Pienoismallit.net

PzKpfw IV

Maalia naamaan...

…Ja vähän mallinkin päälle.

Nyt malli on saanut suuremmat maalit päällensä sekä chippauskäsittelyn.

Kun kasaaminen oli valmis, vein mallin pestäväksi. Laitoin kaikki osat lillumaan haaleaan veteen, johon olin lisännyt hiukan Fairya poistamaan veden pintajännitystä ja rasvaa mallin pinnalta, jota siihen on mahdollisesti tullut rakentamisen aikana mm. sormista. Annoin osien lillua vedessä vähän aikaa ja sen jälkeen virutin saippuavedet pois osista. Annoin osien kuivua yön yli pölyvapaassa paikassa, jottei märkiä kohtia olisi enää missään kohdassa pilaamassa maalipintaa.

Pohjamaalasin mallin tuttuun tapaan Mastonin harmaalla pohjamaalilla antamaan hyvän tartuntapinnan itse päällimmäisille maalikerroksille sekä paljastamaan mahdolliset rakentamisen aikana tulleet virheet. Pohjamaali paljasti pari liimakakkaraa, jotka veistin pois askarteluveitsellä.

Maalauksen suoritin ruiskulla ja pienemmät yksityiskohdat maalasin siveltimellä. Ajattelin toteuttaa maalilohkeamat samalla tavalla, kuin olin ne toteuttanut sisätiloissakin, eli ensin maalataan pohjalle tummanharmaa värisävy, jonka päälle lopullinen sävy ja sitten raaputella päällimmäistä maalikerrosta pois alemman näkyviin saamaksi. Maalasin mallin päälle ensin Vallejon German Grey -sävyisen maalin, joka vastaa aika lähelle normaalia saksalaisten panssarinharmaata. Tämän annoin kuivua pari minuuttia kosketuskuivaksi ja vedin ruiskulla tämän päälle heti lopullisen sävyn, joka tällä kertaa oli LifeColorin sandgelb tv. (teksti on kulunut pois purkin päältä, joten en ole varma oliko maali juuri tämän nimistä). Maalasin lopullisen sävyn siten, että jätin jostain kohtia maalikerrosta hieman läpikuultavaksi saaden maalipintaan enemmän eläväisyyttä.

Chippaukset, eli maalilohkeamat tein monella eri tapaa. Pienemmät lohkeamat, tai oikeastaan naarmut tein yksinkertaisesti vetämällä pieniä naarmuja maalipintaan askarteluveitsellä. Suuremmat maalilohkeamat tein terävällä lyijykynällä piirtämällä. Lyijykynän grafiitti on mielestäni juuri oikean sävyistä kuvaamaan metallipintaa. Kaikki terävät reunat myös korostin lyijykynällä kuvaamaan kuluneisuutta. Syynä näinkin rankkaan chippailuun ja kulumien tekoon on se, että halusin kuvata kärsinyttä maalipintaa, joka johtuu mm. hiekkamyrskyistä, joita Afrikan mantereella on. Hiekka toimii oivallisena hionta-aineena ja raaputtaa maalipintaa nopeasti, kuten myös miehistön kävely hiekkaisine kenkineen panssarivaunun päällä. En sitten tiedä, kuinka realistinen tämä kuluneisuus on, mutta kuvittelisin jäljen olevan kutakuinkin tällaista huonoissa huolto-olosuhteissa ja runsaasta kentällä möyrimisestä.

Toinen, mielestäni myös aika erikoinen tapa käyttää lyijykynää hyödykseen, on "maalata" sillä osat, jotka olisivat oikeasti metallia. Käsittelin sillä osan kannen varusteista, kuten mm. lapion ja kirveen terän sekä rautakangen. Käsittelin lyijykynällä myös kaikki luukkujen sisäpinnat. Vetäisin käsitellyn osan päältä viimeiseksi kerran sormella, mikä vei suurimman kiillon pois osien päältä. Käsittelin myös vaijerin lyijykynällä.

Seuraavaksi taidan vetää mallin päälle kirkaslakan tai pikemminkin Johnsonin vahan siirtokuvia ja muita hienouksia varten.

HUOM! HUOM! HUOM!
PALJON LISÄÄ KUVIA: kuvablogi.com/blog/25092/1/

Ottaisin edelleenkin mielelläni vastaan neuvoja ja muuta sanallista kommenttia!

Kommentit

Edellisen merkinnän kohdalla taisi pikemminkin käydä niin, että sinä neuvoit minua; mutta nyt voin kyllä sanoa, että hyvältä näyttää (kuten näytti jo edellisen merkinnän kohdalla, jäi vain silloin "tärkeämpien asioiden" takia sanomatta). En tosin ole mikään asiantuntija panssarivaunujen suhteen, mutta kuitenkin…, ainoa mikä tuli mieleen, aiotko tehdä vaunun pintaan lommoja tms., esim. lokasuojat tuskin kovin pitkään pysyivät aidoissa vehkeissäkään suorina. Minusta taas tuntuu, että nuo lommot kannattaisi tehdä ennen lakkausta tai vahausta, jolloin myös maalipinta saa asiaankuuluvia vaurioita kolhujen alueelle.
Jouni Koski 13.10.2009 15:07 Vastaa lainauksella
Maalaus chippeineen näyttää onnistuneen mukavasti. Vielä parit kevyet varjostavat pesut korostamaan yksityiskohtia ja filtterit koko vaunun yli, niin tulee elävämpi pinta.
kiitos kommenteista!

