Pienoismallit.net

Il-2

Il-2 maataistelukoneen varhainen yksipaikkainen versio Moskovan rintamalla talvella 41-42. Malli toimii koekaniinina tutustumisessa suola-vanhennukseen.

Kyseessä on siis smerin sarja, ja oikeastaan aika tyypillisen kaksijakoinen esitys kyseisen puljun tuotteista. Malli on esikuvansa näköinen ja detaljointi ihan kivaa. Uppoviivaa, fotoetsejä, jne. Toisaalta valujälki on hieman pehmeää, mikä vähän syö näitä detaljeja.
Purseita ja muuta siistittävää mallista löytyy kohtuullisen runsaasti. Kittaustakin saa harrastaa urakalla. Siipien liitos runkoon oli käsittämättömän huono. Siipien asentaminen vaatikin aivan järkyttävän määrän kittaamista ja hiomista. Ja kuten arvata saattaa mukana lähti puolet niistä detaljeista, joten uppoviivat sai kaivertaa uusiksi.

Päätin testata mallissa suola-säistämistä. Tässä tekniikassa on siis jujuna mallintaa raskaasti kulunutta maalipintaa. Malli maalataan ensin sillä värillä minkä halutaan pilkistelevän lopullisen maalikerroksen alta. Eli tässä tapauksessa perus-camo. Kohtiin joiden halutaan vilkkuvan lopullisen maalikerroksen alta piskotetaan vähän vettä, tai vaikka sylkeä (mulla ainakin toimii paremmin). Päälle kaadetaan suolaa ja annetaan kuivua hetki. Suola tarttuu kiinni kosteisiin kohtiin ja varisee muualta pois. Kun maski on tehty maalataan ruiskulla päälle pintamaali. Itse vedin tässä päälle ensin likaisenvalkoista, joitakin kohtia korostin vielä puhtaammalla sävyllä.

----

Suolaa irtosi vähän liikaakin ruiskumaalauksen aikana ja valkoisesta tuli vähän aiottua peittävämpi, vaan eipä tuo haittaa. Toisaalta suola tarttui joihinkin kohtiin kiinni yllättävänkin tiukasti. Natriumit joutui pesemään pois juoksevan veden alla vanhalla hammasharjalla - onneksi alla olevat maalikerrokset olivat kuivuneet kunnolla, eikä ylimääräistä lähtenyt mukaan. Suolana käytin suurikiteistä merisuolaa jota hienonsin morttelissa. Laiskana poikana lisäsin sekaan tavallista suolaa touhua nopeuttaakseni. - tämä oli erinomaisen huono idea. Tavallisen mineraali/ruokasuolan kiteet ovat aivan liian säännöllisen muotoisia ja joihinkin kohtaan mallia jäi typerän selkeitä kuvioita. Täytynee paikkailla mokaa vähän kuivapensselöimällä, tai sienellä töpöttelemällä.

Jos suolausta innostuu kokeilemaan, kannattaa se muuten tehdä silloin kun vaimo/mutsi ei ole kotosalla. Sotku on nimittäin armoton :D

---

Paikkailin vähän maalauksen ongelmakohtia pensselillä, sekä sienellä töpöttelemällä. Suolasta oli jäänyt johonkin kohtiin epämääräistä karstaa maalipintaan. Tämän poistin pyyhkimällä pintaa varovasti 1000-karkeuden hiomapaperilla.
Mallin laskutelineet oli aivan järkyttävät. Tai onhan ne ihan hienot, mutta ohjeissa annetaan aika heikosti osviittaa siihen, miten ne tulisi koneeseen tarkalleen ottaen asentaa. Mokomia sai vääntää ja runtata ihan urakalla, ennen kuin ne asettuivat edes suurinpiirtein oikeaan kulmaan. Lopputuloksena laskutelinekuilut sisältävät paikoin aika järkyttävää liima-muovimössöä. no, onneksi niitä ei valmissta mallista kauheasti tule näkymään. Seuraavaksi "maatalouskone" lähtee kylpyyn ties kuinka monennen kerran. Sitten vaan johnsonia pintaan ja siirtokuvien ynnä perinteisemmän säistämisen pariin.

