Pienoismallit.net

A-7D Corsair II

Vietnamin sodan lintu Koratin tukikohdassa Thaimaassa

A-7 Corsair II, lempinimeltään SLUF (Short Little Ugly F…) on alunperin USA:n laivaston kehittämä kevyt rynnäkkökone. Kone kehitettiin 60-luvun puolessavälissä korvaamaan laivaston A-4 Skyhawk koneet ja tarkoituksena oli, että se kykenisi aikaisempia rynnäkkökoneita tarkempiin pommituksiin ja sillä olisi laajempi toimintasäde. A-7 kehitettiin F-8 Crusader tukialushävittäjän pohjalta lyhentämällä ja tukevoittamalla runkoa ja tekemällä muita uuden roolin edellyttämiä muutoksia. Corsairissa otettiin käyttöön paljon uutta tekniikkaa. Se oli ensimmäinen USA:n kone, jossa oli moderni HUD (heads up display)-heijastusnäyttö ja sen integroitu asetietokonejärjestelmä sekä maastotutka olivat aikansa kehittyneimpiä. Niinpä uusi kone kykeni huomattavasti aikaisempaa tarkempiin ilma-iskuihin. A-7 oli myös luotettava ja vakaa lennettävä ja se kykeni pitkiin lentoihin lyhyellä huoltoajalla.

Myös USA:n ilmavoimat kiinnostui A-7:sta ja kehitti siitä oman versionsa A-7D:n johon tuli tehokkaampi moottori ja tukevammat laskutelineet huonokuntoisia kiitoratoja varten sekä alkuperäisten corsair-mallien kaksipiippuisen tykin tilalle gatlin-tyyppinen Vulcan-konetykki. USA:n ilmavoimien A-7D:t osallistuivat Vietnamin sotaan sen loppupuolella Koratin tukikohdasta Thaimaasta käsin ja säilyivät ilmavoimien palveluksessa aina 90-luvulle asti.

Malli on Hasegawan näkemys D-Corsairista. Tarkka jäljennös esikuvastaan sisältäen runsaasti yksityiskohtia. Kylkien avioniikkapaneelit saa rakennettua auki ja siivet saa halutessaan rakennettua ylös taitettuina. Toisaalta malli alkaa olla jo hiukan iäkäs, mikä näkyy mm. runsaina valupurseina ja heikkoina paneelilinjoina. Myös toisinaan ihan hirveissä paikoissa olevat ejektorijäljet aiheuttavat harmaita hiuksia ja monimutkainen rakenne korostaa runsaita yhteensopivuusongelmia. Ei tosiaan Hasegawan helpoimpia malleja. Mallin detaljointia on tarkoitus tehdä eduardin etsisetillä, sekä perinteisesti styreenillä ja metallilangoilla. Referensseinä toimivat Squadronin A-7 Corsair II walkaround-kirja, sekä www.primeportal.com sivuston yksityiskohtaiset kuvakokoelmat.

Suunnitelmissa on Vietnamin sodan ajan A-7D ilmavoimien tuonaikaisessa värikkäässä maastokaaviossa Thaimaassa vuonna 1973.

merkinnät

Siirtokuvat aiheuttivat Corsairissa pulmia. Mallin mukana tulleet siirtokuvat olivat muuten hyviä, mutta niissä oli ikävä printtivirhe, jonka takia joidenkin kuvien reunasta pisti esiin ylimääräistä valkoista. Hankin tätä varten myös Cartografin siirtokuva-arkin, josta otin osan varsinkin pienimmistä siirtokuvista. Siirtokuvien jälkeen suihkutin pintaan vaalealla ruskealla sävytettyä Johnssonia ja tämän jälkeen vielä mattalakan. Kaikkien luukkujen, ohjaussiivekkeiden, laskutelineiden ja muun irto-osaston kiinnittäminen oli iso ja hermoja koetteleva homma. Aika moni hennoista kiinnityksistä irtosi mallia käsitellessä ja täytyi kiinnitt…
Kun värit oli saatu mallin pintaan alkoi yksityiskohtien katsominen. Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota ilmanottoaukon sivuilla oleviin kohoumiin. Referenssejä kaivelemalla nämä paljastuivat elektronisten vastatoimien antureiksi, joita ei ollut vielä Vietnamin ajan Corsaireissa. Haseqawan ohjeissa ei asiasta mainita mitään, mutta valokuvat 70-luvun alusta olivat aika yksiselitteisiä. Anturien pois hiominen tarkoittikin sitten keulan uudelleen maalaamista. Olemalla vähän huolellisempi referenssiensä kanssa voisi säästää paljon työtä. Sitten seurasi laskuteilineiden, aseistuksen, antennien yms. irto-osien detaljointia ja maalaamista…
Corsair liikahti todella pitkästä aikaa eteenpäin. Suurin viivästys johtui siitä, että tuhosin mallin aivan liian leveän ohjaamon tuulilasin yrittäessäni kuuman veden avulla taivutella sitä oikeaan muotoon. Tässä mallissa on muutenkin pahoja yhteensopivuusongelmia. Sen lisäksi, että tuulilasi ja ohjaamon kuomu ovat liian leveitä, on alarunko taas muuhun runkoon nähden liian kapea. Sahaamalla osia halki ja lisäämällä styreeniä väliin siitä selvittiin. Uuden tuulilasin taas pakotin väkivalloin muotoonsa ja paikalleen juoksevaa pikaliimaa käyttäen. Kun osat oli vihdoin saatu paikalleen seurasi pohjamaali, joka toi esiin aika paljon korjailun…
Rungonpuolikkaiden yhteenliimaamisen jälkeen oli aika lisäillä malliin tarpeellisia detaljeja. Hasegawan mallissa kylkien elektroniikkapaneelit saa rakennettua avonaisina. Paneelit muodostuvat yhdestä osasta ja ovat kiinteinä rungonpuolikkaissa, mikä lisäsi detaljointiin ja maalaamiseen haastetta. Laskutelinekuilut ovat mallissa melko hyvin detaljoidut, mutta aika reippaasti saa kuitenkin itse yksityiskohtia lisäillä, jotta näyttävät yhtään oikean koneen johto&putkivyyhdiltä. Tarkemmat selostukset kuvateksteissä
Ohjaamosta se kaikki taas alkaa. Tällä kertaa päätin hermoja säästääkseni jättää resiiniohjaamot väliin. Sarjan ohjaamo on melko hyvä ja etseillä ja metallilangoilla detaljoituna siitä saa oikein kelvollisen. Tarkemmat työvaiheselostukset kuvateksteissä