Pienoismallit.net

Mig-21F-13

Lisää höpinää tötteröön, jälleen Suomi-lekon merkeissä ja taas 1:72-skaalassa.
Harvinaista, minä väsäämässä suihkukonetta, ja modernia sellaista vielä. Viimeisestä valmistuneesta suihkarista on vuosia.
Nyt piinapenkissä siis Revellin tuore (no, pari vuotta vanha kuitenkin) Mig-21F-13, jota on tarkoitus terävöittää Partin etseillä ja Quickboostin hartsisella nokkakartiolla.
Aika alkutekijöissään vielä, mutta tästä se lähtee kehittymään. Niin, ja laatikosta en laita kuvaa vaikka ruinaisitte, google on keksitty. ;)

Pyörät oli toteutettu ihmeellisesti, kummallista syvää sivukuviointia, joka ei kyllä käyttämäni referenssimateriaalin kanssa täsmännyt alkuunsa, aika sileiltä vaikuttivat renkaat suomalaisissa koneissa. Mr Surfaceria kokeilin, mutta eihän se näin tömäkkään kuvioon sovi, vaatisi varmaan puolentusinaa kerrosta että peittäisi rumat kuviot.
Järeämpänä aseena käytinkin milliputtia, jolla renkaat saikin aika helposti sileiksi. Eturenkaan muokkaus ei kuitenkaan yhdellä kerralla onnistunut, kuviota jäi näkyviin. Täytyy vetää vielä kerran milliputtilla tai sitten surfacerin kanssa puljata.

12.11
Näitä paheksuttuja pienimuotoisia päivityksiä… :O
Penkki on valmis, nyt ei ohjaamon komponenteista puutu kuin mittaritaulu, josta näyttäisi tulevan aika savotta. Pelkän etsi/asetaattikalvo-osan kanssa en taida uskaltaa mennä, vaan teen sarjan mittaritaulusta aihion, johon kiinnitän Partin korvaavan osakokonaisuuden.
Takaisin penkkiin. Siitä piti poistaman lähinnä vyöt, mutta siinä samalla joutui tulilinjalla jalkatyynyt, jotka piti poistaa että istuimen kuppiosasta pääsi veistämään detaljit pois. Uudet pehmusteet tein milliputtista, kun pyörien kanssa askarrellessa massaa jäi sopivasti yli.
Vertailtuani Partin ja Eduardin etsejä, tulin siihen lopputulokseen että jälkimmäisen syöksyvyösysteemit näyttivät täsmäävän paremmin löytämieni kuvien kanssa. En käynyt repimään pelihousujani vaan tein kuten ohjeissa oli.
Olkavyöt päädyin ryöstämään jostain eduardin arkin jämistä.
Ensin hävisi toinen lantiovyö. Olin kaivellut jämistä korvaavan osan kun toinen olkavyö teki katoamistempun kun puljasin sitä paikoilleen. Tätä olkavyötä etsiessäni löysin sen aiemmin kadonneen lantiovyön, mutten olkavyötä, joten korvasin molemmat jämillä, eduardin osat olivat hiukan leveämmät ja eri paria olevat vyöt olisivat pistäneet silmään.

18.11
Minimaalinen päivitys, mutta menköön.
Wadelle kiitokset uudesta polttoainetankista. Päädyin käyttämään tästä vain sen peräosan, kun olin jo käynyt siivoamaan oman tankkini saumoja. Kohodetaljien takia hiukan kinkkisempi operaatio, mutta mr. surfacerilla ja varoivaisella hionnalla selvisi hyvin. Uudesta peräosasta viilailin siivekkeet ohuemmiksi.
(Vanhan siis menin pilaamaan yrittäessäni saada etsiosista toteutettuja siivekkeita paikalleen. Ei ollut sen hionnan jälkeen enää kovin pyöreä eikä säännöllinen…)

Menin sössimään kuomunkin kanssa sitten. Kiinnike valurunkoon oli helppo poistaa, mutta toisen puolen valua auttavien mokkuloitten varret olivat lyhyet, ja leikkureilla sohiessa liian lähellä osaa jälki oli sen mukaista. Kyllä tuo milliputtilla korjaantuu, mutta taitaa olla pakko laitta kuomu kiinni, ohuisiin reunoihin ei taida saa pysymään mitään kiinni, saati sitten hiottua.

23.11
Nyt pääsin maalaamaankin.
Testailtuani metallimaalivalikoimiani, päädyin kokeilemaan citadelin maaleja. Vallejon model air-metallisävyt näyttivät kyllä kivalta, mutta parin päivän kuivumisenkin jälkeen alkoivat lähteä testipahvilta irti kun veteen kastetulla sormella kokeili, tein se johtopäätöksen ettei niitten kanssa askarrelessa mene kuin hermot.

Rungon sisäpuolen metalliset alueet sekä telinekuilut maalasin chain mail-sävyllä. Siipiin ja runkoon tulee telinekuiluihin vielä kellertävä ohut maali. Mustaa litkutusta harkitsen ennen tätä käsittelyä. Rungon takaosan sisäpuolta ajattelin sävyttää vielä tummemmaksi.

Ohjaamon sisäväriksi päädyin vetämään RLM76:n, vastasi minusta ihan riittävän hyvin referenssikuvia.
Panin merkille että ohjaussauva on sössitty väärin päin. Ja kun pelkkä kiinnitypuslakkeen pois veistäminen ja toisin päin liimaaminen ei auta, leikkasin sauvan irti, hioin uuden kulman ja tein kuparilangalla tappiliitoksen. Ei tullut paras mahdollinen liitos, mutta ei kyllä juuri näy kyseistä aluetta valmiista mallista. Laitan kuvaa sauvasta jahka saan valmiiksi, pari detaljia pitää vielä lisätä siihen.

