Pienoismallit.net

Konduktöörivaunu F

Konduktöörivaunu F oli harjoittelukappaleena messinkimallien kokoamiseen tutustuessani. Artikkeli kokoamistekniikasta on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Juottamistyön valmistuttua resiininen katto leikattiin ja liimattiin oikeaan mittaansa ja mm. resiiniset akselipoksit ja valokaasusäiliö kiinnitettiin paikoilleen. Kytkimet puuttuvat muuten valmiista mallista, sillä lopullinen kytkinjärjestelmän valinta on vielä tekemättä.

Maalaaminen toteutettiin Tamiyan akryyleilla, sekoittamalla sopiva värisävy. Raja-aitojakin rikottiin. Moni pienoisrautatiemallari varmasti kauhistuisi kuullessaan, että mm. Nato Greeniä käytettiin VR:n konduktöörivaunun vihreän aikaansaamiseksi! Eihän sotilaskalustomaaleja voi käyttää rautatiemalleihin… Katto hiekoitettiin siivilöimällä hienoa hiekkaa märäksi maalattuun kattopalaan. Kuivunut katto maalattiin uudestaan päälle ja kattokalusteet kiinnitettiin tämän jälkeen. Ikkunalasit syntyivät Evergreenin kirkkaasta asetaatista.

Siirtokuvat keräiltiin erilaisilta suomalaisia pienoisrautatiesiirtokuvia sisältäviltä arkeilta ja kiinnitettiin lopullisesti pintaan Microscalen Setillä ja Solilla.

Varsinkin höyryveturikaudella käytössä ollut kalusto oli vuosien käytön jälkeen melkoisen kulahtanutta. Katto oli tummunut savusta ja noesta lähes mustaksi ja vanhoilla hiekkapenkkaisilla radoilla liikennöitäessä ilmavirran nostattama hiekkapöly patinoi seinät. Sateen ja auringon vuoroin kurittaessa maalipintaa, ei alkuperäisestä, konepajalla syntyneestä maalipinnan kiillosta ollut enää kuin hatara muisto jäljellä. Vanhennus ja säistäminen suoritettiin ensin litkuttamalla ja filtteröimällä malli MIGin tuotteilla. Käsittelyjen kuivuttua aloitettiin voimakas pölytys MIGin pigmenteillä. Kyseisiä tuotteita on saatavana sotilaskalustomallareiden suosimista liikkeistä myös PR-mallareille ja suosittelen esim. perinteisten liitupölyjen korvaamista kyseisillä puutereilla. Jälleen kerran kannattaa olla välittämättä tuotteiden nimistä: Vietnam earth on todella hyvä ruosteen sävy ja Gulf war sand ei eroa esim. Tottolan sorakuopan hiekasta kuin nimeltään.

Projektin valmistuttua voin todeta olevani melko tyytyväinen ensimmäiseen messinkimalliini. Uusia malleja on jo muutama odottamassa ja vaikeustaso kovenee asteittain. Homma oli erittäin opettavainen ja suosittelen edelleen jokaista aiheesta kiinnostunutta kokeilemaan. Vaikeata se ei ollut.

Kysy, kommentoi tai kerro lisää. Kuulen mielelläni palautetta lopputuloksesta.

Kommentit

Lyhyesti: Loistava malli :)
Late 13.2.2009 16:12 Vastaa lainauksella
Täydellistä mallailua. Ja niistä värien nimistä: Olen lukenut että jotkut ovat käyttäneet jopa kynsilakkaa joissakin erikoistilanteissa - minkähän nimisiä sävyjä NIISSÄ sitten esiintyy.
Hieno malli! Säistämisellä saatu aikaan juuri oikea höyryveturiaikakauden tunnelma.Asuin liki kolmekymmentä vuotta muutaman sadan metrin päässä rautatiestä (1952-1978) ja näin tuhannet kerrat juuri tuollaisia vaunuja kolkuttelemassa ohi höyryveturin vetämänä.
J Pokki 13.2.2009 17:09 Vastaa lainauksella
Late kirjoitti:
Olen lukenut että jotkut ovat käyttäneet jopa kynsilakkaa joissakin erikoistilanteissa - minkähän nimisiä sävyjä NIISSÄ sitten esiintyy.
Niinpä, markkinamiehet nimeävät periaatteessa samanlaisetkin värisävyt tai ainakin käyttökelpoiset maalisarjat aina kohderyhmien mukaan. Siinä käy sitten niin, että kohderyhmien ulkopuoliset eivät voi (eli halua) tai yksinkertaisesti huomaa käyttää näitä värejä. Laajemmin tutkittuna tämä pätee koko mallailuharrasteeseen: niin sanotusti vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Suomalaisia pienoisrautatieharrastajia on hemmoteltu pienoisrautatiemaalisarjalla, joka tarjoaa tällekin vaunulle tismalleen oikean värin, Conductor greenin. Sarjaa on saatavana ainakin Rautatiemuseosta, Hyvinkäältä. Omistan kyllä kaikki 12 purkkia sarjan värejä, mutta tähän projektiin halusin kokeiluluontoisesti sekoitella oman sävyn ja maalinkäyttö on muutenkin meikäläisellä nykyään melko akryylipainotteista. Akryylien käyttö helpottaa myös MIG-käsittelyitä. Välilaikkausta ei tarvita toisin kuin emaleille, joita MIGin käyttämät ohenteet saattavat vahingoittaa.
Marate 13.2.2009 17:39 Vastaa lainauksella
Todella upea ja uskon, että kaiken lisäksi kestäisi mittatarkastelutkin.
Tässä H0 koossa katot on vielä jotenkin mahdollista saada aidon oloisiksi, mutta N-skaalassa tuppaa tuo karheus olemaan usein hieman liian krouvia.
Kertakaikkiaan hieno ja loistavasti säistetty.

