurauksena ne olivat päätyleikkaukseltaan enemmän suunnikkaita kuin suorakaiteen muotoisia. Yritin särmätä niitä uudestaan, mutta sillä ei tietenkään vinosyisyys minnekään katoa. Loppujen lopuksi hioin kansilankut kantiltaan kevyesti, mutta kovin hyvää jälkeä en näinkään saanut aikaiseksi. Näin ollen kansilankkujen riveäminen näyttää turhan korostetulta mittakaavaan nähden kun reunat jäivät osittain liian rosoisiksi.

Tykkien rakentaminen ja niiden takilointi oli yksi työläimmistä rakennusvaiheista vaikka niitä oli ”vain” 12 kpl. Plokit ovat 2mm pitkiä ja tein niihin koukut 0,3mm messingistä. Silmukkalenkit ovat sarjan etsiosista. Tykkien köydet ovat 0,1 mm sarjan omaa punosta.

Takilointi oli aikansa selkeää tekniikkaa. Hyvänä apuna toimi Lennarth Petterssonin ”The rigging of period ship models”-kirja ja kirjan kuvat konkretisoituivat nyt Badgeria takiloidessa. Solmut eivät vaan tahdo toimia mielestäni tässä mittakaavassa ja niistä tulee väkisinkin ylisuuren näköisiä vaikka köysi olisi kuinka laadukasta. Oman haasteensa toi myös suhteellisen pienen mallin kapea runko jonka vuoksi viimeisten köysien vedoissa työtila auttamattomasti loppui kesken.

Muuten rakentamisessa käytin sarjan osia ja puutavaraa sellaisenaan pois lukien ”keittiökatoksen” savupiippu ja pumppujen rungot jotka tein 4 mm messinkiputkesta koivukepin sijaan.

Kommentit

Kyllä näistä pienistä kuvista näkee että upeahan tämä on. Olen aina ihastellut näissä onnistuneita takilointeja kuten tässä.
Varmaankin hirmuinen työmäärä?
RaimoK 2.11.2011 12:49 Vastaa lainauksella
Sain Tomilta levytilaa lisää ja tallensin juuri kuvat uudestaan niin, että niistä saa jotakin selvää. Teksti oli sen osalta vielä päivittämättä.
Aikaa menee tietysti ainakin itselläni jo eri asioiden suunnitteluun ja kokeiluun kun työtavat eri rakennusvaiheissa eivät ole niin rutinoituneita. Tosin se lienee myös tämän harrastuksen yksi suola.
Työtunteja en ole edes yrittänyt laskea. Aloitin tämän laivan kanssa huhtikuussa 2010, mutta rakentamisessa oli useita monen viikon jaksoja, etten ehtinyt tekemään tämän kanssa mitään.
Rane 2.11.2011 13:17 Vastaa lainauksella
Ei taida Jotikaa saada Suomesta?
RaimoK 2.11.2011 13:29 Vastaa lainauksella
En ole missään törmännyt tietoon, että Jotikaa/Caldercraftia kukaan toisi Suomeen maahantuojana. Itse ostin tämän sarja Jotikan sivuilta linkitetystä nettikauppasta, shipwrightshop.com:sta. Osto ja toimitus hoitui kivuttomasti ja nopeasti.
Rane 2.11.2011 13:45 Vastaa lainauksella
Ulkomailta ei ole koskaan tullut tilattua mitään mutta Jotikalle voisi vaihtoehtona ajatella Amatin Victory-sarjan malleja joita välittää Suomessa ainakin Mallikauppa.
Tämähän näyttää entistä hienommalta kun laitoit isommat kuvat!
Upea laiva tykkeineen ja takilointeineen. Minkälaisia maaleja käytit?
RaimoK 2.11.2011 21:18 Vastaa lainauksella
Amatin Victory-sarja näyttää vähintään yhtä laadukkaalta kuin Jotika. Vakavasti olen miettinyt sieltä seuraavaa projektia.

