Pienoismallit.net

Me 109 G-6 MT-452

HLeLv 31 lepakkotunnuksinen MT-452, mallina Suomen Ilmavoimien Historia-sarjan kirjassa vuoden 1948 kuosia esitelleet kuvat.
Yritin ensimmäistä kertaa tehdä vähän tarkemmin lentokonemallia, vaikka olenkin mallaillut jo 30 vuotta. Yritin opetella mm. istuinvöiden tekoa, muuta ohjaamon detaljointia ja koneen tarkempaa vanhennusta. Suurimpia ongelmia olivat ruiskumaalaustekniikka (tuli pahaa appelsiininkuorta), huonot litkutustaidot ja pöly. Kissankarvaa ja kaikenmaailman nöyhtää on nyt joka paikassa.
Itse Unimodelin malli on ihan hyvä, ehkä paras tekemäni lentokonemalli (aiemmin olen ollut Airfix-ym. halpislinjalla). Siirtokuvat ovat yhdistelmä InScalen sodanaikaista Me109-settiä, Kuivalaisen kokardeja ja itsetehtyjä (lepakot ja spiraali) Ei mikään täysi suksee, mutta hauska ja opettavainen kokemus. Kolme kuukautta meni.
Itse mallista vielä: irtonaiset siipien kärjet ja pyrstö tuntuivat oudolta ratkaisulta, mutteivät sitten aiheuttaneet kummempia ongelmia. Siipien ja rungon yhteensovittamiseen tarvittiin vähän kittiä, mutta se saattoi johtua siitä etten ollut kasannut siipiä huolellisesti. Pari tyhmää mokaa mallissa oli. Rungon luukut olivat vääränlaiset, mielestäni G2-mallista. Asia oli suhtkoht helppo korjata. Kannen piirroksessa näkyvät siipitykit puuttuvat täysin, niitä havitteleva saattaa mennä halpaan.

Kommentit

Mikko J 14.8.2008 11:22 Vastaa lainauksella
Tämähän on todella komea! Siistiä työn jälkeä ja itse tehdyt siirtokuvat onnistuneet mielestäni hyvin. Noiden kanssa tuntuu aina olevan onnistuminen kiinni jostain ihmeellisistä asioista. Itse olen onnistunut parhaiten tulostaessa lasertulostimella valkoiselle arkille. Kirkkaalle en ole saanut juuri muuta kuin suttua aikaiseksi :(

Säistäminen on toisaalta mukavan maltillista - niin yleiseen yliampumiseen ei tässä ole sorruttu. Toisaalta taas, jos jossain sitä "yliampumista" säistämisen kanssa sopisi harrastaa, niin juuri tässä - olivathan nuo mersut jo tuossa vaiheessa melkoisen kuluneita ja rähjäisen näköisiä.

Vallejon maalit saa kannatusta täälläkin, mutta litkutukseen kannattaa kyllä käyttää jotain muuta. Nuo kun kuivavat niin pirun nopeasti. Öljyväreillä tai emalimaaleilla onnistuu sotkeminen paremmin.

Mallien päälle kuivamisen aikana laskeutuvien kissan- häpy- yms karvojen aiheuttamaan ongelmaan kannattaa hommata ratkaisuksi jostain iso muovinen kakkukupu, jonka asettaa mallin päälle kuivamista odotellessa.
Kokardimersuja ei koskaan ole liikaa. Ohjaamon ensiapulaukku hieno lisäys, siirtokuvat ovat onnistuneet tosi hyvin. Ehkä hieman liian puhtoinen sodan jälkeiseksi mersuksi.
On se hieno.Värikkäät merkinnät ja tunnukset ovat kyllä lentokonemallien suola.Siirtokuvat ovat mielestäni hyvin onnistuneet.Onko tuo decal film ainetta joka estää itse printattujen siirtokuvien musteen lukenemisen liotusveteen?En ole vielä nimittäin kokeillut itsetehtyjä vaikka pari arkkia tulostuskalvoja on tullut jo hommattua.
^Jep, liquid decal film on juuri sitä mitä nimi antaa ymmärtää. Muodostaa siirtokuville kalvon.

Ja pääasiaan. Hieno mersu kaikin puolin.
Millainen UM:n sarja oli rakentaa? Parissa arviossa moitittiin lasiosien röpelöistä pintaa, mutta mallissasi näyttävät oikein hyviltä. Joutuiko kuomua puleeraamaan ja kiillottamaan, vai lieneekö valmistaja petrannut kirkkaitten osien kanssa?
Joo, lisäsin tuohon asiaa kuomusta ja esittelytekstiin pari sanaa itse mallista.
Antti Lappalainen kirjoitti:
Ohjaamon ensiapulaukku hieno lisäys, siirtokuvat ovat onnistuneet tosi hyvin. Ehkä hieman liian puhtoinen sodan jälkeiseksi mersuksi.
Mietityttää vain, kun mustavalkokuvassa lähes valkoisen laatikon sävy piti arvata. Ehkä harmaa tai vihertävänharmaa olisi ollut oikeampi? Tosiaan näyttää vähän puhtoiselta yleisilme vaikka yritin vanhentaa ja tuhria. Laskutelineitä olisi kannattanut litkuttaa.