Pienoismallit.net

Ferrari 250 GTO

Cobrantappaja

Ferrari 250 GTO… legendaarinen 1960-luvun alun kilpa-auto ja Team Shelbyn verivihollinen. Tämän myötä Shelbynkin oli korvattava aerodynaamisesti heikohko Cobra uudella Daytona-mallilla pärjätäkseen Ferrarille. Tällä ja 330-malleillaan Ferrari hallitsi melko pitkään kilparatoja.

merkinnät

Tämä olkoon toistaiseksi valmis. Vanteet pysynevät vakioina, joten merkkaan nyt blogin päättyneeksi. Sarjasta annan erittäin positiivista palautetta. Laatu oli Fujimilla kohdallaan, ja etsisarja toi mukavasti yksityiskohtia lisää. Ilman etsejä sarja ei olisi ollut "täydellinen" =). Kiva 60-luvun alun raceri kaikenkaikkiaan.
Fujimin etchisarjasta oli paljon hyötyä sisustassa. Kojelautaan otin siitä keinukytkimet ja virtalukon sekä mittariston taustan, penkeille turvavyöt ja virta-avaimen, lattialle polkimet, keskikonsoliin vaihdekaavion ja pari muuta levyä. Päätin maalata sisustan beigellä, koska se on tyylikäs väri, ja sopii hyvin Ferrariin, sekä ainakin yksi yksilö on oikeastikin vaalealla nahkasisustalla restauroitu. Ratista tein kolme versiota ennenkuin olin tyytyväinen. Puukuvion maalaamisessa tarvitsisin vielä paljon harjoitusta…
Tein moottoriin öljy- ja bensalinjat, jäähdytyskierron, moottoritilan reunat, ja kaasareihin uudet imutorvet. Ekat imutorvet tein alumiiniputkseta, mutta se on turhan paksua tavaraa. Sain käsiini johdonpääholkkeja, joista syntyy hienommat imutorvet! Tein niiden sisälle apuputketkin alumiiniteipistä kierittämällä. Koria olen hieman taas väsännyt. Ikkunat ovat paikoillaan ja etupää on valmis. Konepelti ei istu vielä ihan riittävän hyvin paikalleen, pitää hioa vähän alapuolta…
Rakentelin alustan suoraan sarjan osista. Viimeistelyä pitää suorittaa vielä mm. jarrulinjat jne… Väritin alustankin tumman harmaalla mustan sijaan realismin vuoksi. Wheel hubit jarruineen on referenssikuvan mukaan maalattu, ja alustan putkiosat ovat muuten "mustia" Takakaarissa on niitatut pellit sisäpuolella referenssikuvien mukaisesti. Ne tein alumiiniteipistä. Aftermarket-vanteiden läpi nämä kaikki pitäisi sitten näkyä suht. mukavasti.
Korin maalaus onnistui jo toisella kerralla tyydyttävästi. Värinä on Italian red. Kiillotin hiomalapuilla pinnan lähelle tavoiteltua "skaalakiiltoa". Peilipinta ei ollut tavoitteena, eikä ihan himmeäkään, vaan jotain sopivaa siitä välistä. Sarjan kori on hyvä, eikä kittausta ollut, kuin parissa pikkukohdassa. Etsiosaa meni jonkin verran ulkopintoihin, mm. valojen lasien kehykset, muutama kiinnike, eturitilä, konepellin ritilät… Vilkkujen kromikohdat on hinkattu Kosutte Gin Sanilla. Aine näyttää toimivan ihan mukavasti myös kirkkaaseen osaan sellaisenaan… ainakin pienessä mittakaavassa. Viimeistely on vähän vaiheessa…
Sarjan moottori oli hieman puutteellinen, vaikkakin tyylikkään näköinen. Yritin maalata hillityillä sävyillä liiallista kontrastia välttääkseni. Kokeilen, josko tällä menetelmällä mallista saisi aidomman oloisen. Moottori ei ole ihan valmis vielä, paljon pikkuosaa puuttuu, mutta perusmöykky kuitenkin on kasassa. Rakentelin kaasuvivuston rautalangasta, ja imutorvet avarsin alumiiniputkesta. Laturin remmi on vesihiomapaperia. Tulpan johtojen pakka on styrteenitanko. Harmillista, ettei näinkin oleellista osaa ollut mallinnettu sarjaan valmiina. Ilmeisesti se olisi ollut hoopoa ilman tulpan johtoja. =)
60-luvun teema jatkuu! Aloitin nyt rakentamaan ensimmäistä Ferrariani. Sarja vaikuttaa tosiaan laadukkaalta. 188 osaa + etsit on mielenkiintoinen setti. Ensin päätin käydä erillisten pikkuosien kimppuun. Rakensin aluksi valojen lasit etsikehysten kera. Etsit olivat hiukan liian pienet muovin päälle taivutettuina ja reunat jäivät ikävästi paistamaan. Hiukan piti hioa ylimääräisiä pois, ja täten siis tarvinnee kitata korista ne pleksien paikkojen reunat. Tein myös jarrut, niistä ei ihmeitä sanottavana. Hyvin sopivat osat toisiinsa. Nyt jatkoa seuraa hissukseen…