Kokonaisuus on miellyttävä. Keltaisen maalin raja on vähän juosten poistettua virvoketta. ;)
Tykkään näkemästäni.
junkers Ju 52 m3
Immola kesäkuu 1944

Yleiskuva vähän turhankin dramaattisessa valossa.
Aaltopeltipinta itse koneessa asetti kovasti haastetta dekaaleille ja Revellin omat olivatkin heikkotasoisia joten käytin Techmodsin arkkia osittain. Micro settiä ja sollia meni runsaasti. Lopputulokseen dekaalien osalta en voi olla täysin tyytyväinen, mutta dio kokonaisuutena kelpaa kuitenkin vaatimattomaan pikku museoomme.
Alusta on n.16mm koivuvaneria. Sivelin pintaan Helon mattalakka ja sirottelin hiekaksi ruokasoodaa. Maalasin sitten Tamiyan Buff-sävyllä, yksitoimisella Badgerilla "hiekkapinnan". Kun tämä oli kuivunut(kaksi vuorokautta) sivelin taas samaa mattalakkaa pinnalle ja sirottelin Fallerin meadow-green sirotetta(171643) ja puhasin paineilmalla varovasti suoraan ylhäältä päin, siten, että sirote painui kiinteästi lakkaan kiinni. Kun tämä oli kuivunut kaksi vuorokautta, vedin karkealla santapaperilla kulumia sirotteen pintaan, jolloin alta paljastui osittain myös "hiekka". Tähän vaiheeseen olen itse tyytyväinen.
Maaleina käytin:
Akryylit: Tamiya, Lifecolor, Vallejo
Emaalit: Xtracolor, Humbrol, Revell
Kitit: Magic Sculpt, Revell
Liimat: Zap a cap pikaliimat, Revell Contacta, Tamiya oikein ohut muoviliima.
Suuret pinnat maalasin ruiskua käyttäen, mutta pien osat enimmäkseen pensselipelillä.
Loppupäätelmä:
Kovin hitaasti tuntuu nämä diot valmistuvan, vaikka aikaa niihin tulee käytettyä ihan kohtuullisesti. Se on se ikä kait, kun asettaa nuita hidasteita. Kuitenkin totean, jotta hauskaa oli suurimman osaa aikaa. Projektissa kului muiden litkujen lisäksi myös jonkin verran virvokkeita, mutta ei tietysti rakentelun kanssa samaan aikaan!
Jos jollekulle jäi jotain ikäänkuin kysyttävää, vastaan mieluusti kysymyksiin. Toivon, en niinkään pisteitä, vaan kommentteja!! Sana on vapaa!
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.