27.11
Ohjaamon maalausa tuli aloiteltua. Ajattelin maalata penkin valmiiksi myöhemmin (sen saa mukavasti paikalleen myöhemmin, ja näin neuvotaan ohjeissakin. Tosin penkin kohdistusmokkulan vastaavaa aukkoa ohjaamoammeessa sai suurentaa että menee sujuvasti paikalleen), että saan tässä vaiheessa rungon kiinni ja projektin etenemään
Tuosta ohjaussauvasta tulikin aika työläs. Meni käsitellessä vielä kerran poikki, tällä kertaa tappiliitoksen yläpuolelta. Ei auttanut kuin liimata pikaliimalla ja toivoa parasta. Sauvaan lisäsin puuttuvan jarrukahvan (?) ja johdon.

30.11
Ohjaamo on mittaritaulua lukuunottamatta valmis.
Telinekuilujen kellertävän pinnan tein maalilla sävytetyllä johnsonilla.
Nyt ei puutu kuin se mittaritaulu ohjaamoon ja moottorin suihkuputken maalaus niin pääsee liimaamaan rungon kasaan.

6.12
Sain kuomun sitten korjattua. Ennen operaatiota vedin koko osaan teipit, paitsi tietenkin käsiteltävälle reunalle. Ensin vedin koloihin kittiä, veistin kuivuttua ylimääräiset pois, ja tein lopun täyttämisen pikaliimalla ja kiihdyttimellä, jolloin ei tarvinnnut odotella aineen kuivumista. Kun oli jälkeen tyytyväinen, poistin teipit ja dippasin kuomun (ja muut lasiosat) johnsoniin.

Quickboostin hartsisen ilmanoton kartion ja nokkarenkaan asentamisessa saa näköjään hiukan venkoilla. Ensinnäkin, suoraan laatikosta kasaten ei kartiolle tule paljoakaan liimapintaa, ainoastaan kummassakin rungonpuolikkaassa olevat nokkatelineen kuilun kohdistinlevyt. Tämä ongelma ratkesi helpolla veistämällä sopivan muotoisen kappaleen muovilevystä. Nokkatelinekuilun etuseinää sai hiukan veistellä purseita reunasta, muuten ei levy olisi mennyt aivan suoraan.
Toinen kikkailua vaativa kohta nokassa on itse kartion ja renkaan liimaus. Kartio pitää laittaa paikalleen ennen nokkarengasta, ja kartio täytyy saada tarkasti paikalleen, ja keskelle, jotta rengas istuu kunnolla paikalleen, sekä kartioon, että runkoon. Kartiota en uskalla käydä pikaliimalla asentamaan, vaan ajattelin käyttää tässä epoksia, jolloin kartion asentoa voi hieroa vielä sen jälkeen kun rengas on pikalimattu juuri oikeaan paikkaan runkoon.

11.12
Nyt alkaa viimeinkin vaikuttaa oikeasti siltä että kohta saa rungon kasaan. Mittaritaulu on valmis ohjaamoammeeseen liimattavaksi. Tähtäinlasin taidan kiinnittää vasta myöhemmin, runkoa kun käsitellään kuitenkin sen verran ilman kuomua että lasi suorastaan kerjäisi hankaluuksia. (siis olettaen että saan sen liimattua… ;)
Ihmisen urpoudella ei näköjään ole rajaa! Menin taas spedeilemään. Keinohorisonttimittarin tausta on vaaleansininen. Siihen siis maalaan sinisen taakse ensiksi (Muun taulun valkoisen vedän ruiskulla. Valkoinen ja keltainen = kaikkein viheliäisimmät värit maalata pensselillä). Sitten valmistellassani osia valkoisen ruiskuttamista varten, ajattelen että "hei, kun tuo sininen ei ole juuri mittarin kohdalla, se näkyy rumasti valmiissa taulussa", ja raaputin sinisen pois, samalla tuhoten ko. mittarin printin osittain. Raavittuani tuli sitten mieleen se, että taustan värihän on yks ***kan hailee, kunhan ei ole itse mittareitten kohdalla…
Toivottavasti tämä oli sitten se joka mallin pakollinen tyhmä kämmi. Parasta olisikin. Sen pitot-putken kanssa ei huvittaisi leikkiä! :D

Mittaritaulussa tein pari kompromissia, tahattoman ja tahallisen. Jälkimmäinen oli alemman tauluosan taakse tulevat parin pienen mittarin kalvojen poisjättäminen. Nämä oli tehty ainoastaan mittareitten alueen kokoiseksi, ei koko taulun, joten mieluummin jätin nämä pois kokonaan kuin askartelisin puuttuvalle alueelle kalvosta osaa.
Se tahaton on yhden pienen kytkimen poisjäänti. Juuri kun olin aikeissa liimata sen paikalleen, oli se kadonnut jonnekin mystisesti.

13.12
Alkaa uhkaavasti näyttää lentokoneelta jo. Runko on kasassa, sauma siistitty ja siivet liimattu. (+ muutamat pikkuheebelit runkoon.
Siipien sovitetta ehdin jo mielessäni manailla, mutta sopivat paikalleen kohtuuhyvin, ei kuitenkaan sitä tasoa mitä olisi revelliltä odottanut. Ohjeissa ei esim. mainittu sanallakaan kahden asteen anhedral-kulmasta, referenssien vilkuilu selvensi asiaa ja siipiosien pieni kulma selittyi.
Pahvilootaa jiginä käyttämällä sain siivet kunnolla kiinni, eivät vinksota eri suuntiin. Mutta sovitteista tulee risuja. Siipien etureunan ja rungon väliin jää rumat kolot, ja siiven yläpuolen ja rungon väliin jää ohut kolo, jonka täyttäminen tulee olemaan lystiä, jo pelkän tulevan metallivärin takia, mutta etenkin runsaan pintadetaljoinnin takia. Tässä taitaa joutua teippaamaan ympäröivät alueet suojaan, ja käyttää milliputtia jotta hionnan saa minimoitua.

