Pienoismallit.net

Bismarck

Elokuussa 1940 valmistui Blohm&Vossin telakalla 41.700/50900 tonnin, 251m pitkä ja pääaseistukseltaan 4x38,1cm tykit neljässä tornissa omaava taistelulaiva, joka sai nimen Bismarck. Alus lähti Prinz Eugenin kanssa häiritsemään englantilaisten saattuekuljetuksia, kiertäen pohjoispuolelta Englantia Atlantille. Ne saivat kuitenkin peräänsä englantilaisen Hoodin ja Prince of Walesin. Syntyneessä taistelussa Hood räjähti ja upposi sekä Bismarck sai osuman yhteen öljytankkiinsa. Englannissa saatiin nopeasti liikkeelle kosto-operaatio jonka seurauksena Bismack upposi 27.5.1941 Englannin laivaston massiivisella operaatiolla. Prinz Eugen pääsi pakenemaan koska Bismack oli menettänyt ohjauskykynsä aikaisemman ilmaiskun takia ja jäi jälkeen joten brittien mielenkiinto kohdistui siihen.
Mallina Tamiyan Bismarck on taattua tavaraa ja osat sopivat hyvin paikoilleen. Täällä aikaisemmin saamani vinkin perusteella korjasin hakaristisymbolin kannessa olevan kehyksen punaiseksi ja lisäsin perään toisen. Tamiyan ohjeissa kehys kehotetaan maalaamaan virheellisesti harmaaksi.

Kommentit

Hienosti tehty, ja varsinkin maalauksen huolellisuus tekee vaikutuksen. Pidin kovastit tavasta, jolla rakensit nosturit. Tuo vaijerin lisääminen tekee kraanasta kraanan.

Takilointi on ainainen ongelma käytettäessä muovimastoja. Näkyy että mastojen välillä ei pysy jännite. Mastojen rakentaminen metallista on kova urakka. Sillä saa ehkä hienomman takiloinnin, mutta toisaalta monet maston yksityiskohdat on vaikea toteuttaa kolvaamalla.

Toinen migreenin aihe laivoissa ovat it-tykit. En ole koskaan oikein onnistunut löytämään hyvää ratkaisua siihen, miten saisi esimerkiksi 20 ja 40 mm it-tykit isoissa mittakaavoissa näyttämään hyviltä. Olen yrittänyt mm. L'Arsenalin 20 mm Oerlikoneja, mutta niiden kokoaminen on tajuttoman hankalaa. Pelkästään 20 mm kevyitä Bismarckissa oli kaiketi 18 kappaletta.

Nämä kaksi viimeistä kappaletta ovat enemmänkin mietiskelyä kuin kritiikkiä. Hyvin rakennettu laiva, ja toivon itse pystyväni samaan tasoon jossain vaiheessa.
[quote="Matti Pulkkinen"]