Minulle ei oikeastaan tullut mieleenkään väännellä niitä lokareita huonompaan kuntoon, mutta se taitaa olla jo myöhäistä, sillä vaunussa on jo tällä hetkellä vaha vedettynä pintaan. Noh, tämä on tällainen kulunut, mutta hyvässä kunnossa oleva vaunu :).

Ajattelin myöskin vetäistä vaunun pintaan vähän filttereitä ja varjostuksia siirtokuvien jälkeen ja ehkä vähän pientä ruostevalumaa ruskean sävyisten öljyvärien kanssa. Täytyy katsoa, kun pääsee niin pitkälle.
Samuli Suonenvirta kirjoitti:
Minulle ei oikeastaan tullut mieleenkään väännellä niitä lokareita huonompaan kuntoon, mutta se taitaa olla jo myöhäistä, sillä vaunussa on jo tällä hetkellä vaha vedettynä pintaan.
En sanoisi, että lokareiden vääntely on vieläkään myöhäistä, mutta mutu -tuntumalla väittäisin, että saat aidommannäköisen lopputuloksen kun teet tämän operaation ennen vahauksia/lakkausta. Mutu -tuntumalla siksi, etten ole eläessäni rakentanut ensimmäistäkään pyörillä tai ketjuilla liikkuvaa härveliä, jos jollakin maakaluston suhteen kokeneemmalla on asiasta tarkempaa tietoa, meikäläisen höpinöitä saa oikoa ihan vapaasti.
Ismo Sillanpää kirjoitti:
En sanoisi, että lokareiden vääntely on vieläkään myöhäistä, mutta mutu -tuntumalla väittäisin, että saat aidommannäköisen lopputuloksen kun teet tämän operaation ennen vahauksia/lakkausta.
Houkutus on kyllä suuri… Mutta en taida siltikään tehdä, kun minun taidoillani saisin maalata ja lakata ne lokarit kuitenkin uudestaan. Lisäksi malli on ollut työn alla jo viime kevää Exposta asti, joten haluaisin saada tämän joskus valmiiksikin. :)
Saattaa sittenkin olla viisaampaa, muistui nimittäin mieleen sellainen pikkujuttu, että ennen vääntelyä niitä lokareita on käsittääkseni pakko lämmittää jollakin, ja ainakin emalimaalit (en tiedä mitä maaleja käytät) tuppaavat olemaan kohtuuherkästi syttyvää tavaraa. Eli saattaisi sittenkin olla viisainta tehdä nämä vääntelyt jo ennen maalausta (kuten sanottua, en tiedä varmasti). Ja sinun mallistasihan tässä joka tapauksessa on kyse.
hmm. liekö niitä lokareita nyt joka ikisessä maakalustomallissa tarvia taivutella? kyllähän tähän vaunuun näyttää tulevan sangen ansiokkaan näköistä vanhennusta jo muillakin keinoilla…
Petri Mustalahti kirjoitti:
hmm. liekö niitä lokareita nyt joka ikisessä maakalustomallissa tarvia taivutella? kyllähän tähän vaunuun näyttää tulevan sangen ansiokkaan näköistä vanhennusta jo muillakin keinoilla…
En missään nimessä tarkoittanutkaan, että lokareita olisi pakko taivutella, vaan olen vilpittömästi sitä mieltä, että syntymässä on erittäin hyvin tehty panssarimalli, joko taivutetuilla lokareilla tai sitten ilman niitä, mutta yhtä kaikki.
olet ismo oikeassa,tuosta tulee todella hieno!
Kiitos taas kommenteista!

Ei, en käyttänyt emalimaaleja,vaan Vallejon ja LifeColorin akryylejä. Se on totta, että lokareita täytyy lämmitellä, koska jos niitä rupeaa pakottamaan, on lopputulos se, että lokari(t) vain katkeaa yhdestä kohtaa. En nyt kuitenkaan rupea taivuttelemaan niitä, sillä pari kertaa sen tehneenä voin sanoa, että olen saanut pelkästään sulaneen, enkä rutistuneen vaikuteman. :)

Mutta yksi asia tosin olisi, minkä voin tehdä ilman minkäänlaisen vahingon aikaansaamista. Nuo lokarit ovat koottu siten, että nuo taittuvat kohdat (ne missä näkyvät jousetkin) ovat erillisiä osia. Niistä voisi toisen helposti taivuttaa irti ilman pelkoa, että ylimääräistä vahinkoa syntyisi. Täytyy vielä katsoa - olen nääs hieman kahden vaiheilla.