Mitenhän tämä mahtaa haluta istua pyörillään, nokkapainoa kun en tajunnut lisätä…

15.12
Kenkuhkon siipi-runko-sovitteen kimppuun kävi pikaliimalla ja mr. surfacerilla. Ensin pikaliimaa saumaan vahvistamaan ja surfacerilla yritystä tilkitä koloa.
Ympäröivän detaljiikan säästämiseksi jouduin maskaamaan sauman. Ensin pikaliimaa varten, sitten surfaceria. Teipit piti vetää pois heti kun aine oli saumassa että kaikelta turhalta hiomiselta välttyi, siksi useampi teippaus. Yhden pikaliimakäsittelyn jälkeen vedin kerroksen surfaceria. Ajattelin vetää hiontamaalin saumaan, tod. näk. pitää vetää vielä ainakin yksi kerta 'herra päällystäjällä'.

Rungossa on nyt lähes kaikki irto-osta kiinni. Ilmajarruja sai jonkin verran veistellä ja hioa että istuivat mukavasti paikoilleen. Tarkkaa puuhaa. Liimatahrat tietäisivät aina lisää hiontaa. (metallinvärikseksi tulevan mallin suo olevan sileä & puleerattu)
Tykin osa oli jotenkin ihmeellinen. Terävähkökärkinen, kuin olisi joku suojuskoppa päässä TJSP. Viilasin pään tasaiseksi valokuvien mukaisesti ja porasin tykille reiän ennen runkoon liimaamista.
Rungosta löysin vielä yhden hymykuopan ohjaamoalueen vierästä -> tippa mr. surfaceria ja hiontaa.

16.12
Vähän pienempää päivitystä tänään. Vakaajat sain valmiiksi liimausta varten. Yksi löysästi istuva kohdistusläppä ei vakuuttanut, joten tein tappiliitokset. Tuloksena huomattavasti tukevampi sovite, ja helpompi liimailla ja hieroa osien kohdistus kohdalleen.
Kun unohdin lisätä rungon sisään painoa, laitoin sitä quickboostin nokkakartioon. Pari lyijypainoa pikaliimalla kiinni, ja milliputtilla reikä umpeen.
Kohta pääseekin jo pohjamaalaamaan.

21.12
No niin. PARTin mittaritaulu saattaa olla vaikka kuinka tarkka, mutta kun on liian iso mahtumaan Revellin kuomun alle. Ei muuta kuin leikkaamaan, viilaamaan ja kitkuttamaan ylimääräiset pois. Eli alla olevaan muoviosan muotoihin saakka, ja johan istuu kuomu. Paikkamaalausta mittariston reunoihin ja homma on hoidossa.
Kuomusta puheenollen, taidan laittaa sen kiinni. Ei ole juurikaan liimapintoja auki jättämiseen, ja sarjasta puuttuu tarvittavat heebelit.

Kadonneen nokkatelineen haarukanpuolikkaan tekemisen helpottamiseksi kaivauduin miljoonlaatikkoon, ja sieltähän löytyi sovelias laskuteline, josta saa hyvä aihion haarukkaan, ja jonkun focke-wulfin ohjaamoon kuuluvan härpäkkeen, josta tulee hyvä renkaan napa.
Keveni skrätsäystaakka huomattavasti.

28.12
Nyt alkaa aikuisten oikeasti olla vähitellen valmista pohjamaalia varten. Ohjaamosta puuttuvat härpäkkeet menivät paikalleen hyvin, mutta kuomun kanssa sai askarrella jonkin verran. Penkki ei istunut täysin keskellä, joten kuomun takaosan sisältä sai veistellä vähän. Sama pääkuomun kanssa, etuosaa sai viilailla vähän, samoin sisäreunaa takaa, takaosan ohjurireunusta oli tiellä. PVA-liimalla kiinni ja teipillä puristukseen. Ja näistä kuvista vasta sitten huomaa että se penkin pääsuojus on saanut jossain vaiheessa osumaa ja taipunut ala-asentoon… Olkoon, en käy kuomua enää pois repimään.

Kun kuomu oli hoidossa, kävin askartelemaan quickboostin nokkaosien kanssa. Hiukan kinkkisempi homma. Kartiolle ei ole minkäänlaista kohdistusapua, ja samalla pitäisi saada nokkarengas tarkasti paikalleen pikaliimalla. Päädyin liimaamaan kartion epoksilla, hieroin sen about keskelle, sitten liimasin renkaan pikaliimalla. Kartion asentoa pystyi näin hienosäätämään epoksin ollessa tuoretta.

Kohta mustaa sprayta pintaan ja metallimaaleja ohentamaan!

