Pienoismallit.net

Scuderia Askolin Ferrari 250 Testa Rossa 1958

Eläintarhan ajoissa 1958 nähtiin suomalaisen Scuderia Askolinin sinivalkoisissa väreissä hämmästyttävä kokoelma uusia kilpa-autoja.
Alle 2-litraisten urheiluvaunujen luokassa tallin Ferrari 500 TRC Scaglietti Spyder ja Ferrari 500 TR Scaglietti Spyder joutuivat tyytymään vasta 4. ja 5. sijoihin.
Isossa urheiluauto luokassa Curt Lincoln ajoi Ferrari 250 Testa Rossalla 2. sijalle.
Suurissa GT-autoissa Curt Lincoln voitti Ferrari 250 GT:llä.
Lisäksi tallin kalustoon kuului tuolloin Jaguar D-type, Mercedes-Benz 300 SL ja kolme F3 midgettiä.

Nyt keskitytään kuitenkin vain tuohon 250 Testa Rossaan, jolla kilpailtiin Askolinilla kolmessa kilpailussa. Auto saapui keväällä -58 helsinkiin ja testien jälkeen sillä kilpailtiin heti Eltsussa. Tuohon aikaan testaaminen tapahtui yleisellä tiellä, moottoriratoja kun ei vielä ollut. Eltsun jälkeen auto lennätettiin Belgian Spahan, jossa oli tarkoitus osallistua numerolla 8 kilpailuun. Ilmeisesti Askolinille luvattu edullinen osallistumismaksu nousi portilla taivaisiin ja osallistuminen jäi haaveeksi. Seuraavaksi siirryttiin kohti Nurburgringiä, jossa Curt Lincoln ja Esko Keinänen osallistuivat 1000km ajoon. Nurburgring on vaikea rata opittavaksi ja tuloksena olikin oman luokan 9. ja yleisessä 12. sijoitus. Seuraava kilpailu olikin sitten vasta kahden kuukauden päästä, ruotsissa ajettu Karlskoga Kanonloppet jossa Curt Lincoln sijoittui 4. sijalle. Tämän jälkeen auto myytiin ilmeisesti ruotsiin ja sen seuraavat vaiheet ovat hieman arvailujen varassa, mutta auto on kuitenkin edelleen olemassa.

Malliksi ostin Hasegawan sarjan ja etsatut vanteet. Lisäksi hankin pari etsi sarjaa ja muuta pikku tarviketta. Mallin työstämistä ei voinut aloittaa ihan tuosta vain, sillä autosta piti etsiä tietysti mahdollisimman paljon tietoa. Tällaiset käsintehdyt kilpa-autot ovat aina omia yksilöitä ja eroja muihin samanlaisiin on aina. Aloitin tietojen keräämisen netistä, josta muutaman kuvan löysinkin. Sitten kyselin Scuderia Naftalin nimisestä firmasta kuvia ja sainkin niitä muutaman lisää. Ainoa värikuva autosta oli pieni lehden kannesta otettu kuva, mutta siitä selvisi kuitenkin auton väritys ja mallailu saattoi alkaa. Nokan ja etulokasuojien väliin jääviä siipiä piti muokata viistommiksi, tämän toteutin lisäämällä muovia. Nokkaa hioin myös aavistuksen lyhyemmäksi, jolloin jäähdyttimen aukko vastaavasti suureni. Konepellin ilmanottoaukkoon puhkaisin reiän ja sovitin paikalle etsatun verkon. Pintavärin sekoittelin itse Tamiyan maaleista ja se onnistuikin aika kivasti. Penkit maalasin kahteen kertaan, koska ensimmäisen maalauskerran jälkeen sain lisää kuvia joista ilmeni oikea sävy. Nuo lisäkuvat sain Scuderia Askolin Ry:ltä ja siitä suuri kiitos. Noista kuvista selvisi myös tuon Askolinin vaakunan kuva, jonka piirsin Inkscapella siirtokuvaksi. Nuo teipit ajovalojen päällä ja varsinkin niiden väri selvisi samasta paikasta. Mittaristoon tuli selvennystä myös noista kuvista.

Projektista löytyy kuvia ja tarinaa enemmän TÄTÄ LINKKIÄ PAINAMALLA.
Jos rakennuskertomus ei kiinnosta, voi katsella pelkkiä kuvia TÄTÄ PAINAMALLA siellä saattaa olla muutama kuva jota ei Blogissakaan ole.

Scuderia Askolinin autoista ja muusta tuon ajan suomalaisista kilpa-autoista näkee harvoin tehdyn malleja, mikä kummastuttaa sillä hienoja autoja on ollut käytössä vaikka kuinka paljon. Kuvia on tietysti joistain yksilöistä vaikeampi löytää, mutta kun penkoo tarpeeksi niin kyllä niitä kuviakin yleensä jostain vatsaan tulee. Tuo historian kaivaminen on mielenkiintoista hommaa, joka rikastuttaa tätä mallailu harrastusta. Mallin rakentamiseen tulee ihan erilainen fiilis kun joutuu hieman penkomaan tietoja, eikä sitä koskaan tiedä millainen onnenpotku nurkan takana odottaa.