Niin ja vielä kuten monet aika-ajoin arvioi: Ehdottomasti Viikon malli!
J Pokki 13.2.2009 18:10 Vastaa lainauksella
Kiitos, kiitos. Käytin rakennusaikana referenssinä Tapio Keräsen piirtämää H0-mittakaavapiirrosta (kokoelmasta Piirustuksia Suomen rautateiltä) mallista ja siinä mitat olivat just eikä melkein. Voi tosin olla, että samoja kuvia on käytetty sarjan suunnittelun perustana…
Erittäin aidon näköinen vaunu. Luulisi olevan isompaakin mittakaavaa.
Todella siistiä työtä noin pienessä mallissa.
Onko katto irroitettava? Ihan kuin se olisi hieman irti oletuskuvassa oikealta puolelta?
J Pokki 13.2.2009 19:42 Vastaa lainauksella
Katto on irroitettava ja näissä kuvissa hieman "kelluu", koska ruuvit eivät ole vielä kiinni. Kehittelen hieman ajatuksia mahdollisesta sisustuksesta ja annan olla siihen asti irti.
J Pokki 14.2.2009 12:20 Vastaa lainauksella
Haa, ns. oman mallin sokeus on näköjään iskenyt: pyöräkertojen asennuksen jälkeen jarrutönkät ovat unohtuneet liian leveälle. Täytyypäs taivuttaa takaisin.

Näitä messinkimalleja saa hankittua suoraan tekijöiltä. Kaj Wikberg on tavoitettavissa parhaiten ihan "livenä" kerhoissa, joita hän pitää. Lisätietoja kerhoista löytyy tuosta messinkimallien kokoamista käsittelevästä kirjoituksesta. Petri Sallinen on helpommin tavoitettavissa, esimerkiksi täällä pm.netissä.
Marate 23.2.2009 19:57 Vastaa lainauksella
Olen hieman ymmälläni, ettei Viikon Malli valinnan jälkeen enää kukaan kommentoi mitenkään.
Itse sanoisin, että on todella hienoa, että pienoisrautatie harrastajat saivat vihdoin (taas) lukemattomien lekojen ja tankkien joukoon oman ansioituneen mallinsa.;-))
pophead 23.2.2009 20:09 Vastaa lainauksella
Jos jaksaa odottaa, olen varma että Esa Pakarisen kasvot vilahtavat ikkunassa. Mahtavuutta on tämä malli.
onko mitää netti sivustoa josta sais ostetua noita sähköllä toimivia junan ratoja ja sit vanhoja sota aikaisia vetureita ja vaunuja vai onko edes sillasia sota aikaisia pienoismallia olemassa jotka kulkee sähköllä rataa pitkin
Late ylimäki kirjoitti:
onko mitää netti sivustoa josta sais ostetua noita sähköllä toimivia junan ratoja ja sit vanhoja sota aikaisia vetureita ja vaunuja vai onko edes sillasia sota aikaisia pienoismallia olemassa jotka kulkee sähköllä rataa pitkin
Suomalaisia vehkeitäkö tarkoitat vai jonkun muun maalaisia? Ja missä mittakaavassa?
Veksi 24.3.2012 18:06 Vastaa lainauksella
Pitkästä aikaa näillä sivuilla suffailen. Ajankuluksi sentään nämä aina kiinnostaa tämmöstä vanhaa ukkelia.
Aina nämä minun ikäiseni ja varsinkiin siviilimallit kiinnostaa.
Vietin nuoruuteni Siilinjärvellä ihan junan radan vieressä.
Sinne tuli sota-aikaan junia rintamalta tuoden vainajia ja lähtiessään juniin lastattiin ammuksia.
Tällainen vaunu on jotenkin jäänyt mieleeni, mutta en tarkalleen muista, että oliko se juuri näin katettu.
Mutta malli on kyllä ihan aidon oloinen.
Hienoa, että täällä näkee muutakin, kuin noita sotavempeleitä.

Niistä sain tarpeekseni pikkupoikana. Pelättiin pommituksia ja kun ilmahälytys tuli, niin juostiin kerrankin nokkospusikkoon uimahoususillaan.