31.12
Ei kyllä taida valmistua tänä vuonna tämä malli…
Tässä on kyllä kenkuimmat maskaukset mitä on tullut vastaan. Ja vaikka ovat eduardin valmistuotteet. Setissä tulee kahdet kuomumaskit. Ensimmäisten, hiukan pienempien päälle maalataan ensin se perinteinen ohjaamon sisäväri, sitten musta, jolla mallinnetaan kuomun aukkojen kumireunus. Varsinaiset maskit peittävät sitten tämän mustan, niin että reunukset jäävät mustiksi.
Ideana hieno, mutta ekojen pienempien maskien laitto oli täyttä tuskaa, koska kumireunuksia ei ole Revellin kuomussa huomioitu mitenkään. Siinä arvailet sopivaa etäisyyttä reunasta.
Lystiä piisasi tämä jälkeenkin. Koska kuomuun tulee ohjaamon sisäväri, ei tavallista pohjamaalia voi käyttää, joten sitä seuraava musta ei pysy parhaalla mahd. tavalla. --> paikkamaalailua tiedossa.
Korjailut teinkin emalimaalilla, josko kestäisi maskeja paremmin kuin paljaalle muoville vedetty akryyli.
Varsinaiset maskit olivatkin sitten perinteistä eduardia, todella helpot laittaa ja istuivat hyvin.
Ennen varsinaisten maskien laittoa ruiskutin pintaan vielä kerroksen lattiavahaa. Olisihan pohjamaalauksen voinut tehdä alunperinkin kiiltävällä, mutta en uskaltanut käydä sohlaamaan purkin kanssa josta en omaa aiempaa kokemusta, ja tällä Citadellin sprayllä nopeutui työskelykin, mastonin perinteistä spraymaalia saa kuivatella aika kauan.
Sitten metalliväriä pintaan.

31.12 - Vuoden viimeiset vuodatukset
Nyt on ensimmäinen varsinainen metalliväri pinnassa. Ja kyllä sen kanssa saikin kiroilla.
En tiedä sattuiko juuri erityisen klimppinen maalipurkki (Citadellin mithril silver), vai halusiko maali yksinkertaisesti vain ruttuilla, mutta ei mokoma halunnut ruiskuttua kunnolla.
Metallimaalit tuntuvat yleisesti olevan kyllä kenkuimpia ruiskutettavia, mutta ei laskutelinkuiluihin käyttämäni chainmail kettuillut läheskään näin pahasti.
Tukki ruiskun miltei välittömästi, eikä metallihitujensa ansiosta uskonut ruiskutuspaineen nostoa eikä ohennustakaan.
Monet kerrat kävi perinteisesti. Alat maalata, maalia ei sekunnin päästä tule, ja vedät liipasinta enemmän, kunnes maalia tulee armoton lompare. Siinä kiroat ja pyyhit ylimääräisiä pois. No, oppiipahan olemaan osoittelematta malliin päin jos ei maalia tule liipasinta vetäessä…
Mutta onpahan suurin metallimaalaus tehty. Annan kuivua rauhassa ensi vuoteen asti, eli huomenissa ajattelin vetää kerroksen johnsonia, jonka jälkeen alan maskailla ja maalailla erisävyisiä paneeleita.

3.1.2008
Maalattu, viimeinkin. Eri sävyisiä paneeleita maskasin IPMS mallarin piirroksien ja valokuvien mukaan kahtena päivänä. Hiukan kului teippiä…
Citadellin chainmaililla maalasin rungon paneelit, boltgun metallia ruiskutin suihkuputken ympärille rungon takaosaan.
Boltgun metal ruiskuttui ihan hyvin, mutta chainmailin kanssa sai tapella. Aine ei halunnut millään tulla ruiskusta ulos. Maalaussession aikana sai käydä kahdesti putsaamassa suuttimen ja neulan, joihin kasautui hervottomat klimpit. Eivät selkeästi ole ruiskumaaleiksi tarkoitettu, vaikka jälki onkin tälläiseen alumiininväriseksi maalattuun koneeseen välttävää.
En näillä kyllä toista mallia ruiskulla maalaa. Ulkomaisella foorumilla kyseltyäni mainitsivat hawkeye's hobbiesin Talon-metalliakryylit kelvoiksi, joita voisikin kokeilla tilata jos vastaavaa projektia tulee vastaan, mutta miten mahtavat maalit kestää kuljetuksen jäätymättä?

Seuraavaksi lakkaa pintaan ja siirtokuvien kimppuun.

7.1
Siirtokuvat laitettu. Päädyin Jyrki Laukkasen MG-76:een aina niin tyylikkäitten ilvestunnusten, ja senkin takia että muissa suomi-vaihtoehdoissa on oudosti osoitettu vain murto-osa pikkuteksteistä, tässä oli vain vähän ja kaikki neuvottu.
Siirtokuva-arkilla on suomalaisiin koneisiin vaikka kuinka näitä tunnuksia, ja kaikki luettavissa, mutta ei vaivauduta kertomaan mihin ne tulevat.
Piirroksistakin selvästi näkee että tekstejä on pinnassa, mutta numero kerrotaan vain muutamasta.
Jos kerran Revellillä on referenssejä tälläiseen, tahtoisin kernaasti tietää mitä ne ovat. Laukkasen muuten oikein hyvästä Mig-kirjasta kun ei paljon ole apua, eikä muistakaan referensseistäni (Mig-21 Suomen sinessä, IPMS mallarin erikoisnumeron artikkeli).

No, Laukkasen koneeseen päädyttiin. Dekaalit perinteistä Revelliä. Tarvitsevat microsolia ja nuppineulaa/veistä että suostuvat menemään paneeliuriin.

11.1
Tänään ruiskuttelin mustaa moottorin ja tykin ympäristöön antamaan vaikutelmaa käytöstä. Lifecolorin tensocrom oilia käytin. Siis tässä on oikeasti suoraan purkista ruiskuun-maali. 10 psi:n paineella onnistuu mainiosti tämmöisten efektien tekeminen.
Seuraavaksi on vuorossa varovainen pastellikäsittely korostamaan detaljeja.

