Pienoismallit.net

Matkustajavaunu Ei

Arkipäiväinen päivävaunu suomiradalle

VR:n 100-paikkainen 2. luokan päivävaunu sarjaa "Ei" oli varsin yleinen näky rataverkolla vielä 1980-luvulla. Puurakenteisen matkustajavaunun rinnalle oli jo tosin kovaa vauhtia ilmestymässä teräsrakenteisia korvaajia, mutta varsinkin juhlapyhien ja muiden ruuhkahuippujen täydentävänä kalustona vaunutyyppi palveli kunniakkaaseen loppuunsa saakka. Esikuvana tälle mallille on toiminut vaunu numerolla 22227 joka kuuluu vuosina 1947-1950 Pasilassa valmistettuun sarjaan.

Suomalainen Mallijunat Ay valmistutti Englannissa 90-luvulla Ratio-nimisellä valmistajalla injektiovaletun rakennussarjan tästä vaunutyypistä H0-mittakaavassa. Alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat kuitenkin prosessin edetessä ja pidetessä ja lopullisessa sarjassa injektiovalettuja osia olivat enää seinät, aluskehys ja telit sekä torpedotuulettimet. Katto muuttui tyhjiömuovatuksi, alustan yksityiskohdat syövytteiksi ja valkometalliksi (myöhemmin pronssiksi) ja ikkunanpuitteet, väliseinät sekä pienet yksityiskohdat myöskin syövytteiksi. Siirtokuvat ja ohjeet kuuluvat toimtukseen. Sisäseiniä lukuunottamatta sarja ei sisällä sisustusta.

Injektiovaletut osat on valettu ruskeaan muoviin, ja vaikka suomalaisen matkustajavaunun tyypillinen panelointi onkin mallissa hieman "pehmeää" detaljoinniltaan verrattuna esimerkiksi messinkisyövytemalliin, on yksityiskohtien taso mittakaavaan nähden varsin kohdallaan. Muoviosat olivat aikojen saatossa kieroutuneet laatikossaan, mutta kootessa käyryydet suoristuvat. Kokoaminen kävi suhteellisen nopeasti kunhan toisinaan hieman vaikeaselkoisen, lähes täysin sanallisen ohjeen oli saanut sisäistettyä. Muoviosien liimaamiseen käytin Ambroid ProWeldiä joka toimi odotetusti moitteetta. Olen kuullut ongelmista tämän sarjan kasaamisessa mm. Revellin neulaliiman kanssa, mutta omakohtaista kokemusta minulla ei ole. Saumat eivät kuulemma tahdo kuivua oikein millään kyseistä liimaa käytettäessä.

Metalliosien kiinnittäminen malliin (luonnollisesti) ja toisiinsa kävi tarvittaessa pikaliimalla, juottaminen ei ollut pakollista. Sarja tarjoaa syövytetyt kaiteet portaisiin, mutta myös käyttökelpoisen taivutusjigin mikäli haluaa tehdä kaiteet messinki- tai muusta langasta. Tein kaiteet jigiä apuna käyttäen, sillä oikea kaide on pyöreästä putkesta taivutettu ja näin ollen litteä etsiosa ei onnistu esikuvansa jäljittelyssä.

Mallin on kaavailtu sijoittuvan 80-lukua kuvaavalle radalle, joten katon ylimenosillat jätettiin lisäämättä malliin koska esikuvistakin ne poistettiin ratojen sähköistyksen vuoksi. Kaikkiin esikuviin ei myöskään päätyovien ylimenosuojuksia rakennettu joten sarja voitiin koota ns. suoraan laatikosta. Detaljointia suoritettiin lähinnä sisätiloihin - tyhjänä ammottava matkustamo sai penkit kätevästi Plastructin kulmaprofiilista ja muutaman matkustajan penkkejä kuluttamaan.

Katto hiekoitettiin tuttuun tapaan märkään maalin siivilöidyllä hienolla hiekalla ja torpedotuulettimet asennettiin vasta tämän jälkeen. Malli maalattiin sekoittamalla Tamiyan akryyleistä sopiva sävy. Absoluuttista sävyä ei ollut edes tarkoitus hakea, sillä sellaista ei yksinkertaisesti voi kukaan väittää löytävänsä. Jo pelkkiä valokuvia katsomalla voi huomata esim. samanlaisista vaunuista koostuvassa junarungossa joka vaunun olevan vähintäänkin hienoisesti eri sävyisiä. Vaikutelmaa lisättiin voimakkaalla vanhennuksella ja säistyksellä joissa turvauduttiin MIGin pigmentteihin ja washeihin. Tällä pyrittiin jäljittelemään jo palvelusikänsä loppupuolella olevaa vaunuyksilöä.