Sarjalle oli oma maalisarja, jonka tilasin laivan mukana. Varsinaisten väripurkkien lisäksi maalisarjassa oli myös purkit metalliosien primerille, petsi ja himmeä lakka. Primeria lukuunottamatta maalit olivat vesiohenteisia.

Primerin piti olla myös speksien mukaan vesiohenteinen, mutta aine oli käsittämätöntä litkua josta liuotin haihtui pensselistä sekunneissa ja maalin levittäminen pensselillä oli mahdotonta. Ainoa liuotin mitä se lopuksi totteli, oli asetoni. Sillä sai pensselit ja sotketut osat puhtaaksi.
Tämän jälkeen siirryin perinteiseen Humbrolin mattamustaan metalliosien maalauksessa, missä mustaa tarvittiin. Tykit maalasin toisen kerran mukana tulleella vesiohenteisella mattamustalla joka kuivui tässä tapauksessa sopivasti siten, että tykkien pinta jäi jälkipensselöinnissä mielestäni valujälkeä matkien epätasaiseksi. Sorvattuja tykkejä kun tuolloin 1700-luvun lopussa ei vielä tietääkseni ollut..

Kiitoksia teille kaikille kommenteista!
Kerron mielelläni kokemuksistani lisää tämän mallin kanssa jos joku teistä kokee ne hyödyllisiksi omissa projekteissanne.
Todella upeaa työtä.
Ja kun käsityönä tehdään osittainkin mallia, niin arvostus kasvaa.
Takilointi ja koko malli on kyllä niin taitavasti tehty, että enpä löydä moitteita.

Annan kyllä täydet:
RaimoK 4.11.2011 00:51 Vastaa lainauksella
Kiitos Timolle kannustavasta palautteesta! :)
Upea alus. Maalaus on hyvin tehty, eikä pahoja rakennusvirheitä näy kuvista. Takilointi on jotakin todella onnistunutta ja itse rakennetut osat lisäävät minunkin pisteitä.

Edit: Annoin muka liian korkean arvion. En mielestäni, tämä on todella tyylikäs ja yksi parhaista minun mielestäni. Tässä pisteet:
RaimoK 4.11.2011 11:00 Vastaa lainauksella
Miika Kaarna kirjoitti:
Upea alus. Maalaus on hyvin tehty, eikä pahoja rakennusvirheitä näy kuvista. Takilointi on jotakin todella onnistunutta ja itse rakennetut osat lisäävät minunkin pisteitä.

Edit: Annoin muka liian korkean arvion. En mielestäni, tämä on todella tyylikäs ja yksi parhaista minun mielestäni. Tässä pisteet:
Kiitos Miika kommenteista ja kannustuksesta!
J Akke 5.11.2011 21:28 Vastaa lainauksella
Todella upeeta RaimoK, kateellisena katson aikaansaannostasi uskomattoman hienosti olet laivasi rakentanut. Takilointi upeasti onnistunut ja olet maltilla näköjään sen tehnyt, runkolaudoitus näyttää onnistuneen hienosti hyvin olet osannut kaventaa laudoituksen keulan osuudella, olet varmaan opiskellut asiaa jonkin verran, ei meinaan joka pojalta onnistu.

Itse jo muutaman paatin rakentaneena voin sanoa että olipa rakennussarjan valmistaja kuka hyvänsä, niin haasteita näissä riittää, ja sellainen mallari joka puulaivaa ei koskaan ole tehnyt niin ei todellakaan voi ymmärtää mikä työmäärä ja kärsivällisyys tällaisen aikaansaannoksen takana on.

