Pienoismallit.net

Eurofighter Typhoon

Eurofighter Typhoon on neljän maan, Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan yhteistyöhankkeena syntynyt monitoimihävittäjä ja yksi Suomen HX-kandinaateista myöskin. Operatiiviseen käyttöön kone on otettu vuonna 2005, eli suunnilleen samoihin aikoihin Ranskan Rafalen kanssa. Alun perin kone suunniteltiin ilmahallintahävittäjäksi, eli lentämään mahdollisimman kovaa ja korkealle samalla tyhjentäen taivas viholliskoneista. Varsinainen monitoimihävittäjä Typhoonista tuli vasta 2014, jolloin se modifioitiin suoriutumaan myös ilmasta maahan tehtävistä. Konetta on niin yksi-, kuin kaksipaikkaisenakin versiona.

Valmistajamaiden lisäksi kone on myös Itävallan ainoa hävittäjäkonetyyppi. Muita vientimaita on ollut, Oman, Kuwait, Qatar ja Saudi-Arabia. Suunniteltu yhteisvalmistusmäärä on tällä hetkellä 623 konetta, josta "isäntämaiden" osuus on 472 konetta. Myyntipuheissaan esim. BAE Systemsin edustajat mainostavat koneen olevan runsaslukuisin hävittäjä Euroopassa vielä vuosikymmeniä eteenpäin…saapa nähdä? Koneita rakennetaan neljällä eri tuotantolinjalla kunkin keskittyessä tiettyihin koneen osiin, esimerkiksi vasemman puolen siivet tehdään kaikki yhdessä paikassa jne., loppukokoonpanot suoritetaan kussakin neljässä isäntämaassa itse.

Eurofighter on osallistunut myös sotatoimiin 2011 Libyassa ja myöhemmin Syyriassa ja Irakissa ISIL:n vastaisissa operaatioissa.

Valitsin rakentamani Typhoonin aihioksi Revellin "Bronze Tiger" paketoinnin, liekö virhe, enpä tiedä. Paketointi suhteellisen uusi, mutta itse sarjahan on tuolta 2000 luvun alkupuolelta ja sen kyllä huomasi. Valujälki ei kovin kummoista ollut ja yhteensopivuudenkin kanssa oli monia ongelmia. Itse sarjan suunnittelussa olisi monia kohtia voinut tehdä fiksumminkin ja paremmilla sovitteilla, ongelmat alkoivat jo ohjaamosta ( ohjaamoa piti vuoleskella enemmänkin että sai esimerkiksi istuimen ja mittaritauluston mahtumaan ) ja jatkuivat laskutelineisiin saakka. Luulin jo että esimerkiksi siivet ovat kieroja koin korkkiruuvit, mutta sitten tajusin että itseasiassa niiden kuuluukin hieman olla, yläpinnoiltaan! Canardit piti asentaa jo ennen puoliskojen yhteen liittämistä koska sisäpuolelle jäi lukitusrengas, no ei siitäkään hyvää seurannut, niiden akselit katkeili jo heti kättelyssä. Ei muuta kuin poraushommiin ja uusia akseleita pyörötangosta sovittamaan jne. Paneeliurat ja erilaiset luukut olivat myös miten sattuu. Kun asian tajusin, en siihen sitten jaksanut enempää kiinnittää huomiota, pääasia että mallin muodot muuten olivat suhteellisen hyvin kohdallaan.

Eduardin etsiosia tuli käytettyä melko runsaasti ja ohjaamosta tulikin suht. hyvän näköinen, samoin mm. telineisiin ja suihkuputkiin niillä sai uutta ilmettä, myös jarru-ja hydrauliputkia oli etsiosien mukana. Sarjan mukana tuli ainoastaan Saksan Ilmavoimien Bronze Tiger dekaalit, sellaista tiikerihirvitystä en kuitenkaan alkanut tekemään vaan hankin Model Makerin Espanjan Ilmavoimien Typhoon dekaalit. Sinänsä hyvä, että sain tehtyä Ilmavoimat 100-vuotta lentonäytöksessä kesällä 2018 Tikkakoskella vierailleen yksilön, Suomikytkös säilyi siis siltä osin.

Alapuolen ripustimiin varustusta oli runsaasti erilaista, lisäpolttoainesäiliöitä, oli Storm Shadow ja Taurus risteilyohjuksia ja GBU-24 pommeja esimerkiksi. Valitsin kuitenkin Suomen oloihin hieman säyseämmän varustuksen, eli alle sijoitin pelkästään kaksi 1000 litran lisäpolttoainesäiliötä ja lyhyen kantaman Iris-T ilmataisteluohjukset, pitäähän omasuoja ensin olla kunnossa!

