Pienoismallit.net

Nardi FN.305

Regia Aeronautica, 23 Gruppo, Maggiotore Tito Falconi

Vaikeuksien kautta voittoon. Tai ainakin johonkin lopputulokseen. Tämä rakennus oli sarjassa, kun jokin alkaa mennä pieleen, niin kaikki menee pieleen. Tässä mallissa meni poskelleen, niin rakennus, maalaaminen, siirtokuvat kuin pintakäsittelykin. Mutta erityisesti pintakäsittely epäonnistui, ilmeisesti huonosti kuivuneen lakkauksen takia. Enemmän tästä myöhemmin.

Nardi FN.305 oli Nardin veljesten tunnetuin luomus. Se suunniteltiin alusta asti Italian Ilmailuministeriön vaatimusten mukaisesti kaksipaikkaiseksi koulukoneeksi ja prototyyppi lensi ensimmäisen kerran helmikuussa 1935. Kuitenkin alussa lentokone haki vielä käyttöroolia ja Fratenelli Nardi tarjosinkin tyyppiä sarjatuotantoon sekä kevyenä hävittäjä, että kevyenä pommittajana. FN.305:stä valmistettiinkin useista yksi tai kaksipaikkaisia versioita siviili- ja urheilukäyttöön.

Lopulta myös Regia Aeronautica teki tilauksen 50 koulukoneesta maaliskuussa 1937. Sarjatuotantokoneet olivat varustettuja Alfa115 rivimoottorilla, joka tuotti 200 hevosvoimaa ja lennätti koneen 288 Km/h huippunopeuteen. Kaiken kaikkiaan FN.305:tä valmistettiiin Italiassa noin 350 kappaletta, joista suuri osa vientiin. 9 kpl Chileen, 33 Romaniaan, 50 kpl Unkariin ja 45 kpl Ranskaan. Tämän lisäksi Romaniassa valmistettiin lisenssillä 124 kpl eri paikallisia versioita.

Italian Kuninkaalliset Ilmavoimat käyttivät Nardi FN.305:tä edistyneenä koulukoneena. Se oli tarkoitettu totuttumaan uuden lentäjät moderneihin yksitasolentokoneisiin, kun he siirtyivät kaksitasoisista peruskoulukoneista uusiin yksitasoisiin hävittäjäkoneisiin. Konetyyppi ei ollut erityisen suosittu lentäjien keskuudessa, ja konetta pidettiin alitehoisena ja raskaana lentää.

Rakennussarja oli ranskalaisen Azurin tuotantoa. Se kuuluu Tsekin MPM / Special Hobby ryppääseen, tosin taitaa itsenäisesti suunnitella mallit ja tehdä sitten muotin kanssa yhteistyötä tsekkien kanssa. Matalapainevalua, mutta mielestäni keskivertoa parempaa. Osia ei ole paljon, runko, siivet ja laskutelineet. Ohjaamoon on resiini- ja etsiosia ja ohjaamokuomu on vacua.

Itse rakentamisessa ei ollut kummenpaa. Runko meni paikoilleen ilman ongelmia. Hiomista tuli jonkin verran ja siiven kantoja joutui kittaamaan. Mutta laskutelineiden kanssa tuli ongelmia. Sain ohjeista väärän kuvan siitä miten tukiputket menevät. Jouduin lyhentämään toista putkea merkittävästi kummassakin telineessä ennen kuin sain ne paikoilleen.

Maalaus sitten kulahti täysin. Italialaiseksi Aviaro Chiaro Blancoksi valitsin Vallejon Ivoryn. Värisävy oli kohdallaan, mutta liekö käyttämäni maalipurkki kuivunut tai jotain, kun se oli paksu ja suorastaan räjähti ulos sotkien kaikki paikat. Kolmen maalauskerran ja uuden maalipurnukan jälkeen, malli oli peittävän, mutta melkoisen epätasaisen ja paikoin paksun maalikerroksen alla. Ei mitään, Helsingin reissulla erikoisliikkeeseen ja Mircomesh kiillotusliinoja hankintaan.

Seuraava vaihe olikin rikkoa molemmat mallin mukana tulevat vacukuomut leikatessani niitä muotoon. Haljennut kohta näkyy melko selvästi kuvissa. Toinen rikkoutui pahemmin ja valitsin sitten vähemmän kärsineen.

Ja sitten alkoivat ongelmat. Menin nimittäin lakkaamaan mallin Humbrolin Clear Cotella. Se ei oikein kuivunut täydellisesti ja olkapäitäni kohautellen aloitin litkutuksen tumman harmaalla öljyvärillä. Mikä sotku siitä tulikaan. Öljyväri muuttui puolimärällä lakkapinnalla tahmaiseksi sotkuksi. Sitä ei pystynyt tavalliseen tapaan pyyhkimään pois korvapuikoilla vaan piti ottaa tärpätti ja varovasti pyyhki se pois. Siitä syntyi mallin likaisen sotkuinen yleisilme, joka varmasti näkyy kuvissa.

Tässä vaiheessa totesin, että luovutan ja teen mallin valmiiksi niine hyvine. Joten siirtokuvan vain päälle. Mutta en ollut tässä vaiheessa lainkaan yllättynyt, että se sekään mennyt täysin putkeen. Azur siirtokuvat ovat terävät, mutta ohuenlaiset. Menevät mallin pinnalle ilman suurempaa tarvetta siirtokuvien pehmentimielle. Ja menevät hyvin myös kasaan, kuten sain huomata varomattomuuttani rutaten kaksi fascia. Laitoin jäljelle jääneet yläsiipien päälle ja pikatulosta pari kansallisuusmerkintää. Niistä tuli ok, mutta ovat hieman eri kokoisia ja näköisiä kuin alkuperäiset.

Vielä Xtracolorin mattalakka päälle siinä se on. Tekisinkö vielä uuden. Kyllä, ehdottomasti, mutta en tällä kertaa Aviaro Chiaro Blancoa.

Kommentit

NL 28.8.2011 20:18 Vastaa lainauksella
Kone erottuisi paremmin joltain muun väriseltä taustalta.
Olisiko konetta pitänyt säistää jonkin verran,mene ja tiedä.Vai onko kangas härveli, mutta varmaan esikuvansa näköinen ja tää on aina hankala mittakaava saada kovin tarkkaa mallia.Näyttäähän se nytkin paljon lennetyltä yksilöltä maalauksen osalta.Mielestäni vikeudet on ihan mallikkaasti voitettu tässä mallissa.
Aina ei kaikki todellakaan mene niin kuin Srömsössa.Kuten rakentaja itse kirjoitti vaikeuksien kautta voittoon.Malli on kuitenkin ihan mukavasti onnistunut kaiken maailman sähellyksestä huolimatta ja pää asia että, työ on saatettu loppuun saakka. Mikä on voitto jo sinällään.Plussaa myös koneen pieni muotoisesta historiikista,Nardi ei liene kaikille tuttu härpäke.
Ryhmärakentelu R.Aeronauticaan jälleen yksi malli lisää(kovin paljon malleja ei vielä ole tämän teeman ympärillä ole vielä nähtykään)
Hyvän mallin olet saanut aikaan vastoinkäymisistä huolimatta! Eikä tuo sarjakaan varmaan ollut helpoimmasta päästä.