Pienoismallit.net

Ristiritarin miekka

Miekka ensimmäisen Ristiretken (1095-99)ajalta.

Sain heinäkuussa valmiiksi tämän viiden tuuman rautanaulasta tekemäni ristiritarin miekan pienoismallin. Väistin on rautanaulaterästä ja kourain muokattu ohuesta kupariputkesta ja koristeltu 0,3mm hopealangalla. Miekan ponsi (pää) on jyrsitty kuuden millin pultinpäästä kahdeksankulmaiseksi. Koristeet ovat tehdyt messinkipellistä, messinkiniiteistä sekä vanhasta 25.n pennin hopearahasta sahatuista risteistä. Koristeiden teko aiheutti liian kovan haasteen kun yritin tehdä Galilean jaloleinikki-koristeen ponnen toiselle puolen mutta homma meni liian pieneksi tähän mittakaavaan. Miekan osat juotin yhteen useilla eri lämpötilan tinoilla. Hyvää yritin ja tuollainen tuli.

Kommentit

Huikeaa käsityötaitoa! Olen pahoillani, en keksi nyt oikein muuta sanottavaa. Iso peukku!!
Komppaan Tomia, on tämä huima esitys. Vaikea kohde valokuvata, on periaatteessa niin "mitätön" kuvattavaksi, mutta hyvin voi kuvitella tuon vaatiman työmäärän!
Huh mikä taideteos. Kaikkea sitä rautanauloista voi näköjään saada aikaan, kun on vermeet, taitoa, tietoa ja ymmärrystä. Tiedollahan ei tee mitään, jos ei ole ymmärrystä..

En keksi adjektiivejä tai superlatiivejä, mutta kun ajattelen työn tarkkuutta ja lopputulosta verrrokkina rautanaula, niin kumarran ja koska en löydä tai ymmärrä moittimista, niin pojotkin on silloin tässä.
Kiitokset kommenteistanne!
Pernax 16.9.2020 21:03 Vastaa lainauksella
Tässä täytyy todellakin kompata edeltäviä kommentteja. Todellakin loistavaa työtä kun ajattelee mistä materiaaleista koostuu.
Pari sanontaa tulee mieleeni tästä työstä:
Tässä mies jota rautakin tottelee ja toiseksi keskivertoa yritin ja priimaa pukkaa.