Lopullinen yleisvaikutelma miellytti silmää kohtalaisesti, mutta kamera paljastaa raa-alla tavallaan jälleen suurennettuja virheitä. Onneksi kaapissa möllöttää vielä kahdeksan kokoamatonta kappaletta kyseistä vaunua joten parantamiseen on mahdollisuuksia.

Mallia on toistaiseksi saatavana Suomen Rautatiemuseosta Hyvinkäältä. Kolmen vaunun pakkauksia on vielä jäljellä, mutta kun ne on myyty ei lisää enää tule. Webshop

Kommentit

musta tuntuu et alan taas toistaa itseäni mut toivoisin varsinkin tämmöisten mallien kohdalla sisäkuvia. veikkaisin kuitenkin, että tähänkin malliin on paljon panostettu ja nämä kuvat hävittävät yksityiskohtia jonkinverran. omalta kohdaltani pisteet nousisivat jos näkisin kaiken sen työn joka tähän on käytetty. näiden kuvien perusteella sanoisisn että ei tule ainakaan mieleen yksityiskohtaa joka paljastaisi että kyseessä on pienoismalli, eli onnistunut on. tällähetkellä kriittinen 3,5
J Pokki 21.6.2009 23:50 Vastaa lainauksella
Niinpä niin, olisin voinut vaikka vannoa ottaneeni sisäkuvan. Mallin rakentamisesta on nyt lähes puoli vuotta ja kuvaa ei nyt kuitenkaan näytä löytyvän mistään. Löysin kuitenkin muutaman parempilaatuisen otoksen, jotka vaihdan tänne. Saa nähdä huomaako eroa.

Sarjan osat pällisteltävänä tässä. Kuvasta puuttuvat pyöräkerrat ja pronssivaletut yksityiskohdat.
Marate 22.6.2009 08:20 Vastaa lainauksella
Eipä ole viikon mallistakaan sisäkuvia, miksi siis tästä?
Pieni miinus melko karkeasta katosta ja muutamasta katon reunan "virheestä" (mm kummallakin puolella tytön yläpuolella). Hyvät pisteet silti.
J Pokki 22.6.2009 08:29 Vastaa lainauksella
Nuo Maraten huomaamat fibat ovat juuri ne jotka itseänikin korpeavat, hyvin huomattu ;-)
Luonnossa niitä ei tässä mittakaavassa oikein erota, mutta kamera saa ne suorastaan hyökkäämään silmille.
Erinomainainen aihe. VR:n puuvaunun ruskea on todellakin vaikeasti määriteltävä väri. Jo virallistenkin VR:n värikarttojen perusteella sävy on vaihdellyt eri aikoina. Pääsääntöna voisi sanoa, että mitä vanhemman ajan vaunua malli esittää sen punaisempi ruskea. Sekoittamasi ruskea näyttää kaikin puolin onnistuneelta. Rautatiemuseon myymässä Agaman maalisetissä on muuten tarjolla 1950-1960-lukujen väriä vastaava maali.