Sen huomion olen tehnyt, että osia ja varsinkin erilaista pikkunippeliä näissä nykyhävittäjissä on useimmiten paljon enemmän kuin vanhemmissa sotien aikaisissa koneissa ja se näkyy myös tässä mallailussa, osia todellakin on ja koneista tulee myös painavampia, osasyynä tietenkin lisäpainot joita lähes jokaiseen joutuu laittamaan. Varovaisuutta mallin käsittelyssä on joutunut myös lisäämään ja pitää tarkkaan katsoa mistä tarttuu konetta käsissään pyöritellessä, siivet kun on yleensä myös täynnä tavaraa.

Maalaukset, lakkaukset ja säistämiset Ultimaten, Akanin, LifeColorin, Vallejon ja Migin tuotteilla.

Tässä aito yksilö: www.airliners.net/photo/Spain-Air-Force/Eurofighter-EF-2000-Typhoon-S/5452537/L

Kommentit

Hitsi oletpa saanut tämän keskimääräistä vaikeemman mallin mallikkaasti valmiiksi. Itse en ole uskaltanut edes ajatella aloittamista, sen verran paljon olen kauhutarinoita osien sopivuudesta lukenut!
Kiitos Tervo kommenteista! Minulle käy useinkin niin, että en ennen mallin hankintaa lue juurikaan arvosteluja sarjasta, vaan vasta jälkeenpäin kun malli on jo käsissä ja totuus paljastuu. Säilyypähän mielenkiinto kun on tuo yllätysmomentti olemassa ;-).

No, näissä nykyhävittäjissä ei tuo tarjonta niin kovin runsasta edes ole ( ainakaan tässä skaalassa ), joten on vain pakko hankkia sarja jonka jostain sattuu löytämään kun tiettyä konetyyppiä olet tekemässä.
Vakuuttavaa työtä. Rakentelin pari vuotta sitten 1/72- version melkein samasta aiheesta (piti julkaistakin täällä mutta jostain syystä jäi) ja itsekin hämmästelin siipien kieroutta ennen kuin älysin sen kuuluvan asiaan. Typhoon on mielestäni räyhäkän näköinen lentolaite. Pari vuotta sitten ilmavoimien juhlanäytöksessä RAF:n pilotti lensi mainion esityksenkin sillä. Viimevuotinen Turun soolo oli mielestäni jotenkin vaisumpi- tai sellainen vaikutelma jäi että siinä esiteltiin enempi kovaa ääntä kuin liikehtimiskykyä.
Kiitos Antti! Juu, kyllä Typhoon on mainio hävittäjä sekin ja ääntäkin tosiaan löytyy ja liikehtimiskykyä kuten Tikkakoskella nähtiin ja siellähän näitä koneita taisi olla peräti viisi näytillä. Tehopainosuhde Typhoonilla on porukan paras kun näitä HX-hävittäjiä verrataan. Turkuun en itse valitettavasti päässyt parinkin rippijuhlan takia samana viikonloppuna.
Hieno jatkumo Markun hienojen mallien joukossa. Koska nää WWII jälkeiset sukot ja ylipäätänsä 1/48 skaala on minulle hieman vieras aihe, niin en pysty kommentoimaan esikuvanmukaisuusseikkoja ja muutenkaan yleistä laatua sen tarkemmin. Näyttää vaan minunkin silmissä hienolta.
Ainoa, mikä pistää hieman silmään on sivuvakaajan siivekkeen tummarajaisuuden puute. Olisiko sitä hieman pitänyt litkuttaa enemmän?
Voihan olla tietysti niinkin että 1:1 versiossa on sellainen toteutus, että rajaa ei oikein näe, mutta kysympä vain.
Kiitos Mika kommenteistasi! Joo, näitä nykysuihkareita on nyt tulollaan…koettakaa kestää ;-).

Tuohon mainitsemaasi yksityiskohtaan sivuvakaajan/ -peräsimen saumassa. Riippuu tietenkin kuvauskulmasta ja siitä että onko peräsin suorassa vai poikkeutettuna. Kuitenkin, nykyisissä suihkukoneaikakauden koneissa tuo mainittu yksityiskohta on todellakin aika huomaamaton verrattuna WWII lekoihin ja varsinkin WWI lekoihin, niissähän vakaajan ja peräsimen raosta pystyi katsomaan jopa läpi. Varmaankin syynä nykykoneiden nopeudet ja se että aerodynamiikkaankin pitää suhtautua sitä myöden myös toisella tavalla, parantunut tekniikka ja materiaalit myös.