15.1
Eilen tein varovaisen pastellipölykäsittelyn paneeliuriin ja muihin detaljeihin. (tästä vaiheesta nuo pari uutta kuvaa)
Tänään ruiskuttelin pintaan kerroksen johnsonia. Huomenna alan irrotella maskeja.
Sitten ei puutu kuin pikkuosien maalailua & viimeistelyä ja loppukoonta.

27.1
Valmista tuli. Kunnon kuvat tulossa jahka laskutelineitten liimaukset kuivuvat.

Kuomun kanssa askartelu ei loppunutkaan. Aavistelinkin ongelmia maalin pitävyydessä mustan reunuksen kanssa (pohjimmaisena ohjaamon sisäväri), ja tulihan niitä. Mustaa lähti useasta paikasta. Lisää teippaamista, pienellä pensselillä lähräämistä ja vapaalla kädelläkin ähertämistä kaarevissa kohdissa (onneksi näitä tuli vain pari).

Onnistuin sössimään pyöreän vihreän dekaalin väärään paikkaan (joku tutkahässäkkä, vai mikä se nyt oli…)
Ei muuta kuin maskaamaan ja maalaamaan yli siirtokuva (johnsonit jo pinnassa), ja maalaamaan se vihreä oikeaan paikkaan.

Loppukoonta meni suht. sutjakkaasti. Laskutelineet kiinni perinteisellä liimalla, että asennon pystyi hieromaan kuntoon, loput pikaliimalla. Siipiripustimien kuormiin kannattaisi tehdä tappiliitokset, suoraan laatikosta tehtynä lasti pääsee liikkumaan sivusuunnassa, pikaliiman kanssa oli kivaa ähertää raketinheittimiä suoraan.

"Poseerauskuvia" tulossa kohtapuoliin.

3.2
No nyt se on sitten valmis. Sain viimeinkin litkuteltua laskutelineitä ja otettua uusia kuvia. Tosin alapuolelta otetut kuvat ovat niitä ensimmäisen kuvaussession hedelmiä, jolloin litkuja ei ollut vielä.

9.2
…Ja joku unohti taas poistaa keskeneräinen-ruksin. Anteeksi turha nosto etusivulle.

Kommentit

No nii, näissä Eetun jutuissa se hyväpuoli että näitä voi käyttää referenssinä omiin virityksiin .
Ainakin itse olen kaipaillut juuri Revellin Mig-21 tietoutta, no tässähän sitä tulee…

Mitä, ei kansikuvaaa…hehe!
Laadukasta työtä on aina ilo katsella!
tosi hienosti tehty ohjaamo!
Kosander 12.11.2007 21:18 Vastaa lainauksella
No sama vika Rahikaisella! Hommasin itselleni juuri tuon samaisen härvelin lähimarketista, vaikka mäntämoottorit ja 48-mittakaava lähellä sydäntä ovatkin. Itselläni on kunnianhimoinen (ehkä vähän liiankin) tavoite kokeilla tähän metallipinnan väsäämistä foliolla. Saas nähdä miten äijän käy…

Omaani en aio etsejä tuhlata, mutta mitenkäs ohjaamon värit? Oliko suomalaisissa kaikissa harmaata vai oliko joissakin F-13 -malleissa sisällä sitä psykedelia-turkoosia?
Käsittääkseni suomalaisissa F-13:ssa oli harmaat ohjaamot. Tosin legenda ei kerro maalattiinko niitä turkoosilla huoltojen yhteydessä NL:ssä. Laukkasen Mig-21-kirjan kuvissa suurimmassa osassa, ellei kaikissa kuvissa näyttäisi olevan F-13-tyypissä harmaa ohjaamo. Noitten etsisettien eroja tutkaillessani (Partin arkin jo ostettuani. Olisin ehkä ostanut Eduardin arkin jos olisin tiennyt etukäteen, esim vyöt vaikuttavat paremmilta siinä)

Samaisessa kirjassa mainitaan muuten myös ettei Mig-21F-13 ollut paljaalla metallipinnalla, vaan maalattu usealla eri alumiinivärillä, joten foliolla päällystäminen ei välttämättä ole "pakollista". Ulkoasu kuitenkin vaihtelee yllättävänkin paljon. Löytyy kirjavaa & kiiltävää, kirjavaa ja kulunutta sekä lähes yksivärisiltä vaikuttavia eri kulumisasteilla.
Pinnan käsittely vaihteli osien materiaalien mukaan. Välikorjauksessa NL:ssä koneet maalattiin kauttaaltaan uudestaan jolloin pinta näyttää tasaväriseltä. (näin käsiteltiin Mig-48, -61, -63, -65, -79, -91 & -92)