Ihan uteliaisuuttani kysäisisin että laskeskelitko montako työtuntia tähän upposi ?
Kimmo K. 16.9.2020 21:10 Vastaa lainauksella
Todella upea miekka. Aiemmat tekemäsi miekat ovat nekin upeita, mutta mielestäni tässä viimeistely on viety uudelle tasolle.
Kiitokset kaikille! Miekkamallini saama vastaanotto täällä on ollut miellyttävä ja positiivinen yllätys. Olin asettanut mallia tehdessä odotukseni korkealle mm. kouraimen ja ponnen koristelujen suhteen ja jouduin sitten kuitenkin tinkimään alkuperäisestä , ajatuksissani olleesta versiosta. Eipä ole oikoteitä tekemisessä ja koskaan ei voi sanoa olevansa valmis. Mallarikollegoiden täällä antama palaute on todella tärkeää minulle ja kannustaa uusiin projekteihin. Kiitos teille!!!
P.S. Projektiin meni viitisen viikkoa,2-4 tuntia päivässä.
Kirvesmies "tuhoaa" naulan kahdessa sekunnissa. Tosin sinä et sitä tuhonnut, vaan loit sille uuden elämän joka varmaan kestä kauemmin kuin puuhun lyöty rautanaula.
Kaikki kunnioitus myös kirvesmiesten tärkeälle työlle.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Pikkupoikana olin kesäisi raksoilla töissä naulapoikana. Jokaisesta laudasta ja kakkosnelosesta piti esim. valun jälkeen ottaa naulat pois ja ratakiskosta tehtyä "alasinta" vasten oikoa ne vasaralla suoriksi ja uusintakäyttöön. Vieläköhän nykyisin niin tehdään? Olisiko nykynuorista siihen, että yhden naulan irroittamisessa ja oikomisessa suoraksi menee aikaa useita minuutteja - jopa joskus varmaan liki puoli tuntia silloisilla vehkeillä.
Timo Rissanen kirjoitti:
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Pikkupoikana olin kesäisi raksoilla töissä naulapoikana. Jokaisesta laudasta ja kakkosnelosesta piti esim. valun jälkeen ottaa naulat pois ja ratakiskosta tehtyä "alasinta" vasten oikoa ne vasaralla suoriksi ja uusintakäyttöön. Vieläköhän nykyisin niin tehdään? Olisiko nykynuorista siihen, että yhden naulan irroittamisessa ja oikomisessa suoraksi menee aikaa useita minuutteja - jopa joskus varmaan liki puoli tuntia silloisilla vehkeillä.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Joo, itse olin varmaan viiden vanha, kun faija rakensi palaneen omakotitalon tilalle uutta. Ja siellä myös noi käytetyt laudat (sekä valun, että muuten puhtaat) putsattiin nauloista. Ja uusiokäyttöön menivät sekä naulat että laudat.
En tällaiseen törmännyt enää 70-luvun alussa, kun faijan mukana raksalla kesätöitä tehtiin.
Ja nykyään noi menee suoraan kaatopaikalle, sekä isoilta raksoilta että omakotityömailta :(
Tervo Salminen kirjoitti:
Timo Rissanen kirjoitti:
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Pikkupoikana olin kesäisi raksoilla töissä naulapoikana. Jokaisesta laudasta ja kakkosnelosesta piti esim. valun jälkeen ottaa naulat pois ja ratakiskosta tehtyä "alasinta" vasten oikoa ne vasaralla suoriksi ja uusintakäyttöön. Vieläköhän nykyisin niin tehdään? Olisiko nykynuorista siihen, että yhden naulan irroittamisessa ja oikomisessa suoraksi menee aikaa useita minuutteja - jopa joskus varmaan liki puoli tuntia silloisilla vehkeillä.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Joo, itse olin varmaan viiden vanha, kun faija rakensi palaneen omakotitalon tilalle uutta. Ja siellä myös noi käytetyt laudat (sekä valun, että muuten puhtaat) putsattiin nauloista. Ja uusiokäyttöön menivät sekä naulat että laudat.
En tällaiseen törmännyt enää 70-luvun alussa, kun faijan mukana raksalla kesätöitä tehtiin.
Ja nykyään noi menee suoraan kaatopaikalle, sekä isoilta raksoilta että omakotityömailta :(
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Ite poltin meidän uuden kaksikerroksisen omakotitalon vahingossa vuonna -72. Meinasin tehdä pullaa isoveljen päästessä riparileiriltä. Jätin voin sulamaan kattilaan ja läksin kauppaan ostamaan äitini kirjoittamaa muistilistaa. Voi unohtui täysin. Liesituuletin ei ollut päällä, mutta pari vuotta rasvoittunut hormi imi leimahtaneen tulen yläpohjaan ja sieltä tuli levisi joka paikkaan. Siilinjärven Vuorelassa asuttiin ja Siilistä tuli yksi paloauto ja kaksi miestä sammuttamaan. Matkaa 13 kilsaa. Naapurit soitteli Kuopion ja Rissalan palokuntaa apuun, kun heidän talonsa meinasi palaa samalla. Eivät lähteneet vieraan kunnan alueelle. Mutta kun näkivät savut jo viiden kilometrin päästä, niin pyysivät virka-apua radiopuhelimilla ja sitten tuli Kuopiosta 10 kilsan päästä kaksi autoa. Mutta talo meni ja kaikki irtaimisto. Alakerta oli rakennettu sokkeliin ja siellä säilyi jotain palamatta. Mutta kaikki muistoesineet valokuvineen meni ja niitä ei vakuutus korvannut. Samalla meni kaikki noin kuutisenkymmentä pienoismallia, joita oltiin veljeni kanssa väsäilleet.

Mutta tilalle samaan sokkeliin ja kivijalkaan tehtiin uusi talo ja siinä oli minulle myös kesätyöpaikka irroittelemassa nauloja palaneista lankuista…
Onhan tämä nyt aivan uskomaton taidonnäyte, vaikkei ihan tyypilliseen pienoismallailugenreen kuulukkaan.
Vanhoina aikoina seppätaidot olivat taidoista ehkä toiseksi tärkeimpiä. Ehkä sotapäällikkötaidot olivat ensimmäisenä?

Vai olisiko sitten niin, että ilman kunnon seppiä ei olisi ollut sotiakaan ja sotapäälliköitä?

Maalaissepistä nyt puhumattakaan. Aurat, ynnä muut eivät olisi syntyneet ilman maalaisseppiä.

Tämä malli osoittaa, että seppätaitoa vielä löytyy. Ken tietää milloin se on taas taidoista korvaamattomin?
Kiitos Mika!
Hieno käsityötaidon näyte!
Kiitos!