Tuossa aloitustekstini kuvalinkissähän myös tuo yksityiskohta on aika hyvin nähtävissä…siitä on hyvä verrata miten lähellä ollaan todellisuutta.
Markku Rinne kirjoitti:
Tuossa aloitustekstini kuvalinkissähän myös tuo yksityiskohta on aika hyvin nähtävissä…siitä on hyvä verrata miten lähellä ollaan todellisuutta.
Jep! Empä huomannut katsoa linkin kuvaa. Eihän siinä näy tummaa uraa. Sen vähän vaaleamman kaistaleen olisi tietysti voinut toteuttaa.
Hieno Typhone, sen kummemmin asiaa perustelematta. Ei puutu kuin äänet niin tunnelma olisi täydellinen. Muistelen, että Tikkakoskella Eurofighter teki aika näyttävän startin.

Mitä harmaata Model Maker tarjosi koneen väriksi? Yhden lähdeteoksen mukaan lähes jokaisella käyttäjällä (britit, saksalaiset, saudit, italialaiset ja espanjalaiset) on oma väri.

Muistelen että Ranskakin olisi ollut alunperin mukana kehityshankkeessa mutta eräden periaattellisten mielipide-erojen seurauksena jätti ryhmän ja kehitti Rafalen.

E-P
Kiitos E-P kommenteista! En tiedä mitä Model Maker on väriksi esittänyt mutta itse käytin FS 36320 sävyä yläpinnoilla ja FS 36375 sävyä alapinnoilla, keulakartiollekin oli vielä oma sävynsä mutta en enää muista. Keulakartion sävy joidenkin tietojen mukaan olisi kaikissa sama johtuen ehkä siitä tehdään kaikki samalla tuotantolinjalla? Brittiläisillä keskustelupalstoilla noista sävyistä keskusteltiin runsaasti ja monia eri mielipiteitäkin oli mutta itse päädyin edellä mainittuihin.

Pitää tosiaan paikkaansa että jokaisen maan Typhoonit ovat hieman eri harmaita, Saksalainen niistä kaikkein tummin ja enempi siniseen taittuva ja Brittien vastaavasti vaalein. Tuon artikkelin yläreunan kuvassa nämä sävyerot hyvin näkyy :
sotilasilmailu.fi…/neljan-eri-maan-eurofighter-havittajat-ilmavoimien-juhlalentonaytokseen/
Parhaiten nuo sävyerot näkyvätkin juuri silloin kun koneet ovat yhteiskuvassa ja samassa kulmassa. Eri valaistusolosuhteissa ja eri aikaan otetuissa kuvissa sävyjen määrittäminen onkin täyttä lottoamista.

Niin ja kyllä Ranska oli tosiaan alussa mukana myös Eurofighterin kehitystyössä, erimielisyydet muiden hankemaiden kanssa johtivat kuitenkin eroon tästä yhtymästä ja päättivät tehdä oman.
Hyvännäköinen Typhoon on tullut. Ja tuo Revell tiettävästi on tosiaan aika haastava lähtökohta. Moderneissa koneissa tosiaan on osia ja tekemistä yleensä huomattavasti enemmän kuin vanhempien lentovehkeiden malleissa. Jotenkin nuo muodot tuppaavat myös olemaan monimutkaisempia, mikä näkyy kittailun tarpeena parhaissakin malleissa.

Yksityiskohtaa koskevana kehitysehdotuksena, nuo heittoistuimen etsivyöt saavat paljon lisää realismia, jos niitä jaksaa vähän väännellä mutkille ym. Ne eivät todellisissa koneissa kuitenkaan koskaan roiku täysin suorina.
Tero Tyni 22.7.2020 19:44 Vastaa lainauksella
Hienosti onnistunut Typhoon, tai pitäisikö sanoa "Tifón". Tosiaan tämä yksilö oli Tikkakoskella maanäyttelyssä. Katselin omia kuviani ja sanoisin että värit ovat aika kohdallaan. Aika samat kuin siis espanjalaisissa Horneteissa.