Onko muuten kellä tietoa hyvästä maalista nokkakartion, peräsimen & maha"evän" vihreäksi?
Esim Revell 360 (RAL 6025) on hyvä.
MiG-21 F13 heittoistuimeksi on Pavla S 72026 SK-1 vippasjakkara hyvä. Siinä on kaikki valmiina jotta ei tarvitse etsien kanssa painiskella, tosin istumen pohja näyttää käärmepesältä mutta sitähän se on kun kaikki vyöt on läjässä istumella.
Ohjaamot ovat harmaita, mutta taitettuna jollain sinivihreällä vähän turkoosiin päin mutta ei kuitenkaan..
Kyllä vanhat hopeatorvet näyttää hyviltä malleina ja täysikokoisina!
Kosander 17.11.2007 16:37 Vastaa lainauksella
Eetu Tahvonen kirjoitti:
Samaisessa kirjassa mainitaan muuten myös ettei Mig-21F-13 ollut paljaalla metallipinnalla, vaan maalattu usealla eri alumiinivärillä, joten foliolla päällystäminen ei välttämättä ole "pakollista". Ulkoasu kuitenkin vaihtelee yllättävänkin paljon. Löytyy kirjavaa & kiiltävää, kirjavaa ja kulunutta sekä lähes yksivärisiltä vaikuttavia eri kulumisasteilla.
Pinnan käsittely vaihteli osien materiaalien mukaan. Välikorjauksessa NL:ssä koneet maalattiin kauttaaltaan uudestaan jolloin pinta näyttää tasaväriseltä. (näin käsiteltiin Mig-48, -61, -63, -65, -79, -91 & -92)
Eihän se toki pakollista ole, mutta tämä on vaan sopivan huokea malli harjoittelukappaleeksi. Valikoituja paneeleja voi vielä yrittää sävyttää vaikka ohennetulla harmaalla tms. Kiitos väri-infosta. Näihin "hopeatorviin" ja muihin pölynimureihin ei itsellä oikein kirjallisuutta löydy…
^^Kiitosta, kattellaan.
Kun värillä on RAL-määritelmä, täytyykin katsoa jos samaa saisi akryylina. Sarjan ohjeissa vihreäksi neuvotaan Revellin #48, vastaava pitäisi vallejon värikartan mukaan lyötyä, mutta noista ei taas tiedä täsmääkö ollenkaan.
Kun viimeksi kaverin kautta tilasin sälää Hannantsilta, oli tarkoitus ostaa Pavlan detaljisetti missä olisi ollut heittoistuin, nokkakartio ja vacu-kuomu, mutta oli mokoma loppu sillä hetkellä joten päädyin quickboostin kartioon & nokkaan.
Janne V 18.11.2007 21:16 Vastaa lainauksella
Mitäs kittiä tuo on tuossa säiliön saumassa?
Janne V 18.11.2007 21:30 Vastaa lainauksella
Ei taida suomesta saada tuota vai? Itsellä on italerin jotakin kittiä ja on melko surkeaa ainetta, osaisitko sanoa jonkun hyvän kittimerkin jota kannattaisi ostaa?
Kuivalaisella on ollut valikoimissa sekä 500:ta että tonnista. Ensin mainittu on karkeampitekstuurista.
Surfacer on siis tavallaan kitin ja pohjamaalin välimuoto melko paksua nestemäistä ainetta, sopii pienehköjen epätasaisuuksien ym. täyttämiseen.
Ns. tavallisista kiteistä olen aika hyviksi havainnut squadronin valkoisen ja vihreän tuubikitin. Vihreä on käsittääkseni hiukan karkeampaa kuin valkoinen.
(Revellin kittia muistan kokeilleen joskus vuosia sitten. En tykännyt pätkääkään. Itse kittiaines halusi hanakasti erottua liemestä ja tuubista tuli usein pelkkää kirkasta lientä)

Milliput on uudempi tuttavuus, ja on ollut hyvää tavaraa. Kaksikomponenttista kuten GW:n green stuff, käytetään melko samaan tapaan, mutta asettuu kovemmaksi ja hioutuu paljon paremmin.
Janne V 18.11.2007 22:52 Vastaa lainauksella
Kiitos tiedosta!
Tilasin äsken tamiyan puttya, toivottavasti on parempaa kuin italeri/revell kitti.
Pikaliima kiihdyttimen kanssa toimii pienissä koloissa ja urissa myös. Ilman kiihdytintä en suosittele.
Hyvin järkevää laittaa nettiin pelkän penkin kuva.
^Kyllä.
Ja nyt on pelkkä nokkapyörä.

Katsopa niitä muita kuvia. Pääkuvan lisäksi laitoin tänään kuusi uutta.
Smiigu kirjoitti:
Hyvin järkevää laittaa nettiin pelkän penkin kuva.
Kyllä vaan. Jos huomaat niin Eetu parantelee/korjailee mallia mieleisensä lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kuva muokkaamattomasta ja etsiosin parannellusta ohjaamoammeesta palvelee kokonaisuutta ja toimii samalla kenties referenssinä muille. Ja mitä tule sinun kuviisi, niin etpä taida arvostelijana olla kaikkein varteenotettavimpia… Minä ainakin seuraan mielenkiinnolla projektin etenemistä, koskapa tuo sama malli on omallakin hankintalistalla.
Jukka T 27.11.2007 16:22 Vastaa lainauksella
Aivan samaa mieltä Juhan kanssa. Selvät kuvat "alkuperäisestä" ja esim. etseillä parannellusta/korjatusta osasta ovat hyvin mielenkiintoisia, koska useinkaan kun kaikki on jo maalattu, ei kaikkia hienouksia enää edes huomaa, jollei niistä ole erillistä mainintaa. Nytkin näkee selvän eron myös pyörissä.
Sama mielestäni koskee myös kansikuvia. Jokainen varmasti tietää miltä esim. Tiger, Hurricane,… tulee lopulta näyttämään, mutta jos kyseessä on jokin erikoisempi tai "ei niin yleinen" malli, niin kansikuvasta/nettikuvasta saa käsityksen miltä lopputulos pitäisi näyttää. Tietysti voi aina googlettaa mallin… joku kuitenkin mainitsee tästä.