---

Lakkasin koneen Johnsonin latttiavahalla, minkä jälkeen siirryin siirtokuvien kimppuun. Siirtokuvissa jatkettiin yhä ristiriitaisilla linjoilla: Siirtokuva-arkki oli vähän epäilyttävän näköinen, mutta mitä vielä. Elämä oli yhtä riemunrämistystä kun asettelin ensimmäisiä punatähtiä koneen pohjaan: En ole varmaan eläissäni nähnyt näin ohkaisia ja pehmoisia siirtokuvia. Vähän microsettiä pintaan ja merkinnät sulautuivat uppoviivoihin ihanasti. Kuvat pysyivät tiukasti paikoillaan eikä mitään reunoja todellakaan näy! Yläpinnalla tulikin sitten karu totuus vastaan: Siirtokuvat on vähän liiankin ohuet :( punainen ei todellakaan ole tarpeeksi peittävää ja vihreällä pohjalla merkinnät näyttävät aivan liian tummilta. Voi elämä.

Siirtokuvien päälle laitoin toisen kerroksen johnsonin vahaa. Tämän jälkeen tein washin 3 eri sävyllä, jotka sekoittelin Wintonin öljyväreistä. Pensselöin myös konetta vähän metallisävyillä kulumien lisäämiseksi. Tässä vaiheessa keksin myös leikkiä akselivaltojen hävittäjä-ässää ja pudotin koneen lattialle. Parin keskioluen ja useamman ärräpään jälkeen suoristin parhaani mukaan vääntyilleet etsiosat ja liimasin katkenneen laskutelineen, sekä ohjaamon kuomun takaisin paikoilleen. Tämän episodin jälkeen laskutelineet näyttävät vieläkin järkyttävämmältä.

Maalisuora häämöttää, seuraavaksi mattalakkauksen ja pastellien pariin.

---
Valmista tuli. Suksilla varustettu kone näytti pöydällä nököttäessään jotenkin "kalalta kuivalla maalla", niinpä päätin pakertaa sille tommosen alustan. Ihan putkeen ei homma sen kohdalla kyllä mennyt… kumma juttu, samalla sprayliimaa, ruokasoodaa, hiuslakkaa reseptillä olen ennen saanut ihan hyvää settiä aikaiseksi. No onhan tuo tyhjää parempi ja kun itse malli on kuitenkin se pääasia, niin saa kelvata.
Vaikka valkoinen pinta on muuten mielestäni aina vähän hankala, oli pastellien kanssa pelaaminen kyllä riemullista valkoisella pohjalla. Innostuin ehkä jossain kohtaa irrottelemaan vähän liikaakiin :)
Sarjan mukana tuli muuten ohjaamoon hieno läpinäkyvälle kalvolle printattu mittaritaulu, sekä turvavyöt, ynnä muita osia etseinä. Lisäki virittelin sinne itse lentäjän manuaalissa esiteltyjä vipstaakkeja. Tämä täytyy ilmaista näin tekstimuodossa, koska tuonne ohjaamoon ei kyllä näe pätkääkään sisälle vaikka yrittäisi kuinka tihrustaa.

Kommentit

Terve!
Suola-vanhennus??? Kiitollinen vinkistä!!

terv.Seppo
-QWQ- 31.10.2007 00:01 Vastaa lainauksella
Nyt kyllä kans jänskättää nähdä tulos :P! Yllättävän hyvännäköinen malli tuossa mittakaavassa, paneelilinjat yms. Kai se Smerin laatu vaihtelee aika paljon, itelläni on vielä jonkin verran kesken tuo Smerin kaksipaikkainen Me262 1/72.
Hienoa näitä IL2 rynnäkkökoneita haluais lisääkin nähdä tehtynä ja tekemis kuvia, tosta tuleepi hieno.
Mulla tulee jossakin välissä kuluvaa vuotta tänne Accuraten Il-2 in progress.
-QWQ- 31.10.2007 15:18 Vastaa lainauksella
Noh, miten kävi?
Lasse 31.10.2007 15:43 Vastaa lainauksella
Tuo suolavanhennus on kyllä minulle ihan uusi juttu.
Sunbeam 31.10.2007 19:59 Vastaa lainauksella
…niin…miten kävi…kerro, kerro…
…kuveja, kuveja…äkisti ny.. =)…
Yksi keino on tuon kuluneen talvinaamioon tekoon on:

1. Maalaa normaalin maastokuvion.
2. Revityllä sienen palalla dippailee lateksia mallin pintaa. Samaan tapaan kuin panssarikaluston chippaukset vaahtomuovilla
3. Kun maali on kuivunut niin cocktail-tikulla ja/tai kynnella rapsuttaa lateksit pois mallista.
4. Himmentää chippailun kontrastia maalaamalla utuisen/kevyen kerroksen valkoista koko mallin yläpinnalle.
Antin juttuun jatkona voisin kertoa että itse käytän vesivärejä, liitua ja Abteilungin öljyjä talvikamoissa. Kulutus joko fleikkaamalla tai kuluttamalla. Flake tapahtuu teipillä tai muuten mekaanisesti. Kulutus joko hiomapaperilla ja vedellä tai teräsvilllalla…
Mikko J 6.11.2007 10:38 Vastaa lainauksella
^^ Mielenkiintoisia niksejä. Itse olen tähän asti vähän vältellyt talvinaamioiden toteuttamista. Tekniikat kun toteutukseen kaikki on vaikuttaneet aika haastavilta, valkoisen pinnan ollessa mielestäni muutenkin aina haastavampi toteuttaa. Vielä kun nämä talvinaamioinnit on yleensä esikuvissakin toteutettu sotkemalla hienoon koneeseen jotain "skeidaa", niin onhan se lopputulos yleensä ruma. Ja kyllähän sitä nyt kivempi on tehdä malleja hienoista, kuin rumista esikuvista ;)
Toi suolahommeli vaikutti niin mielenkiintoiselta, että pakkohan sitä oli kokeilla. Jollain muulla tekniikalla olisi ehkä voinut saada autenttisemmankin lopputuloksen. (Noista tekniikoista mitä Jari taisi esitellä jossain lehdessäkin, olin kyllä erinomaisen vakuuttunut tässä suhteessa). Omassa koneessani valkoisesta tuli ehkä vähän turhan peittävä ja puhdas. Ajattelin vielä laittaa pintaan aika rutkasti öljyvärilitkua ja pastelleja sopivan törkyisen ulkomuodon saavuttamiseksi.

Toi lateksikikka on kyllä jännä. Mitenkähän mahtaa onnistua akryylien kanssa? Irtoaako mukana?
Uskon että ei ole mitään väliä mitä maalia käyttää. Varmuuden vuoksi vielä testaa johonkin jämä malliin tekniikkaa.
KimmoR 6.11.2007 15:29 Vastaa lainauksella
Toi suolakikka ei taida toimia jos maalaa pensselillä?
Mikko J 6.11.2007 16:04 Vastaa lainauksella
KimmoR kirjoitti:
Toi suolakikka ei taida toimia jos maalaa pensselillä?
Näin on. Koko touhu perustuu ruiskun käyttöön. Spraymaalilla saattaisi onnistua, ellei paine sitten ole purkissa liian kova.
olpi 13.11.2007 08:42 Vastaa lainauksella
Tästä lähdin minä alan tekemään kaikki chippaukset ja muut tuolla suolatekniikalla. Saa varmaan melko todentuntuista jälkeä aikaiseksi kunhan ei vedä överiksi.
Mikko J 13.11.2007 10:30 Vastaa lainauksella
Kiitos kommenteista.
Joo, ajattelin itsekin käyttää suolaa vielä toistekin, en ehkä ihan joka tilanteessa kuitenkaan. Kohtuullisen työläs, sotkuinen ja jälki vähän vaikeammin kontrolloitavissa verrattuna muihin tekniikoihin. Mutta saahan tuolla ihan jännää efektiä aikaiseksi. Jossain rankasti metallipinnalle kuluneessa japsikoneessa tms saattaisi olla omimmillaan.
--
Nyt kun katselee noita kuvia, niin sylettää, etten tajunnut hioa tuota kilometrin paksuista nokkapeltiä ohuemmaksi sisäpuolelta.
Ihan perkluleen hieno malli! Mutta yks asia pistää ainakin mun silmään, kaikki muu on tosiaan paljon kulunut, mutta propelli ja spinneri ovat kuin uudet… ;) Tosin propelli pyörii kovaa vauhtia, mitään likaa sen kummemmin kerry.
Mikko J 13.11.2007 16:46 Vastaa lainauksella
Hyvä huomio Paavolta. Potkurin lapoja vanhentelenkin varmaan vielä. Spinnerin jätin melkolailla puhtaanvalkoiseksi ihan referenssien perusteella
Raimo Leino 24.11.2007 13:32 Vastaa lainauksella
Jösses kun siitä sitten tuli komea! Sualaa sualaa, enemmän sualaa!
Teemu R 24.11.2007 13:52 Vastaa lainauksella
Tosi upeasti olet onnistunut suolavanhennuksessa. Vois joskus koittaa itsekkin.
Juu'u hienohan siintä tuli! Ja toi alusta on myös mun mieleen. Ja suola vanhennus näyttää sopivan oikein hyvin.
helkkarin komea kone, täytyypä tuota suolausta kokeilla itsekkin