Se on totta, että kansainvälisillä forumeillakaan ei olla aivan varmoja eri maiden Typhoonien harmaista. Ongelmia tuo myös se, että eri (pienoismalli)maalifirmojen samat harmaiden sävytkin voivat olla todella erilaisia keskenään. Joutuu todella sihtaamaan sopivaa.

Omassa britti-Typhoon-rakentelussa päädyn kai Camouflage Greyhin (eli Barley Grey BS 626). Tutkakupu on kaikissa Typhooneissa myös tuo sama British Standard BS 626, joten siitä voi vertailla muiden harmaiden tummuutta ja vaaleutta. Tällöin brittiläisen koneen tutkakuvun ja muun rungon pieni väriero selittyisi eri materiaalilla. Espanjalaisen koneen harmaat eivät mielestäni ole yhtä sinisävyisiä kuin esim. saksalaisten, joten käyttämäsi värit tuntuisivat loogisilta.

Joissakin yhteyksissä mainitaan espanjalaisten koneiden harmaaksi FS36231 eli sama kuin esim. Rafale M:ssä, joka tuntuu kyllä aivan liian tummalta.
Kalle V Aaltonen kirjoitti:
Hyvännäköinen Typhoon on tullut. Ja tuo Revelli tiettävästi on tosiaan aika haastaa lähtökohta. Moderneissa koneissa tosiaan on osia ja tekemistä yleensä huomattavasti enemmän kuin vanhempien lentovehkeiden malleissa. Jotenkin nuo muodot tuppaavat myös olemaan monimutkaisempia, mikä näkyy kittailun tarpeena parhaissakin malleissa.

Yksityiskohtaa koskevana kehitysehdotuksena, nuo heittoistuimen etsivyöt saavat paljon lisää realismia, jos niitä jaksaa vähän väännellä mutkille ym. Ne eivät todellisissa koneissa kuitenkaan koskaan roiku täysin suorina.
Kiitos Kalle kommenteista! Minulla oli jonkinlainen kumma harhakuva että nämä modernit hävittäjät olisivat jotenkin helpompia rakentaa kuin WWII hävittäjät, kunnes totesin että työtä niissä tuntuu olevan kuitenkin jopa enemmän, runsas näkyvillä oleva ase- ja polttoainekuorma, paljon siirtokuvia yms. Hieman monotonisen harmaitahan ne toki on väritykseltään, mutta sellaisiahan ne nyt vain on ja onhan niissä kuitenkin jokaisessa omat erityispiirteensä. Joo, tässä mallissa nuo vyöt tulivat harvinaisen siististi suoraan, yleensä ne kyllä vääntyy mutkalle vaikka ei yrittäisikään ;-).
Tero Tyni kirjoitti:
Hienosti onnistunut Typhoon, tai pitäisikö sanoa "Tifón". Tosiaan tämä yksilö oli Tikkakoskella maanäyttelyssä. Katselin omia kuviani ja sanoisin että värit ovat aika kohdallaan. Aika samat kuin siis espanjalaisissa Horneteissa.

Se on totta, että kansainvälisillä forumeillakaan ei olla aivan varmoja eri maiden Typhoonien harmaista. Ongelmia tuo myös se, että eri (pienoismalli)maalifirmojen samat harmaiden sävytkin voivat olla todella erilaisia keskenään. Joutuu todella sihtaamaan sopivaa.

Omassa britti-Typhoon-rakentelussa päädyn kai Camouflage Greyhin (eli Barley Grey BS 626). Tutkakupu on kaikissa Typhooneissa myös tuo sama British Standard BS 626, joten siitä voi vertailla muiden harmaiden tummuutta ja vaaleutta. Tällöin brittiläisen koneen tutkakuvun ja muun rungon pieni väriero selittyisi eri materiaalilla. Espanjalaisen koneen harmaat eivät mielestäni ole yhtä sinisävyisiä kuin esim. saksalaisten, joten käyttämäsi värit tuntuisivat loogisilta.

Joissakin yhteyksissä mainitaan espanjalaisten koneiden harmaaksi FS36231 eli sama kuin esim. Rafale M:ssä, joka tuntuu kyllä aivan liian tummalta.
Kiitos Tero kommenteista! Juu, siellä maanäyttelyssähän tämä oli ja tuossa esittelytekstini liitteen kuvassa lähdössä takaisin kohti Espanjaa. Harmi kun ei siellä Tikkakoskella tullut otettua ryhmäkuvaa näistä eri maiden Typhooneista, siellähän ne oli kaikki nätisti vierekkäin.