Mutta voisiko tuo "jarrukahva" olla esim. kk liipasin. Jossain "ei referenssiksi" kelpaavasta lähteestä olen tuollaisen hankalasti sivulla olevan liipasimen huomannut. Jos se onkin edessä, niin sitähän onkin jo mukavempi käyttää.
^Voi ollakin tykki-liipasin, kun en rysykoneista tiedä niin paljon. (ainakin 2.MS:n koneissa saksalaisissa aika usein jarrut toimivat polkimista, venäläisissä usein ohjaussauvassa kahvana)
Jukka T 30.11.2007 15:58 Vastaa lainauksella
Ajattelin myös että jarrun kuvittelisi olevan jossain muualla (toissijainen toiminto, vaikkakin tärkeä), mutta että ohjaussauvassa, jossa luulisi olevan lentämiseen/taisteluun tarvittavia toimintoja (ensisijaisia)? Niin eihän itäisen veljemme ajatuksista ota selvää.
Ehkäpä liian moni on laskeutuessa "kiitänyt" lumipenkkaan, joten jarrun käyttökahva on täytynyt sijoittaa niin, että tyhmempikin pilotti sen vodka päissään löytää… ja taas säästettiin ruplia… pilotista niin väliä…
No enpä kyllä tiennyt tuota venäläisten käyttämää systeemiä tätä ennen, mutta taas oppi uutta… kiitos.

Näyttääkin tulevan taas sellainen malli, jota voi ihailla useampia kertoja. Varsinkin yksityiskohtia ei voi kuin ihmetellä. Jotkut sen osaa…
Juu, kyllä se on jarrukahva. Ehkäpä neukuilla oli ongelmia keksiä toimivaa varvas/poljinjarrusysteemiä, vrt. MiG-15 UTI "Mukelo", joka sai nimensä pyöräjarrujen epäkäytännöllisyydestä rullauksessa.
Hienoa työtä! MiG-fanina melkein kateeks käy, pitäisiköhän omasta ikuisuusprojektista laitaa kuvia myös, tosin malli on Bilekin. Heitänpä kysymyksen, kuinka konetta ohjattiin maassa kun jarrukahva on sauvassa?
Laukkasen Mig-21-kirjassa oli juttua 21:n jarruista. Tikussa olevalla kahvalla säädellään jarruihin menevää painetta, ja polkimilla ohjataan eri puolten jarruja (eli samalla myös konetta maassa, nokkapyörä on kiinteä)
Esko Rusi 11.12.2007 20:57 Vastaa lainauksella
Hienoa ja tarkkaa työtä. Itse pyrkisin samaan tasoon jos näkökyky ja käden balanssi riittäisivät.
Jukka T 11.12.2007 22:53 Vastaa lainauksella
Eetu Tahvonen kirjoitti:
nokkapyörä on kiinteä
Tuohan on sitten yhtä helppo kääntää kuin… kuin… u-käännös linja-autolla mannerheimintiellä… ?!

Mutta siis mikä tuo mittaritaulu on ? Siirtokuva (Decal) mittarit on nyt tullut jo tutuksi, mutta tuo ei taida olla sellainen ? "Film" vai ? Korjatkaa nyt tyhmenpää, että decal ja film on eriasia ?!
Kun mainitsit, että raaputtaessasi pois maalia poistit myös sellaista mitä ei olisi pitänyt, niin kyseessä ei kai voi olla decal, vaan kuten joskus etseissä mainitaan mukana oleva film ?
Tuossa on kaksi etsilevyä, joitten taakse tuli asetaattikalvo, johon mittarit on printattu. Kalvon takapuoli (tai tämän takana oleva osa) pitää maalata valkoiseksi että vaikutelma on oikea.
Juho M 13.12.2007 13:50 Vastaa lainauksella
Eetu Tahvonen kirjoitti:
Mitenhän tämä mahtaa haluta istua pyörillään, nokkapainoa kun en tajunnut lisätä…
Ainakin suoraan laatikosta kasattuna pysyy juuri ja juuri tasapainossa ilman erillistä nokkapainoa.
Tästä näyttäisi tulevan melkoisen komea malli. Todella näyttävä ohjaamo, suosittelen kuomun auki jättämistä. Onnea matkaan alumiinimaalien kanssa jo tässä vaiheessa.
Pakko päästä sanomaan: Mul on tois sama ostin cittarista makso 7ekee :)
7€?
Höh, itse maksoin silloin uutena 13 eurorahan luokkaa…

