Pienoismallit.net

Polkupyörävaunu Gep

Sotien jälkeen junissa alkoi kulkea entistä enemmän matkustajien polkupyöriä ja suksia. Kun konduktöörivaunujen tilat eivät enää riittäneet, rakennettiin Pasilan konepajalla polkupyörien ja suksien kuljettamista varten kolmisenkymmentä matkatavaravaunua vanhojen Hd-avotavaravaunujen alustoille. Ne saivat litteran Gep.

Vaunu on rakennettu ns. puhtaalta pöydältä erilaisia styreenisoiroja ja -levyjä käyttäen. Tolpat, ovet ja jouset ovat uretaanivalua, puskimet valkometallia. Jarruvivusto ja pyöräkertojen sarviraudat ovat messinkisyövytettä. Katoksi pyöräytin alumiinilevyä, joka on lopuksi hiekoitettu. Ruiskumaalaus Humbrolin maaleilla, lakkaus Testorin Dullcotella ja lopuksi säistys Carr'sin pigmenteillä.

Kommentit

J Pokki 10.5.2009 20:34 Vastaa lainauksella
Tyylikästä! Aina mukava nähdä vaunuja tästä aihepiiristä ja vielä scratchattuna
Loistava aihe ja hyvä toteutus!
asdasd 10.5.2009 21:41 Vastaa lainauksella
.
Erittäin hienoa työtä. Siistit yksityiskohdat ja realistinen kokonaisuus.
Tohveli 11.5.2009 07:20 Vastaa lainauksella
Realistinen, mykistävän upea, erityisesti silmää miellyttävä malli.
Näitä lisää. :)
Hivelee silmiä. Kyllä jotkut osaa.
Late 11.5.2009 10:48 Vastaa lainauksella
Samaa mieltä kuin edelliset kommentit, mutta perään kysymys: Miten teit tarvittavat numerot ja tekstit?
JJ Hilska 11.5.2009 17:53 Vastaa lainauksella
Tässä jos missä on tyyliä ja "ajan henkeä".
Late kirjoitti:
Miten teit tarvittavat numerot ja tekstit?
Numerot ja tekstit on poimittu pienoisrautatieaiheisilta siirtokuva-arkeilta, joita 90-luvulla tehtiin jonkin verran. Korjausmerkinnät ja muut aluskehyksen merkinnät ovat muistaakseni valmiita. Itse numeron ja litteramerkinnän jouduin kasaamaan merkki kerrallaan arkeilta, kun valmista ei löytynyt. Merkkien korkeus on n. 1,4 mm.
Samuli L. 11.5.2009 19:22 Vastaa lainauksella
Upea toteutus kerrassaan! Varsinkin nuo akseliston/pohjan yksityiskohdat hivelevät silmää.
Jäi mietityttämään että pitäisikö katon hiekoituksen olla jotenkin tummempaa? Ikäänkuin tervattu tms.?
Samuelsson kirjoitti:
Jäi mietityttämään että pitäisikö katon hiekoituksen olla jotenkin tummempaa? Ikäänkuin tervattu tms.?
Suomalaisen rautatievaunun katto ei ole tervattu, vaan ruskehtavan tahmean kattomassan päällä on todellakin hiekkaa. Rautatiemuseon entistetyn puumotin katto on oivallinen esimerkki siitä, miltä katto näyttää uutena. Toki hiekkakattokin tummuu - varsinkin höyryveturin perässä - mutta tervaiselta se ei mielestäni näytä, vaan tummuneelta hiekkakatolta :)
Samuli L. 12.5.2009 17:59 Vastaa lainauksella
Ok. vähemmän tosiaan tullut nähtyä luonnossa noita uusia kattoja. :) Yleensä Suomivaunuihin on mallattu tumma katto, joten ehkä siksi pisti silmään…
Marate 12.5.2009 19:20 Vastaa lainauksella
Ei tuosta voi muuta sanoa, kuin että viimeisen päälle tehty, jopa alustan detaljit joita usein ei niin tarkaan detaljoida liikkuvan H0 kaluston osalta, ne kun ei näy ajossa :-)
Jos taas uskaltaisi sanoa sen mitä moni on varmaan jo miettinyt, eli viikon malli, ilman muuta!
Katon soisin minäkin olevan tummemman ja likaisemman/nokisemman, mutta siksi annoinkin "vain" 4,5 pojoa.
Ymmärsin tämän mallin osaksi liikkuvaa kalustoa siksi, että siinä on H0:aan sopivat kytkimet, eikä siis mallinmukaiset kuten ei ajoon tarkoitetussa kalustossa voisi olla.
Marate kirjoitti:
Ymmärsin tämän mallin osaksi liikkuvaa kalustoa siksi, että siinä on H0:aan sopivat kytkimet, eikä siis mallinmukaiset kuten ei ajoon tarkoitetussa kalustossa voisi olla.
Kyllä kaikki Suomi-kalusto on tarkoitettu ajoa varten - kytkinratkaisuista huolimatta. Pienoisrautatiemallin yksi kriteeri on, että sen on toimittava myös ajossa. Ajoon tarkoitetussa Suomi-kalustossa voi olla NEM-lenkkikytkminen lisäksi aito ruuvikytkin, ruuvikytkinjäljitelmä jne. - periaatteessa siis mitä tahansa. Se on sitten kokonaan toinen juttu, millaisista kaarresäteistä milläkin kytkimellä on tarkoitus voida ajaa.
Katon säistys jäi tosiaan ehkä aavistuksen turhan vaaleaksi – muuten säistys onnistui omasta mielestäni hyvin.