Suuri kiitos kaikille projektia tukeneille.

Kommentit

Belissimo! Puolikkaan niistin ihan vain kateuttani sekä siksi, että ajovalojen suojien liimauksesta on saattanut jäädä hieman tuhrua :) Erittäin uskottava malli mielenkiintoisesta kohteesta, kohteen stance on myös erittäin hyvä.
Marko Teerioja kirjoitti:
Puolikkaan niistin ihan vain kateuttani sekä siksi, että ajovalojen suojien liimauksesta on saattanut jäädä hieman tuhrua :)
En pystynyt niistämään edes puolikasta - oli pakko antaa täydet viisi tähteä. Hienoa työtä!
sanomattakin nätti.. tälläsiä lisäää..
Tässä historialinkki:http://www.jkt.fi/500TR.htm
Edit. Nyt on vaarilla muistot/tiedot sekaisin 500TR?, mikäs auto tää oli Petri?
Tämän muista nähneeni Eltsussa Ascolinin väreissä, mutta moottorin tiedot hämää jutussa.
MUTTA kadehtittavan upea malli, pissin hunajaa, kun katselen tuota.
Kadehdittavan hyvä ja nätti.
Jos nyt hakemalla hakee melko täydellisestä mallista puuteita, niin puuttuuko tuulilasinpyyhkijästä gummi?
Jouni Koski kirjoitti:
Jos nyt hakemalla hakee melko täydellisestä mallista puuteita, niin puuttuuko tuulilasinpyyhkijästä gummi?
Hups, tapahtui virhe :D Jotain parannettavaahan sitä aina pitää jättää ;)
Olli-vaari kirjoitti:
Nyt on vaarilla muistot/tiedot sekaisin 500TR?, mikäs auto tää oli Petri?
Tämän muista nähneeni Eltsussa Ascolinin väreissä, mutta moottorin tiedot hämää jutussa.
Ferrarilla tuo numero tarkoittaa yhden sylinterin tilavuutta, mikä hämmentää hieman pakkaa. Eli 500 TR on 4 sylinterinen 2 litran kone ja 250TR 12 sylinterin 3 litran kone. Sylinterien määrää tai koneen kokonaistilavuutta ei siis noista numeroista selviä. Tässä tapauksessa iso numero = pieni kone ja pieni numero = iso kone.
Tässä vielä linkki yle arkiston filmiin vuoden 1958 eltsun ajoista. Ison luokan kilpailu alkaa kohdasta 14:20, mutta kyllähän tuon katselee kokonaankin.
Äkkipyssäyksessä kuski jatkaa matkaansa eteenpäin melkoista vauhtia - turvavyöt olivat tuntematon käsite?
Raimo Leino kirjoitti:
Äkkipyssäyksessä kuski jatkaa matkaansa eteenpäin melkoista vauhtia - turvavyöt olivat tuntematon käsite?
Turvavyöt todellakin olivat tuntematon käsite vuonna 1958.

Fred Geitel harjoitteli vuoden 58 eltsuun 500TR:llä ja joutui onnettomuuteen. Auto pyörähti ympäri ja Geitel putosi pohjan päälle, täysin vahingoittumattomana.
Tässä linkki Sport Auton sivulle jossa on tarinaa tuosta onnettomuudesta. Rullaa sivua hieman alas niin sieltä alkaa vanhasta Tekniikan Maailmasta skannattu juttu jossa on alkuperäiset suomenkieliset kuvatekstit. Sieltä löytyy myös Tuulilasissa ollut piirretty kertomus aiheesta. Tämän jälkeen kerrotaan miten auto sai uuden korin suomalaisin voimin vain kuudessa päivässä. Teksti ei ikävä kyllä ole suomea mutta kuvat kertovat kaiken tarvittavan. Auto on muuten vielä tänäpäivänäkin suomalaisella korilla olemassa.
Upea vanhanajan kilpa-auto. Rakennusjälki siistiä, maalaus näyttää tosi hyvältä. Lukuisat pikkudetaljit mm, moottorissa ja sisustassa lisäävät aitoutta. Tasapainoinen ja näyttävä malli.
Erinomainen. Siinäpä ne oleelliset tulikin mainittua, sillä ei tästä enää parannettavaa meikäläinen keksi. Hieno toteutus ja mukavasti tarinaa ja kiehtova oli tuo rakennusblogigin.
KL 27.6.2011 23:00 Vastaa lainauksella
Aivan upea malli.
Juuri tälläisenä minä haluan kilpa-autot nähdä, puhtaina. Niinhän ne ovat lähdössä ja maalilavalla. Ehkä vähän jarrupölyä vanteisiin?

