Vihdoin tuli valmista! Rakentamiseen meni kesän tauko pois luettuna varmaan pari kuukautta. Itse olen suht tyytyväinen lopputulokseen. Mallin on tarkoitus esittää hieman käytössä kulahtanutta mersua.
Etusivu 
Galleria Rakennusblogit: lentokoneet 1939–1945
Messerschmitt BF 109 F-2
JG/51 "Werner Mölders"
konehuone vasemmalta puolelta
Tavoitteenani oli tehdä Werner Möldersin Stab/JG51:n Bf109 F-2 vuonna 1941 itärintaman väreissä.
Rakentaminen oli erittäin mukavaa ilman suurempia kommelluksia. Osat sopivat valmiiksi hyvin paikoilleen, ja omien modauksen tekeminen oli suhteellisen helppoa. Sarja on alunperin ollut hieman leikkikalumainen liikkuvilla laskutelineillä ja kuomulla, sekä melko karkeilla yksityiskohdilla varustettuna.
Joitakin virheitäkin sarjassa oli aitoon F-2:seen nähden, mutta onneksi netin ja IL2-pelin referenssien avulla onnistui jonkinnäköisten kompromissien teko. Etenkin ohjaamosta oli useita eri näkemyksiä referenssistä riippuen.
Seuraavaa mallia suunnittelemaan ->
-Samu Hyypiä-
merkinnät
Maalaus on valmis. Lisäsin pölyä pohjaan ja renkaisiin, sekä pakokaasuvanat kylkiin ja siipien alle. lisäksi huuhtelin vielä öljyvärillä saumat ja niitit. Sarjassa oli comm-antennia varten vain tolppa ohjaamon kupuun, joten loput piti tehdä itse. Antennilankana käytin siimaa. Pujotin omatekemät ilmanohjaimet ja "solmut" lankaan, ja maalasin antennin mustalla. Tein myös koneen pohjaan tutkavastaanotinantennin (FuG25). Purjehdusvalot siipiin olisi pitänyt vain maalata, mutta eihän sellainen sovi. Leikkasin siipien kärkiin valoille "umpiot" ja maalasin ne hopealla. Tippa geelimäistä pikaliimaa toimi lamppuna. Tein umpioiden…
Kesän tauon jälkeen mersu alkaa jälleen rakentua kohti valmista. Kasailin rungon ja siivet. Osat loksahtivat hyvin kiinni, eikä paljoa kittaamista ollut. Leikkasin siipien etureinoihin solakot, jotka oikeassa koneessa tietenkin olivat auki-asennossa maassa seisottaessa, koska ilmavirta ei niitä kiinni paina. Slattien varret tein hammastikusta. Siipien alareunaan piti tehdä myös laskutelinekuilut, koska sarjassa näitä ei ole millään lailla mallinnettu. On ainoastaan reiät, joista laskutelineet voi taittaa siiven sisään. Huokaus… Tämä meni taiteiluksi, mutta yritin väsätä kuilut kaksinkertaisesta alumiinifoliosta taittelemalla. Aluksi…
Aloitin peräsimistä. Ne olivat täysin kuviottomat ja sileäpintaiset. Tein kuviot maskaamalla ja maalaamalla pohjamaalilla yli. Maalasin myös esivarjostuksen tässä vaiheessa. Trimmilaipat taittelin foliosta, ja takavalo on tinalankaa. Konepellit päätin tehdä avattaviksi. Ohensin pellit dremelillä, katkaisin keskeltä poikki, ja rakentelin saranan ohuesta metalliputkesta ja foliosta. Ratkaisusta tuli onnistuneempi, kuin uskalsin toivoa! Ehostin peltien sisustoja foliosta leikellyillä soiroilla, joihin painelin injektioneulalla niittejä. Ilmanottoaukon tein realistisen näköiseksi, eli läpi asti. Konepeltien sisäpinnan maalauksen jälkeen…
Alkuperäinen ohjaamo ei ollut mikään varsinainen kaukalo, vaan siinä oli pohja, takaseinä, ja sivuille hiukan johdotusta ja muutamaa vipua kuvaavat rumat osat. Tämä komeus olisi pitänyt liimata siipien sisäpintaan kiinni, jolloin se olisi ollut todella paljon upoksissa ja irvistellyt reunoilta pahasti! JOTEN: Ohjaamossa on sama tarina, kuin mittaritaulussa: uusiksi menee kokonaan. Ainoastaan alkuperäisiä osia käytetään vain vähän suuntaa antavina elementteinä. Tähän sai mittaritaulun kanssa käytettyä ehkä noin viikon verran aikaa. Lisäilin pahvista, muovista, eri paksuisista rautalangoista, finnfoamista ja kitistä osia ja muotoja. Turvavyöt…
Kojetaulu ansainnee oman kansionsa, koska sarjan taulu ei ollut sinnepäinkään… Siirtokuvissa oli oikea kojetaulun muoto, mutta siirtokuvat muuten olivat hoopon värisiä ja epärealistisia. JOTEN: eikun itse väsäämään. En ole aiemmin tehnyt osaa täysin uusiksi, joten kokeilemalla oppii (?). Otin vanhasta taulusta ulkomuodon, ja leikkelin muovilevystä sopivan uuden taulun. Porasin mittareille reiät, sekä kaiversin niille reunukset ja ruuvit. Rautalangasta sai tehtyä mittarikehykset, sekä vivut ja napit. Maalasin kojelaudan tummennetulla Vallejon german grey:llä, ja litkutin öljyvärillä. Tämän jälkeen tein mittarit hammastikusta. Katkaisin…
Sarjan osat vaikuttivat huolestuttavan huonosti valetuilta (varmaan muotin ikä huomioiden), mutta osat sopivat paikoilleen paljon paremmin, kuin useat uudemmat sarjat. Siivousta joutui kuitenkin luonnollisesti tekemään melko paljon. Korjauksia joutui tekemään moottorin lohkon pyöristyksistä johtoihin, putkiin ja niitteihin asti. Porailin kk:t auki ja tein akseliin poorituksen pihdeillä. Maalasin lohkon puolikiiltomustalla ja drybrushasin varmaan muutamaan kymmeneen kertaan alumiinilla, ruskealla ja sinertävällä, sekä litkutin emalimustalla. Rakentelin KK:iden panosvöitä maskiteippiin pätkityistä kuparilangan paloista.