Totta puhut noista sävyistä. Kyllä itse pääsääntöisesti vertailin muovilevyyn maalaamiani eri sävyjä tulostamiini A4 valokuvakopioihin Espanjalais koneesta ja tein päätöksen sen mukaan mikä miellytti eniten omaa silmää. Monta eri kuvaa tosin piti olla kun valaistusolosuhteet jokaisessa hieman erilaiset. Osviittaa sävyistä antoi tietysti mallin oma ohje ja nämä brittifoorumit, mutta kuten sanoit, pelkän FS numeron perusteella ei valintaa voinut tehdä kun eri valmistajienkin sävyt kuitenkin eroavat toisistaan. Harmaa on muutenkin aika "vaikea" sävy kun tuntuu että valaistus vaikuttaa siihen eniten?

Britti Typhoon on tosiaan se kaikkein vaalein ja juurikin tuo Barley Grey, siitä Brittiversiosta eniten tietoa oli muutenkin, kuinkas ollakaan ;-). Tuo FS36231 on todellakin liian tumma Espanjalais versioon.
Markku Rinne kirjoitti:
Kiitos Kalle kommenteista! Minulla oli jonkinlainen kumma harhakuva että nämä modernit hävittäjät olisivat jotenkin helpompia rakentaa kuin WWII hävittäjät, kunnes totesin että työtä niissä tuntuu olevan kuitenkin jopa enemmän, runsas näkyvillä oleva ase- ja polttoainekuorma, paljon siirtokuvia yms. Hieman monotonisen harmaitahan ne toki on väritykseltään, mutta sellaisiahan ne nyt vain on ja onhan niissä kuitenkin jokaisessa omat erityispiirteensä. Joo, tässä mallissa nuo vyöt tulivat harvinaisen siististi suoraan, yleensä ne kyllä vääntyy mutkalle vaikka ei yrittäisikään ;-).
Hyvää analyysiä. Heitämpä nyt kuitenkin pikku seikan kehiin:

Olisikohan syy se, että näihin moderneimpiin tapauksiin löytyy niitä referenssikuvia paljon enemmän kuin vanhempiin tapauksiin? Kun on enemmän referenssikuvia, niin on sitten enemmään paineita tehdä malli juurikin esikuvanmukaiseksi. Jos minulla olisi nippu (väri)kuvia tehdä joku WW I kone täysin esikuvanmukaiseksi, niin varmaan tekisin.
Valitettavasti niitä kuvia ei vaan ole.

Kiva, että näihin moderneihin tapauksiin löytyy ja sitten voi lähteä fiilistelemään yksityiskohdilla ;)
Mika Kauranen kirjoitti:
Olisikohan syy se, että näihin moderneimpiin tapauksiin löytyy niitä referenssikuvia paljon enemmän kuin vanhempiin tapauksiin? Kun on enemmän referenssikuvia, niin on sitten enemmään paineita tehdä malli juurikin esikuvanmukaiseksi. Jos minulla olisi nippu (väri)kuvia tehdä joku WW I kone täysin esikuvanmukaiseksi, niin varmaan tekisin.
Valitettavasti niitä kuvia ei vaan ole.

Kiva, että näihin moderneihin tapauksiin löytyy ja sitten voi lähteä fiilistelemään yksityiskohdilla ;)
Onhan se toki selvää että nykykoneisiin löytyy runsaasti hyvälaatuisia valokuvia ja hyvä niin, etenkin kun ovat vieläpä värikuvia. Kaikkiin yksilöihin ei tietenkään, mutta ne mihin löytyy, niin löytyy yleensä valmiit dekaalitkin.

En tiedä, tuoko se yhtään enempää paineita tehdä juuri esikuvan mukainen malli, minun mielestäni se jopa helpottaa asioita. Onpahan ainakin tarkka tieto siitä mihin pyrkiä, se on sitten eri asia onnistuuko siinä ja miten hyvin. Kun tein WWII koneita niin esikuva ja valokuva/valokuvat niille kaikille löytyi myöskin, värien suhteen vain joutui usein luottamaan väripiirroksiin ja muihin tietolähteisiin. Eli loppujen lopuksi sama tilanne kuitenkin vaikka autenttista värikuvaa ei ole rinnalle asettaakaan.

Joku on jossain vaiheessa todennut että helpoin tapa on tehdä malli josta ei löydy ensimmäistäkään valokuvaa…pitää nillittäjät loitolla :-). Ehkä niin vaikka ei se minun juttuni olekaan, ihan hyvähän se on välillä kritiikkiäkin saada.