Pienoismallit.net

F-4G Phantom II

Lähtötilanne

Pöydälle on kasattu kaikki tarvittava: E-mallin sarja, siirtokuvat, etsit ja varaosia aikaisemmista Phantomeista. Rangoissa kun on paljolti eri versioiden osia, kuten G:ssä tarvittavat sisempiin siipiripustimiin tulevat omasuojaheittimet.

Kommentit

No niin, selkeä virhe ;). Ei mallissa vaan tekstissä.

MOSsia (maalinosoitustutkaa) ei kannata ampua. Niitä pyöri Vietnamissa kohdealueella kymmeniä. Ne ovat muutaman sadan metrin päässä itse ohjusasemassa, ja niitä MOSseja on oikeastaan kaksi per ohjusasema.

SA-3 ohjuksista sattumalta tiedän tämän verran:
Tulenjohto on kahden ohjusupseerin ja kahden käsisuuntaajan miehittämä. Toinen upseeri katselee MOSsien näyttöjä (tuplanäytöt tuotu tulenjohtovaunuun). Toinen pyörittää tulenjohtotutkaa maalinosoittajan osoittamaan suuntaan. Valitut lavetit pyörivät samaan tahtiin. Tutkassa on tässä vaiheessa vain lämmityssähköt päällä. Kun maali tulee otolliseen ampumaikkunaan (etäisyys alle 20 km, korkeus alle 10 km, suunta mielellään suunnilleen kohti tutka-asemaa), tutkaan kytketään etsintämoodi. Tämän Wild Weasel voi kuulla.

Maali haetaan tulenjohtotutkan näytölle ja lukitaan: laskuri valitsee osoitetun maalin ja pitää sitä automaattisesti seurannassa. Tämän Weasel taas kuulee, jaksoluku on eri. Itse asiassa tutka käyttää eri antennejakin… Samalla kytketään päälle ohjuksen ohjaussignaali (sama tutkalaite lähettää sitäkin).

Laskuri laskee ohjauslaskentaa. Upseeri lähettää liikkeelle joko yhden tai kaksi ohjusta. Lavetti on automaattisesti suunnattu niin että ohjus osuu ohjaussignaalin kiilaan muutama sata metriä tutkan edessä. Laskuri ohjaa ohjusta kohtauskurssille.

Olen ymmärtänyt että HARM (High Speed Anti-Radiation Missile) ohjautuu lukkiutuneeseen tulenjohtotutkaan ja jatkaa samaa reittiä vaikka tulenjohtaja ehtisi sammuttaa tutkan. Kun HARM on lähtenyt, Weaselin kannattaa väistää kohti tulevaa ohjusta - se oli kaiketi suhteellisen helppoa, jos oli näköyhteys ja mielenmalttia.

Maalin haku tulenjohtotutkaan kestää puolisen minuuttia, ohjuksen laukaisu kestää parikymmentä sekuntia ja ohjuksen lento 15 -20 sekuntia 12 kilometrin päähän. Melko kiire oli Phantomissa, jos ohjusaseman väki oli hyvin koulutettua ja määrätietoista.

Mielenkiintoinen aihe!
Kiitos korjauksesta. Selvät virheet tuleekin korjata. Itse kun on kuljetuskomppanian miehiä ja lukemani lentokoneaiheinen kirjallisuus englanninkielistä, voi käännöksissäni olla hyvinkin asiavirheitä. Korjataan se tulenjohtotutkaksi.
Mielenkiintoinen blogi. Tätä tulee kyllä seurattua.Itse olen myös haeskellut tuota Hasen F-4g:tä 1:72 skaalassa yhtä huonoin tuloksin.
On tosiaan mielenkiintoinen aihe. Tätä seuraa mielellään ja samalla sivistyy näistä tuhoamislaitteista. Pariin kertaan piti lukea muta nyt alan jo jotain ymmärtää.
Hyvä Antti.
Kaikkea täytyy kokeilla, vaikkapa rakennusblogin kirjoittamista. Yritetään tehdä tästä hyödyllinen kertomus.
Moi, eikö siinä E-mallin paketissa tule mukana nokan alapuoliset osat G-mallia varten. Kuten myös pyrstön päälle tuleva anturimöykky? Italerin vanhassa F/G paketoinnissa ko osat kyllä löytyy (sarjaa on pakannut myös Revell ja Tamiya). Taitavat olla myös Fujimin E paketissa, G-sarjassa ainakin.

Tulkitsin, että aiot rakentaa myöhempien aikojen G-version HARM ohjuksilla. Oletko tutustunut kirjaan F-4 Phantom, Spirit in the Skies? Se on hyvä tietolähde Phantomin rakentajalle.

E-P
E-P Sinkkonen kirjoitti:
Moi, eikö siinä E-mallin paketissa tule mukana nokan alapuoliset osat G-mallia varten. Kuten myös pyrstön päälle tuleva anturimöykky?
Ei tule. Hasegawa on taktikoinut. Kaikki muut pyrstövaihtoehdot siinä kyllä on muttei tuota. Samoin kun nokan osat ovat omassa rangassaan. Tuota kirjaa minulla ei ole, mutta pari muuta kylläkin.