Erityisesti ihailen tykkien asettelua ja kuinka hienosti olet narut saanu rullattua kerälle kertoisitko miten teit? Itse käsittelen narut mehiläisvahalla jotta saa langoista pois sen nukkaisuuden ja langoista tulee huomattavasti helpommin käsiteltäviä kun pienistä reijistä joutuu läpi työntämään. Kerrotko vielä minkä pituinen ja korkuinen priki on, rupesi itsänikin kiinnostamaan kyseisen prikin hankinta. Nöyrästi otan hatun pois päästä ja syvään kumarran, upea kertakaikkiaan omat tuotokseni kalpenee tämän rinnalla.
RaimoK 6.11.2011 12:34 Vastaa lainauksella
J Akke kirjoitti:
Erityisesti ihailen tykkien asettelua ja kuinka hienosti olet narut saanu rullattua kerälle kertoisitko miten teit? Itse käsittelen narut mehiläisvahalla jotta saa langoista pois sen nukkaisuuden ja langoista tulee huomattavasti helpommin käsiteltäviä kun pienistä reijistä joutuu läpi työntämään. Kerrotko vielä minkä pituinen ja korkuinen priki on, rupesi itsänikin kiinnostamaan kyseisen prikin hankinta. Nöyrästi otan hatun pois päästä ja syvään kumarran, upea kertakaikkiaan omat tuotokseni kalpenee tämän rinnalla.
Kiitos Jakke kommenteista ja kannustuksesta!

Pituutta on noin 60cm ja korkeutta tällä korkealla jalustalla samat n. 60 cm. Jalusta niin laivalle kuin Nelsonille on tehty kovapuulaatikostani kaivetuista palikoista. Halusin samoja värejä kuin laivassa itsessään on. Mutta lopputulos ehkä on liian 70-lukulaisen kirjava ja tässä kohtaa yksinkertaisempi olisi saattanut olla kauniimpaa.

Rungon leveys ei ole kuin n. 15 cm mikä sitten toi ehkä joltakin osin poikeavan työjärjestyksen. Tykkien asennus oli syytä tehdä ennen kuin kannella oli vielä mitään muuta. Tykki lavetteineen koostui 25 osasta.
Mutta sen takilointi.. Aloitin joka tykin kanssa tekemällä ensin 3 "köysilautasta"(mikähän on oikea virallinen termi?). Tämä tapahtui siten, että vanerin palaan olin porannut 0,5mm reikiä linjaan. Tämän linjan päälle laitoin maalarinteipin vanerin ympäri liimapuoli ulospäin. Sitten minulla oli 3mm pyörökepinpätkä jossa oli messinkinaula päässä. Tällä teippin reikä siihen missä vanerissakin oli ja 0,1mm köydenpää yhdessä naulakepin naulan kanssa reikään. Tällä köyden pää lukittui. Sitten aloin kiertämään köyttä pyörökepin ympäri. Köysi tarttui hyvin maalarinteippiin kun sitä kevysti tikulla painoi kun kierros eteni. Yhtä "lautasta" kohden tein 4-5 kierrosta. Jätin noin 10cm viimeisen kierroksen jälkeen suoraa köyttä. Sitten naula varovasti pois reiästä varmistaen ettei vyyhti ala purkaantumaan keskeltä. Pensselöin tämän jälkeen 50/50 vesi/erikeeperi-seoksella ja annoin kuivaa. Kun "lautanen" oli kuiva, irroitin sen varovasti veitsellä ja käänsin toisin päin ja penslasin toisen puolen taas 50/50 seoksella. Kuivuttuaan katkaisin köyden pään keskeltä siistiksi ja ja käsittelin vielä köyden irtopään 50/50 seoksella. Näin irtopään osalta köyden karvat eivät nousseet pystyyn kun niitä alkoi plokien läpi viemään.
Tässäkin ehkä yksi kuva olisi kertonut enemmän kuin tuhat sanaa, mutta toivottavasti sait selostuksestani jotakin tolkkua.. :)

Tykkien varsinaisen asennuksen osalta tein köysien mitoituksen "asennusjigissä" mikä oli niinkin haitekkiä kuin tykki lavetteineen ja plokit sinitarralla leikkausalustalle kiinni ja siinä sitten köysiä mittaamaan ja pätkimään.
Ensimmäisen tykin kanssa taistelin 3 tuntia ennen kuin se oli kannella oikeassa paikassa niin kuin piti. En tiedä sitten olenko huono oppimaan tai oivaltamaan, mutta sen se otti. Viimeinen meni jo kolmessa vartissa paikalleen.. :)

Mastojen takiloinnissa kaikki köydet käsittelin samalla 50/50 vesi/liima-seoksella ennen asennusta. Ja jonkin verran myös jälkeenpäin kun karvaisuus nousee väkisin köysissä esiin kun ne viedään plokien läpi. Muuten mielestäni sarjassa oli huippuhyvät köydet.
AJ 9.11.2011 08:25 Vastaa lainauksella
Moi Raimo,

Loistava täyden viiden staran malli!

