Pienoismallit.net

Kvarken Air

Koneita pukkaa

Kolme Herpan Sportsplanea, eli käsittääkseni Cessnoja tuli kyhättyä kentän koristeeksi. Mallit on kätevästi h0-kokoa ja myös suhteellisen helposti tuunattavissa, kun on rakennussarjasta kyse. Yksi kone otti matkustajan ja pilotin sisäänsä sekä laittoi koneen käyntiin, toinen menee huoltoon ja siksi siitä on pieni luukku auki ja kolmas on ihan vaan parkissa oleva kone, joka odottaa uusia matkustajia. Sävytin koneet kevyesti Nochin mustalla pigmentillä. Otin myös havainnekuvan, jossa näkyy koneille suunnitellut lokaatiot kentällä.

Kommentit

Moi, mitä eroa on sähkölentokentällä ja tavallisella lentokentällä, paitsi latauspisteet? Ylen uutisen (18.6.2018) mukaan kentät voivat olla lyhyempiä, miksi? Onko jokin este että perinteiset lentokoneet eivät voisi käyttää sähkölentokenttiä?

FAIR-projektissa puhutaan business-lentämisestä, siis liikemiehiä ja ammattilaisia lennätetään ympäri merenkurkkua. Lennätettävät eivät ole lentäjiä. Puhutaanko silloin pienkoneista vai suunnitteilla olevista 12-20 -paikkaisista matkustajakoneista?

Tutkitaanko myös robottilentokoneita?
Sakari Pyörre kirjoitti:
Moi, mitä eroa on sähkölentokentällä ja tavallisella lentokentällä, paitsi latauspisteet?
No joo, kuten tutkijan kuuluu, niin pitää alkuun todeta että riippuu vähän olosuhteista. Ja heti alkuun myös muistutus, etten suinkaan ole lentotekniikan asiantuntija, eli koneiden kyvyt jne perustuu siihen mitä valmistajat ovat tässä vaiheessa ilmoittaneet. Mm. tuo lyhyempi kenttä on mainittu valmistajan puheissa ja oletan että tarkoitetaan kyllä pieniä koneita siinä tapauksessa myös. Yksi lyhyemmän kentän selittävä tekijä voi kaiketi olla koneen keveys, etenkin jos akkutekniikka saadaan kehittymään. Ollaan myös todella alussa tutkimuksen suhteen, eli asioita vuosien varrella täsmentyy ja täydentyy myös.

Jos puhutaan nykyään jo ilmassa olevista, pienemmistä sähkökoneista, niin mitään isompia eroja ei ole, tässäkin pienoismallissa puhutaan koko lailla perinteisestä pienkonekentästä, jossa tosiaan on latauspisteet. Lisäksi lisään siihen vetysäiliön, joka sitten muuttaakin jo tätä kuviota vähän. Sähkökonehan voi olla joko akku tai vetypohjainen, eli vetykin toimii siten, että se tuottaa energiaa polttokennossa ja kulkeutuu sähkömoottoriin. Voidaan toki puhua vetykoneista, mutta itse näkisin että ne ovat samaa kategoriaa kun sähkömoottori hyrrää kummassakin. Vetyhän on kaasupohjaisessa muodossa lähtökohtaisesti, eli tällöin kentät vaativat uudenlaista kaasun käsittelyyn perustuvaa infraa… ja herää ihan erilailla kysymys myös sitten turvallisuudesta.

FAIR-hankkeessa nimenomaan akkutekniikkaan perustuvat koneet ovat erityishuomion kohteena, koska alueella piisaa energia-alan toimintaa ja toimijoita joille se voisi tuoda uusi markkinoita. Ja aluekehitysprojektistahan siinä on etupäässä kyse. Mitä koneiden kokoon tulee, niin mm. Heart Aerospace on Ruotsissa saamassa 19-paikkaisen koneen ilmaan 2026.

Vetykoneita ei kuitenkaan voi sulkea pois, etenkään kun EU ohjaa aika vahvasti niiden suuntaan. Miksikö? Koska Kiina ja USA johtavat akkumarkkinoita ja olisi kätevää luoda kilpailun sijaan kokonaan oma markkina. Myös Airbusin ilmoitus uusista monisatapaikkaisista vetykoneista (noin vuonna 2035 muistaakseni) pakottaa käytännössä myös isommat koneet siirtymään uusiin energianlähteisiin. Aikataulu voi vielä muuttua, mutta nähdäkseni tulevaisuuden suunta on nyt selvä:

www.weforum.org/agenda/2020/09/airbus-unveils-concepts-for-hydrogen-powered-plane/