Kiitos! Malli syntyi jo yli 14v sitten ja se sai takilan vasta paljon myöhemmin kun uskaltauduin kehittelemään siihen jonkinlaisen systeemin. Silloin ei ollut vielä tälläisiä foorumeita joista olisi saanut neuvoja. Tämä on 84:s laivani, joten sutin käyttöä olen joutunut harjoittelemaan tälläisiin isompiin malleihin siirtyessäni jo niin paljon että niitä uskaltaa alkaa väsäämään. Vieläkin on paljon päivästä kiinni miten maalaus lähtee sujumaan. Minulta on esim. ruosteen maalaminen vielä lapsen kengissä mutta onneksi on muutama "romu" johon voi harjoitella. Kukaan ei ole maalari (eikä mallari) syntyessään mutta harjoitus tekee mestarin.
Hieno Bismarckin malli.Takilointi kyllä valitettavasti näyttää vähän "narumaiselta".Iselläni on Mini Hobby Kitsin ei niin "hieno" rak.sarja samasta mallista.
Nuo hakaristien kehykset olivat muuten harmaat siinä vaiheessa kun Bismarck ja Prinssi E. lähtivät Atlantille.Laivat ovat kuvissa niin kutsutussa .Saksalaisten Baltic naamio värityksessä.Siihen kuuluivat nuo 3 musta/valkeaa raitaa.Alusten siirtytessä Atlantille laivat maalattiin uudelleen 2 harmaalla sävyllä.Runko oli maalattu tummanharmaalla No:51 ja kansirakenteet vaaleanharmaalla No:50.Samat värit olivat pohjana myös tuossa Baltic värityksessä.Nuo sävyt olivat kuitenkin niin lähellä toisiaan että, ne kuvissa saavat aikaan vaikutelman yksivärisestä maalauksesta.
Jos v.96 oli menossa laiva No:84 on sinulle kertynyt kyllä mahtava kokoelma laivamalleja.Missä noin ison kokoelman pystyy säilyttämään? Valtimon Sivakkavaarassa oli pari viikkoa sitten omakoti talo myynnissä 3500€ hintaan .Sinne sopisi malleja mutta taitaisi kaikkia aika mennä lumen luontiin ja veden kantoon y.m puuhasteluun niin että mallailulle ei jäisi aikaa.
Laiva mallien vanhentaminen ja muu suttaaminen on kyllä aikalailla makuasia.Miltä ruostunut laiva näyttää esim.vitriinissä.Aihe No.2.Mastojen väsääminen metallista helpottaa kyllä takilointia vaikka joitain yksityiskohtia saatta menettääkin samalla.Toisaalta mallin yleisilme parenee. Tähän hommaan ei välttämättä tarvita kolvia.Olen onnistunut istutamaan muovimalleihin myös puisia mastoja käytäen apuna erilaisia metallisia alus levyjä ja muovisia holkkeja y.m roinaa.Siitä vain kokeilemaan. Mihin on piste loota hävinnyt?
Kiitos kommenteista Opa. Vähitellen, pala palalta Bismarckin historia kasaantuu kun tietoja tipahtelee lisää. Asun ok-talossa ja yksi huone on "laivahuone" aivan kuin tsaareilla ja keisareilla aikoinaan :-). Laivoja on nyt 100 ja ne ovat kolmessa vitriinikaapissa. Isoimmat mallit kaappien päällä ja pöydillä. Voin joskus laittaa kuvia tänne kokoelmasta. Juuri mainitsemasi maalaustyyliin (runko tummempi kuin kansirak.) olen törmännyt aloittaessani 1:350 Academyn Admiral Graf Speetä. Olen samaa mieltä vanhentamisesta. Täällä näkee todella hienoja vanhennuksia mutta itse olen vielä sitä vanhaa koulukuntaa kun mallista tehtiin kuin laiva olisi uusi ja herrojen pöytävitriinissä. Tälläisen kokoelman rakentaminen on merkinnyt kieltäymystä monista maailman "iloista" , joten joidenkin kertomukset kateudesta kokoelmaani kohtaan eivät oikein kuulosta loppuun asti ajatelluilta. Pistelootan otin pois kun en oikein viisastu siitä jos Bismarckille on annettu pisteitä 1-4,5, eikä kuitenkaan ole perusteltu mitenkään.
Ymmärän turhautumisen outoon pistejakoon.Toisaalta kaikki nämä arvoioinnit ovat "subjektiivisia"Tietysti aina olisi hyvä kun keksi jonkun uuden idean tai työtavan palautteen myöta.
Hyviä referenssi kirjoja ovat m.m Warship Pictorial sarjan vihkoset joista löytyy m.m Bismarckista ja Tirpitzistä kattavaa kuva aineistoa.Siivili alusten kohdalla tarjonta ei ole niin lajaa mutta esim Björn Landströmin vanhalla Laiva kirjalla pärjää pitkällä.Niin ja onhan tämä netti.Esim www. bismarck.de sivustolla on sakasalaisten w.w2 laivojen mielenkiintoisia maalaus kaavioita.
Itse olen käyttänyt muovimallilaivojen mastojen takiloinnissa apuna mustia metallisia hyönteisneuloja (ovat huomattavasti pitempiä kuin esim. tavalliset nuppineulat) - ohuimmat noista ovat niin ohuita, että sopivat jopa 1:700 skaalan laivan mastorakennelmiin. Neuloista toki pitää napsaista nuppi irti pihdeillä ja pätkiä se muutenkin sopivan pituiseksi - ja liimaus toteutetaan pikaliimalla - muoviseen mastoon liimattuna tällainen neuloilla toteutettu takilointi näyttää sitten tietysti kireältä eikä ajan mittaan ainakaan löysty.
Sakemannien paateista on kiitetävästi aineistoa kyllä liikkeellä ja lisää tulee. Minulla on Bismarckista kolme opusta ja Saksan laivastosta muutama yleensä. Sattumalta sain hankittua myös pahvisarjan H-luokan taistelulaivasta joka on kuin venytetty Bismarck, kaksi korsteeninen ja kaliiberit Yamato luokkaa. Ihme että rakentamatonkin laiva on saanut mallin. En sitä kyllä ikinä rakenna mutta mielenkiintoinen se on.
Aikanaan en välittänyt takiloida kuin purjelaivat ja siitähän riemu repesi kun aloin urakkaan vasta vuosien jälkeen. Hylkäsin jo koottavaliiman narujen jäykistäjänä ja laitoin hiljattain Prinz Eugeniin Loctite litkuliimalla jäykistetyt narut. Lankakanteleeni on niinkin yksinkertainen kuin A3 askartelupahvi lovettuna noin parin sentin välein kummastakin päästä. Langat lovesta loveen katkaisematta ja siihen tiukkuuteen että pahvi taipuu kaarelle. Sitten vain liimaa sivelemään. Itsekin sivelin niin että kämppä pyöri silmissä kun en ollut kyseiseen liimaan tottunut. Sen neutraali haju yllättää, joten kannattaa tuulettaa kun sillä touhuaa. Tuli huomattavasti paremmat piuhat kuin tuossa Bismarckissa nyt on. Kyseisen liiman käytönkin hokasin täällä tulleesta vinkistä. Vesi/Erikeeper litkukin on hyvä jäykiste ja ehkä terveellisempi kuin Loctite.
Onnistuin hankkimaan Landströmin Laiva opuksen muutamia vuosia sitten antiikkimessuilta. Kouluaikana kirjaston vastaavaa lainasin monesti peräjälkeen. Kiitos taas uusista vinkeistä kollegoille.