Joskus kauan, kauan sitten -70-luvulla nuorena koululaisena koitin kyhätä muutamia purjelaivoja kasaan - kyllähän ne rakennettua sai ja jotenkin takiloinninkin tehtyä, mutta ne näytti enemmän taisteluissa rähjääntyneiltä hylätyiltä hylyiltä kuin varsinaisilta purjelaivoilta. Tuolloin päätin, että purjelaivat takilointeineen ei oikein ole minun juttuni - oli paljon helpompi purjehtia oikealla purjeveneellä kuin yrittää kyhätä purjelaivamallia, joten tyydyin purjehtimiseen oikeilla purjeveneillä. Em. stoori sen vuoksi, että ymmärrän täysin hyvin mikä duuni ja työmäärä hyvän purjelaivamallin rakentamiseen ja viimeistelyyn vaaditaan.

Komppaan edellä olevia kolleegoita ja herroja - Badger prikisi on upeasti rakennettu ja viimeistelty, ei moitteen, moitteen sijaa, vaan nautinnoillista katsottavaa ja ihailtavaa!

Erinomainen taustoitus ja rakentamiskuvaus, niitä oli miellyttävää tavata ja kuvat ovat onnistuneet mainiosti. Kuten J Akke edellä, hattu pois päästä ja syvä kumarrus - ehdottomasti viiden staran malli! Parhain terveisin, AJ

PS Kyllähän tuo Horatio Nelson figu kestänee läheisempää tarkastelua, hyvin onnistuneeltahan se näyttää plus on kiva pikantti lisä prikimallin historiakontekstiin.
RaimoK 9.11.2011 10:17 Vastaa lainauksella
AJ kirjoitti:
oli paljon helpompi purjehtia oikealla purjeveneellä kuin yrittää kyhätä purjelaivamallia, joten tyydyin purjehtimiseen oikeilla purjeveneillä. Em. stoori sen vuoksi, että ymmärrän täysin hyvin mikä duuni ja työmäärä hyvän purjelaivamallin rakentamiseen ja viimeistelyyn vaaditaan.
Terve AJ!

Kiitos kommenteista ja kannustavasta palautteesta!

Tuli mieleeni kysäistä sinulta kun mainitsit purjehdusharrastuksestasi, että mikä tämän kannelle kierretyn "köysilautasen" oikea suomenkielinen termi on purjeveneilijöiden keskuudessa?
Jotikan miehet käyttivät termiä "cheese plate", mutta se lienee enemmän laivamallaritermi?
Vai olenko väärässä?
AJ 9.11.2011 16:09 Vastaa lainauksella
Moi Raimo,

Mikäli tarkoitat "cheese platella" köysinippua kierrettynä kasaan niin sitä kutsuttiin vain köysinipuksi tai touvinipuksi/rullaksi - tuskin nämäkään mitään virallisia nimiä oli. Jos taas tarkoitat "cheese platella" jotain puista kiinnikettä, jonka ympärille köysi kierretään, niin niitä kutsuttiin vain naakeleiksi tai rikiksi. Rikihän tarkoittaa myös yleensä purjelaivan ja -veneen takilaa eli kaikki masto(t), köydet ja raaka-puut yhdessä.

Sinänsä "cheese plate" itsessään ei muistaakseni ole mikään nautical term, mutta purjehdusharrastukseni hyytyi jo yli 25 vuotta sitten, joten voinen olla väärässäkin. Joten "cheese plate" vaikuttaisi laivamallaritermiltä, mutta tiedä häntä sitten lopulta.

Valitettavasti minusta ei ollut paljon apua ko. termin selvityksessä. Parhain terveisin, AJ