Pienoismallit.net

F4U-1A Corsair

Minua on aina kiehtonut Corsairin tavanomoisesta poikkeava ulkonäkö ja lisäksi halusin rakentaa USA:n laivaston koneesta mallin sinisine värisävyineen.
Malli on rakennettu Tamiyan sarjasta ja mausteena on käytetty jälleen kerran Eduardin syövyteosasarjaa. Siirtokuvat ovat sarjan omat, joskin ohjaamon edessä olevat valkoiset teippaukset maalasin itse.
Sarja oli mahdollista rakentaa siivet taitettuna, joten käytin mahdolisuuden puoliksi hyväkseni.

Kommentit

Yleiskuvissa malli näyttää turhankin siistiltä, mutta näyttää malli kestävän lähikuvatkin. Niissä näkyy nuo kulumajäljet ja säistäminen paremmin.
Siisti kone panssarinsotkijankin mielestä :)
Maalausten rajat hyvät ja muutenkin siististi tehty. Mulla on sama kone niinkin suuri, kuin 1:24. Se on parikymmentä vuotta vanha ja paaaljooon köperömmän näköinen. Valehteleeko silmäni, mutta mikä on oletuskuvassa takapyörän lankahässäkkä? Jotain syheröä siinä on. Ehkä? Aika kevyesti vanhennettu.
Hieno ja kevyesti vanhennettu Corsair! Tämä kone on minunkin yksilempikoneista. Hyvin siistiltä vaikuttaa yleisolemus verrattuna vanhennukseen(jotka ovat sopivia) tuovat pienen ristiriidan. Tyynenmeren suolainen meri-ilmasto teki hallaa koneille ja eivät olleet niitä kiiltävämpiä.

Timo

Veikkaisin, että se on Moto-Tugin eli hinausajoneuvon vetokoukku tuolla takapyörästössä.
Corsair on aika omalaatuinen kone muotoilultaan.Mukavan näköinen tämäkin yksilö.Omassa kaapissa kököttää Tamiyan "lintuhäkki" versio myös.Näissä on tunnelmaa.Olisi kiva nähdä lisäksi yöhävittäjä versiokin Corsairista,jos joku ehtisi rakentamaan.
Kiitos kommenteista.
Tuo vanhentaminen on aina taitolaji ja menee hyvin helposti överiksi. Tässä tapauksessa vanhensin konetta aika säästeliäästi, tosin kiiltävä se ei ole vaan puolimatta. Se mikä kuvissa ei näy on alapuoli, jossa on runsaasti likaa, lähinnä pakoputkista tullutta nokea, joka näkyy voimakkaasti valkoisella alapinnalla. En ottanut kuvaa siitä siksi, etten uskaltanut kääntää konetta sellaiseen asentoon, jossa kuvan ottaminen oli mahdollista.
Taas tuli mieleen legendaariset "Pappy" Boyingtonin Corsairit kun tätä hienoa malia katseli. Kollegat tuossa edellä jo työn jälkeä kehuivat, joten enn rupea toistamaan.
Teppo Toiviainen kirjoitti:
Olisi kiva nähdä lisäksi yöhävittäjä versiokin Corsairista,jos joku ehtisi rakentamaan.
Kannattaa olla varovainen siinä, mitä toivoo. Toivottavasti saan sen onnistumaan yhtä hyvin kuin tämä malli.

/marko
Marko Teerioja kirjoitti:
Teppo Toiviainen kirjoitti:
Olisi kiva nähdä lisäksi yöhävittäjä versiokin Corsairista,jos joku ehtisi rakentamaan.
Toivottavasti saan sen onnistumaan yhtä hyvin kuin tämä malli.

/marko
No mikä ettei, ootellaan innolla night versionia.
Marazuk 25.6.2009 20:58 Vastaa lainauksella
Oiku hieno Corsair! Vielä kiva ku toine siipi ylhääl.
AJ 15.8.2009 12:58 Vastaa lainauksella
Moi Mauri,

Hieno onnistunut malli LCDR Tom Blackburnin nimikkokoneesta "Big Hoc" marraskuulta 1943 Ondongasta, New Georgian saarelta, Salomonin saaristolta.

Kuten edellä on jo todettu hyvin siistiltä vaikuttaa yleisolemus verrattuna vanhennukseen. Ehkä olisi pitänyt vanhentaa hieman enemmän, johtuen "Pacific Oceanin" ilmaston vaikutuksesta - en oikein tiedä, koska toisaalta ehkä vielä marraskuussa 1943 ainakin jotkut "Jolly Rogerin" (VF-17) Corsairit olivat kenties minttikunnossa eikä meri-ilmasto ollut kerinnyt tehdä vielä hallaa koneille. Taas toisaalta, koska ensimmäinen VF-17 "tour" oli 27.10. - 1.12.1943, marraskuun loppuun mennessä koneilla oli jo lennettu paljon taistelulentoja ja ilmastokin lienee kerinnyt "purra" merkkinsä koneisiin. Vähän vaikea asia tuo vanhennus - lienee parasta jättää tulkinnanvapaus mallin rakentajalle; näin ollen vanhennuksen tasosta ei voine ottaa pojoja pois. Asiantuntijat arvioikoon vanhennuksen realistisuuden.

Toinen "Jolly Rogerin" "tour" oli käytännössä heti perään, 25.1. - 4.3.1944 Piva Yokessa, Bougainvillen saarella, Salomonin saaristossa. Tuolloin suurin osa Corsaireista oli varmasti jo sään "puremia", poislukien ehkä uudet täydennyskoneet (?). Joka tapauksessa VF-17:toista Corsairien käyttöaste oli melko suuri, sillä noiden em. kahden peräkkäisen "tourin" aikana (79 vuorokautta taistelua) "Jolly Rogerit" saavuttivat 154 1/2 ilmavoittoa ja leipoivat joukostaan 13 ässää.

Koska rakentamassasi Blackburnin "Big Hoc" koneessa on neljän ilmavoiton japanilaisliput, se kuvaa konetta marraskuussa -43, kuten edellä on jo todettu - Blackburn saavutti neljännen ilmavoittonsa 11.11.1943. LCDR Tom Blackburnin saavutti kokonaisuudessaan 11 ilmavoittoa (tuplaässä), 5 mahdollista pudotusta ja vaurioitti kolmea konetta sodan loppuun mennessä.

Nyassitietona nuo neljä paikkaustäplää, (jotka olet ansiokkaasti maalannut, vai ovatko ne siirtokuvia) vasen puoli, kansallistunnuksen ja voittomerkkien välissä ja alapuolella, ovat taisteluvaurioita, jotka "Big Hoc" sai VF-17:toista varakomentajan Henrickin lentäessä Blackburnin koneella.

No niin, summa summarum, loistavasti tehty pienoismalli Blackburnin "Big Hoc" lekosta; muuta ei voi sanoa, erinomainen!
jmlattu 3.12.2011 14:33 Vastaa lainauksella
Nätti. Sama malli (ihka ensimmäinen) on itsellä vielä kokoomata, täytyy kokeilla siipien saranointia.