Kytkimet ovat Märklinin lähikytkimet, koska malli on tarkoitettu ajettavaksi. Mielestäni Märklinin lähikytkimet NEM-tuppelolla tarjoavat kohtalaisen kompromissin liikennöinnin ja esikuvanmukaisen vaunuetäisyyden välillä. Joitakin vaunuja olen ruuvikytkimilläkin kokeillut, mutta laajempaan käyttöön ne eivät ole omassa kalustossani päätyneet johtuen juuri kaarresäde- ja jousipuskinvaatimuksista.
Marate 13.5.2009 08:20 Vastaa lainauksella
Petri Sallinen kirjoitti:
Kyllä kaikki Suomi-kalusto on tarkoitettu ajoa varten - kytkinratkaisuista huolimatta. Pienoisrautatiemallin yksi kriteeri on, että sen on toimittava myös ajossa.
Jotenkin en pitäisi tuota ajettavuutta itsestään selvyytenä kun nyt sentään ollaan pienoismallisivustolla jossa suurin osa malleista on staattisia.
Tällaisista toimivista pienoisrautatiemalleista soisi kirjoitettavan myös mm rautatiemuseon ja/tai veturitallin sivustoilla.
Marate kirjoitti:
Jotenkin en pitäisi tuota ajettavuutta itsestään selvyytenä kun nyt sentään ollaan pienoismallisivustolla jossa suurin osa malleista on staattisia. Tällaisista toimivista pienoisrautatiemalleista soisi kirjoitettavan myös mm rautatiemuseon ja/tai veturitallin sivustoilla.
Pienoisrautatiemallin yksi kriteeri on ajettavuus (tosin jotkut rakentavat myös staattisia rautatiemalleja). Liikkuvien pienoisrautatiemallien ja staattisten muiden aihepiirien pienoismallien rakentamista yhdistää lukuisa määrä tekniikoita ja menetelmiä, jotka aihepiiristä riippumatta ovat samoja tai samankaltaisia. Vaunuissa puhtaasti pienoisrautieaihepiiriin kuuluva erikoisuus on laakerointi ja kytkimet, vetureissa taas voimansiirto. Tämäkään ei ole sinänsä ihmeellistä, koska jokaisessa pienoismalliaihepiiirissä on jotain, mitä muissa aiheipiireissä ei ole. On siis turha korostaa aihepiirien erikoisuuksia tai eroavaisuuksia — yhteisiä nimittäjiä on kuitenkin enemmän kuin erottavia. Paljon hedelmällisempää on tutkailla sitä, voivatko eri aihepiirien harrastajat oppia toisiltaan jotain. Ainakin itse olen kokenut yhteistoiminnan lentokoneita, panssarivaunuja, autoja ja laivamalleja rakentavien harrastajien kesken erinomaiseksi. On kaikkien mallareiden etu, että eri aihepiirien harrastajat voivat keskustellla käyttämistään tekniikoista samalla sivustolla - tämä edistää kaikkien harrastajien osaamista.
Marate 13.5.2009 11:06 Vastaa lainauksella
Petri Sallinen kirjoitti:
(tosin jotkut rakentavat myös staattisia rautatiemalleja
En näe mitään ristiriitaa mielipiteittemme välillä, kaikki on sallittua ja mahdollista ;)