Tuota kuomun laittamista auki olen kanssa miettinyt. Ohjaamoon tungettujen etsienkin takia, mutta myös pölyn takia. Runko on nääs auki sekä edestä että takaa, eikä ohjaamo ole tiivis. Sinne voi mennä pölyä, sinne siis tod. näk. myös menee pölyä jos laitan kuomun kiinni.
Täytyy katsella miten se istuu auki-asentoon, ja pähkäillä miten ohjaamoalueen saisi maskattua parhaiten ilman kuomua. Ei muuten mitään ongelmaa, mutta se tähtäin on aika hento.
Todella hienon näköinen Mig. Mitä ohenninta käytit citadelin maalin kanssa? Jäljestä päätellen maalaus on onnistunut ainakin hyvin.
Ihan akkuvedellä ohensin. Aika paljon saa ohentaa, citadellit on suht. jähmeitä suoraan purkista.
Juho M. 27.12.2007 20:46 Vastaa lainauksella
Millä maalilla maalasit tuon ohjaamon? Revell 76? Perhanan 50 merkkii.
Numero 76:ta kyllä, mutta xtracrylicsin RLM76:ta. Tuntui vastaavan tarpeeksi hyvin aloittamassasi ketjussa mainittussa Jyrki Laukkasen kirjassa oleviin valokuviin.
Revellin maaleista en osa osaa sanoa, seiskakuutostako ohje suositteli?
Jos muitten maalivalmistajien RLM76:t ovat lähelläkään xtraa, luulisin moisen käyvän. Laukkasen kirja kannattaa vaikka lainata kirjastosta.
Juho M. 31.12.2007 14:26 Vastaa lainauksella
Muuten elä sitten poista noita work in progress kuvia, kun oot tehny tän mallin valmiiksi.
EKo 31.12.2007 21:27 Vastaa lainauksella
Siistin maalipinnan sait aikaiseksi . Minkä koneyksilön tunnukset laitat ?
Tunnusten valinta on hieman auki vielä , mutta olen kallistumassa MG-76:n kannalle ilvestunnuksineen.
EKo 31.12.2007 22:14 Vastaa lainauksella
Eetu Tahvonen kirjoitti:
Tunnusten valinta on hieman auki vielä , mutta olen kallistumassa MG-76:n kannalle ilvestunnuksineen.
Ok
Vallejon model air-valikoiman metallisävyjä ajattelin alunperin käyttää, mutta kun eivät tuntuneet olevan kuivana vedenpitäviä, päätin kokeilla Citadellin metallimaaleja. Niitä siis tässä mallissa.
(Vallejoita pahville testasin, pari päivää kuivamisaikaa, ja lähtevät veden kanssa uudestaan liikkeelle -> ei hyvä. Jokunen aika sitten ostetut pullot kuitenkin, en tiedä ovatko muuttaneet maalia sittemmin. On käynyt mielessä laittaa sähköpostia ja kysellä, ovat muuten hyvänoloisia nuo model air-metallimaalit)
Hyvää pintaa tulee, mutta tuon mithril silverin kanssa oli aika tappelemista, halusi hanakasti tukkia ruiskun (vuodatus itse tarinakentässä). Liekö möykkyinen purkillinen, chainmail-sävy ei aiheuttanut läheskään niin paljon hankaluuksia, vaikka enemmän tai vähemmän kinkkisiä ovat akryylimetallimaalit olleet.
Kuivalaisella ei Citadellia valikoimissa taida olla, fantasiapeleistä tai Games workshop-kaupoista löytyy ainakin Helsingistä.
Vallejon model air-maalit tekivät melkolailla yhtä hyvää jälkeä kuin citadellit, mutta eivät kestäneet vettä kuivana.
Jep, pohjamaali. Tumma pohjaväri kuulemma parantaa metallimaalien ulkonäköä. Kiiltävyys samoin. (esim. useimpien alcladien kanssa suositellaan kiiltävää mustaa pohjalle)
Kuten mainitsin ylempänä, lifecolorin oil-litkua tensocrom-sarjasta. Käytännössä valmiiksi sekoitettua litkutusmaalia, pensselillä toimii hyvin normaaliin litkutukseen, ruiskulla tämmöisten efektien tekoon.
Tuon 162 siirtokuvan vieressä olevassa siirtokuvassa pitäisi ilmeisesti lukea suihkuputken liukurulla säätöruuvin etäisyys …mm
Laitoin nuo nuolet osoittamaan vain osaa teksteistä. Tässä MG-76:ssa ei ollut kuin muutama pikkuteksti, ja kaikki neuvottu ohjeessa.
Kun jostain vain saisi kunnon walkaroundin, josta näkisi kaikki merkinnät. Revellin arkilla stencileitä piisaa. Kaikki luettavissa. Hulluuksissani tutkailin suurennuslasilla kaikki ja kirjoitin muistiin, jos vaikka tulee tarvetta.
Löytyy muuten moinen teksti siirtokuvista kuin mainitsit, mutta ei taidettu osoittaa minnekään ohjeissa sitä.
OH 3.2.2008 19:26 Vastaa lainauksella
Tyylikkäästi ja varman laadun mukaisesti toteutettu malli. Mitäs ajattelit seuraavaksi tehdä?
Kiitoksia.
Nyt värkkäilen pienenä välityönä Revellin mk.V spittiä, sitä josta ryöstin Hurriin pyörät. Ei suurempaa rassausta. Ohjaamoon vyöt lisään ja tähtäin parantelen, en kummempaa.
Seuraavaksi isommaksi proggikseksi ajattelin MPM Blenheim mk.I:stä, aeroscalen twin spinners-kampanjaan.
"No panic", kyllä tuo koneesi yhden noston huoletta kestää katsella..
Odotan todella mielenkiinnolla tulevaa Blenheim projektiasi, IPMS.n sivuillahan jo pohjustitkin potkurihankintoja..
Jep, ne MPM:n hartsinen keskiö-muoviset lavat-systeemi näyttää sen verran askartelua vaativalta että mieluummin osatan jälkimarkkinakamaa tilalle.
Nyt väsäilen revellin spittiä pienenä välipalana, Blenheimin kimppuun pääsen ensi kuussa, kun aeroscalen 2-moottorikampanja alkaa.
EKo 13.2.2008 19:18 Vastaa lainauksella
Näyttävän näköisen MiGin teit , todella siisti . . . . . . .
parinkymmenen kilsan päähän mun kotoo on tippunu tämmönen
Moikka Eetu. Avasin just samanlaisen paketin ja kattelin täältä esikuvia moiseen. En kyllä parempaa referenssikuvaa tarvii. Ihailen töitäsi… Mulla appiukko oli aikoinaan hakemassa naitä Miggejä naapurista ja nyt olisi kiva tehä sille tällainen. Hän ei ehkä enää välttämättä muista kaikista väreistä yms., joten täältähän löytyy.
Hänellä oli Rissalassa myös jonkun aikaa ihan nimikkokonekkin, mutta ei jostain syystä halua paljon kertoilla asiasta??. Kun tästä ei löydy mitään moitittavaa ja tekstisi kuvituksen kanssa kattaa kaiken, niin täydet pojot ja kiitos esimerkistä.