Isoimmat eroavaisuudet itse sähkökonekentällä perinteiseen kenttään liittyen on se, että ne voivat meluhaitan pienuudesta ja polttoaine yms. infran suhteen olla lähempänä asutusta kuin perinteiset lentoasemat. Tästä johtuen perinteisiä pienkonekenttiä voi ja kannattaakin kunnostaa mahdollista ilmataksitoimintaa jne. ajatellen ja kaupunkeihin voisi hyvin tulevaisuudessa perustaa lentoasemia, siis ihan ydinkeskustaankin myös. Ainakin siis akkukoneiden suhteen, vety voi sitten olla eri juttu. Mm. Helsingin sanomissa oli juttua Pariisin olympialaisten sähkötakseista, eli siellä on suunnitelmien mukana ilmatilassa volokoptereita 2024:

www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006654958.html

Tämä on sitten toinen puoli, eli puhutaanko ns. perinteisistä koneista, vaiko sähkökoptereista, tai drone-autoista jne. Lasken nekin sähkökoneiksi tässä suhteessa. Kentälle on tarkoitus yrittää viritellä myös pari sähkökopteripaikkaa. Volokopterien yhteydessä voitaneen puhua myös robottikoneista, kun ymmärtääkseni ne hyödyntää jo olemassaolevia dronejen reititys-softia ja ne voidaan ohjelmoida lentämään tiettyjä reittejä.

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että polttoaine- ja huolto maksaa hitusen vähemmän; Heart Aerospacen mukaan polttoainekulut on 50% vähemmän ja huolto on 75% halvempaa. Tämä tarkoittaa, että kaupallisesti voidaan lentää pienemmän porukan lentoja. Tämä mahdollistaa myös ilmataksitoiminnan, kun sen sijaan että isot koneet lentää pitkiä matkoja, voidaan lentää sähkokoneilla lyhyitä, mutta useita lentoja. Isojen kenttien sijaan talojen katoilla voi olla laskutumispaikkoja tai vähintäänkin keskustoihin voi tulla erityisiä laskeutumusalueita. Lentäjästä tulee bussilkuskin sijaan taksikuski. Ja on toki totta, että alkuun lennot on enemmän kravattimiesten menoa, mutta kuten matkapuhelimienkin kanssa kävi, kohta niitä on sitten kaikilla.

Mikäli haluaa kuulla oikean asiantuntijan puhetta, niin tässä linkki videoon, jossa Suomen sähkölentokoneyhdistyksen edustaja Janne Vasama kertoo sähkökoneiden aikaansaamista muutoksista. Tuo video toimi minulla myös motivaation lähteenä tälle projektille :) Kohdasta: 21:27-1:09:14 pitäisi olla mielenkiintoista juttua! Sitä ennen tulee muuten myös FAIR-hankkeen esittely, eli voi sen alustakin katsoa.

www.youtube.com/watch?v=xdpzvRWLVmo
Kiitos laajasta vastauksesta! Käytännössä siis sähkölentokenttä ei juuri poikkea tavallisesta lentokentästä; koneet vain (näillä näkymin) ovat pieniä niin että 1000 metrin rata riittää.

Meluasiaa en osta. Luulen(!) että suurin osa pienkoneen melusta tulee potkurista eikä moottorista. Vanhoissa pikkukoneissa ei vaan ole panostettu potkurin meluominaisuuksiin. Silti Malmin kentän suurin ongelma ei ole melu vaan se että kenttäalue on liian arvokas lentokentäksi.
Ei tosiaan ole suuria eroja. Tuo meluasia on mielenkiintoinen, enkä heti osaa sanoa, että onko sähkökoneiden melutasoja mitoitettu kun se usein kuitenkin mainitaan. Malmin kenttä on myös mielenkiintoinen, etenkin jos sähkökoneet lyövät isosti läpi tulevaisuudessa. Sinänsä mielenkiintoista ajatella, että kuinka paljon vähemmän infraa vähän isompikin konekenttä vaatii, kun sitä vertaa vaikkapa junarataan. Toisessa on kuitenkin ihan eri määrä matkustajia, ainakin nyt hetken vielä.
Päivitystä edelliseen kerrontaan, eli vetykoneissa Airbus on ilmeisesti lähtemässä nestemäisen vedyn tielle. Tässä on ainakin alkuun kustannuksiin liittyviä haasteita, kun NASA mm. tuottaa nestemäistä vetyä, mutta se ei ole kovin halpaa. Uudessa jutussa esitellään hyvin Airbusin visioita:

yle.fi…myos-kanarialle?fbclid=IwAR2CaoU04KOmUqGQtOj9pb1Zkb2JK2aHM26tO_f4ZidXaKTybZT4TAhS6p0