Tämä nopealla vilkaisulla.
On se kaunis, on se… Malli, kuvat ja blogi moitteettomia. Tuon ajan (ja vanhempia) kilpureita soisi tosiaan näkevän enemmänkin. Ovat kauniita katsella, toisin kuin nykyiset tarroilla kuorrutetut ja siivekkeillä varustetut tupperwarepurkit.
Pasi Kiiski kirjoitti:
Tuon ajan (ja vanhempia) kilpureita soisi tosiaan näkevän enemmänkin. Ovat kauniita katsella, toisin kuin nykyiset tarroilla kuorrutetut ja siivekkeillä varustetut tupperwarepurkit.
Ilmailu ja autoilu pysyköön omilla aloillaan ja vanhassa vara parempi. Nämä nykypäivän muovipurkit joita kilpa-autoiksi leikillä kutsutaan, ovat liian steriilejä kiinnostaakseen. Viimeinen F1 kisa on hyvä esimerkki nykyajasta, 24 autoa ajaa jonossa kaksi tuntia. Hip hei! On toki vielä nykyäänkin autourheilua jota jaksaa katsoa, mutta autot vain eivät ole enää niin kauniita.
Kuu Ukko 28.6.2011 12:26 Vastaa lainauksella
Tässä on kyllä seuraava viikon malli!
Stealth-- 28.6.2011 13:36 Vastaa lainauksella
Viikon malliksi ?
:Q Tässäpä onkin kaunis tekele! 0len aina katsellut h moilasena ku poruukka laittaa yksityiskohtaa konehuoneen puolelle. Itselle tämä on vielä täysin mysteerinen maailma, koska olen täydellisen epätekninen ihminen;) Sen verran ymmärrän että tässä on kyllä mahtavaa jälkeä!!!
Mahtavan näkönen !
paavo p. 30.6.2011 18:41 Vastaa lainauksella
Hulppeeta :-D !!!
AJ 11.7.2011 22:51 Vastaa lainauksella
Moi Petri, mielettömän upea malli! Enuff said. T. AJ
Petrin pajasta tulee toinen toistaan hienompia malleja. Viiden tähden Verrari :)
Annoin 4.5 vain, koska jätän viisi tähteä jollekin tajunnan räjäyttävälle, jota en osaa edes määritellä. On todella hienoa nähdä pienoismallimuodossa jotain, josta ei mitään värikuvia edes ole. Kiitän myös hyvästä työn dokumentoinnista.
pertti jarla kirjoitti:
Annoin 4.5 vain, koska jätän viisi tähteä jollekin tajunnan räjäyttävälle, jota en osaa edes määritellä. On todella hienoa nähdä pienoismallimuodossa jotain, josta ei mitään värikuvia edes ole. Kiitän myös hyvästä työn dokumentoinnista.
Onhan siitä värikuvia, niitä vain on hyvin vaikea löytää. Netistä niitä löytyy vain yksi.
Tässä tuo värikuva.
Ahaa en ollut nähnytkään. Hyviä muuten nuo vanhat Ruotsin teknarit, niissä on ihan F1-autojakin.
Antti Tirri 10.12.2011 23:12 Vastaa lainauksella
Hienohan tämä on, mutta kiinostais tietää mistä materiaalista olet tehny noi johdotukset ynm putket? Mistä niitä on paras lähtee väsäämään??
Antti Tirri kirjoitti:
Hienohan tämä on, mutta kiinostais tietää mistä materiaalista olet tehny noi johdotukset ynm putket? Mistä niitä on paras lähtee väsäämään??
Johtoina voi käyttää ihan tavallisia johtoja, joita löytyy sähkölaitteista (ei kannata avata ehjää laitetta). Tai sitten pistää kortin vinkumaan ja tilata niitä vaikka HIROBOYlta, tai kotimaasta MODEL CAR IMPORTilta. Kaiken alku on kuitenkin siinä, että ottaa selvää millaisia johdot ja putket ovat oikeassa autossa. Tämä tarkoittaa sitä, että mittaa johtojen paksuuksia kaikenlaisista autoista. Metallilankoja löytyy edullisesti myös TIIMARIsta ja SINOOPERIsta. Johtojen saaminen on homman helpoin osuus, niiden liittäminen malliin vaatii paljon selvitystyötä siitä, mistä mikäkin jo menee ja mihin se päätyy.
Antti Tirri 11.12.2011 18:27 Vastaa lainauksella
Ok, no kiitos vastauksesta. Täytyypä hankkia kyseisiä johtoja, langoista tulee niin luonnottoman näköisiä:/ Nyt tiedän mitä hankin:))
Antti Tirri kirjoitti:
Ok, no kiitos vastauksesta. Täytyypä hankkia kyseisiä johtoja, langoista tulee niin luonnottoman näköisiä:/ Nyt tiedän mitä hankin:))
Kysyminen kannattaa aina.