1:87-mittakaavassa katon hiekottaminen on aina melkoinen haaste: aineksen pitäisi olla lähes pölyä, jotta se ei näyttäisi karkealta ankarassa lähikuvassa.
Matkustajain lisääminen vaunuun on hyvä tapa saada arkinenkin vaunu kiinnostavaksi, niitä tuskin koskaan ole liikaa.
Marate 22.6.2009 21:16 Vastaa lainauksella
Petri Sallinen kirjoitti:
1:87-mittakaavassa katon hiekottaminen on aina melkoinen haaste: aineksen pitäisi olla lähes pölyä, jotta se ei näyttäisi karkealta ankarassa lähikuvassa.
Ja vielä isompi haaste N-skaalassa, joten pölyä kehiin ;-))
Marate kirjoitti:
Petri Sallinen kirjoitti:
1:87-mittakaavassa katon hiekottaminen on aina melkoinen haaste: aineksen pitäisi olla lähes pölyä, jotta se ei näyttäisi karkealta ankarassa lähikuvassa.
Ja vielä isompi haaste N-skaalassa, joten pölyä kehiin ;-))
N:ssä saattaa riittää karkeahko mattamaali - tai sitten on hyväksyttävä skaalaa suurempi raekoko.
Manu. E 3.7.2009 22:01 Vastaa lainauksella
Itse asiassa tuo matkustajaneitokainen varmaankin on avaamassa ikkunaa. Otteista päätellen. Hieno vaunu.
Hieno malli joka on onnistunut mukavasti.Tälläiset mallit on mukavia katseltavia, oikein tyylikäs vanhan ajan vaunu.Voisihan sitä tehdä ilman kattoa olevan vaunun jonne saisi tehtyä pienen dion.Mitkä on mitat esim pituus leveys, noi suurinpiirtein? Täytyypi käydä vilkaseen onko näitä vielä myynnissä:) Onnistunut maalipinta ja väri kruunaavat koko komeuden.Mulla on papalla verstaana sellainen ns, härkävaunu(osti veeärrältä ruhtinaalliseen 1000 markan hintaan 90 luvulla) ja mummolan vieressä on vanha veturitalli veturin kääntöpöytineen(toimiva)
J Pokki 7.12.2009 21:20 Vastaa lainauksella
Pituus n. 240 mm ja leveys on n. 40 mm. Taitaa valitettavasti olla niin, että reilun kymmenen vuoden kaupittelun jälkeen viimeiset kappaleet tätä (satojen kappaleiden) sarjaa myytiin loppuun pari viikkoa sitten PRK:n joulunäyttelyssä Helsingissä. Ainakin tuolloin sunnuntaina kuulin Rautatiemuseon myyntipöydällä sellaista huhua. Lisää ei tulla enää näitä kyseisiä muovirakennussarjoja valmistamaan, mutta messinkimalleinahan näitä ja muita suomivaunuja saa…
Joo kävin katsomassa tuolta webshopista ja ilmoitti että tuote tilapäisesti loppunut? Messinki mallit on turhan vaikeita mulle, mut voisihan sitä höyryveturin rakentaa sekin on varmasti vaikea mutta on tuttu ja turvallinen muovimalli.Ainaki trumpeterin malli.
Hienoltahan tämä näyttää, pienenä miinuksena katon 'virheiden' lisäksi se, että juuri 22227:ssä oli 80-luvulla ylikulun suojapalkeet. Lähes kaikkiinhan ne asennettiinkin jossain vaiheessa.
J Pokki 6.1.2010 20:34 Vastaa lainauksella
Jep, minullakin löytyy arkistoista kuva, jossa 22227 on varustettu suojapalkeilla. Mutta onko tietoa, asennettiinko ne heti ylikulkusiltojen purkamisen jälkeen… Nojuu, seuraavin nuo palkeet täytynee asennella.
Mites olit ajatellut toteuttaa ne suojapalkeet? Siinähän kuuluisi olla se metallinen kaulusosa kumipalkeen ja vaunun päätyseinän välissä, joka lienee hankalahko tehdä noin moneen vaunuun… Itselläkin on kolme näitä vaunuja tekeillä, tosin 70-luvun radalle.
J Pokki 7.1.2010 20:02 Vastaa lainauksella
Metallikehykset on varmasti helpointa toteuttaa styreeniliuskoista, varsinkin kun itse mallikin on styreeniä joten liimaamalla kiinnittäminen on helpointa. Samoin itse palkeet syntynevät vaikkapa styreeniputkesta tai messinkiputkesta jota voi aavistuksen verran litistää sillä täysin pyöreitähän nuo palkeet eivät olleet.
Manu. E 20.3.2010 08:36 Vastaa lainauksella
"Kumit" voisi tehdä sopivanmittaisesta, mustasta kutistemuovista. Olisi jo valmiiksi mattaa. Tai sitten vaan mustasta muovisukasta. Tuskin pientä, ohutseinäistä kumiletkua löytyy.
J Pokki 20.3.2010 09:34 Vastaa lainauksella
Hyvä idea tuo kutistesukka, täytyy seuraavan kerran Partcolla katsoa mitä löytyy.