Bristol Fighter F2B
Melkein Keith Parkin kone
Bristol Fighter:Bristol Fighter on vanhahtava laite. Sen tekniikka on vahvasti vuodelta 1916. Monet ratkaisut ovat alkeellisia. Vaijereita ja lamelleja on silmiinpistävän paljon. Siivet ovat valtavat. Oikea lentävä vastuskasa. Mutta, niin kuin moni muukin ensimmäisen maailmansodan lentokone, kone oli moottorinsa tuotos, tässä tapauksessa Rolls Royce Falcon, jonka versiot I, II ja III tuottivat "valtavan" 190/220/275 hevosvoiman tehon. Suurimmassa osassa Bristoleita oli Falcon III, jolla kone saavutti yllättävän hyvän huippunopeuden, 182 kmh.
Bristolissa on yksi Lewis-konekivääri eteenpäin. Se on piilossa moottoripellin alla, ampuen moottorin päältä lapojen välistä. Toinen Lewis oli tähystäjällä, tässä mallissa varhaista mallia. Tähystäjälle voitiin asentaa toinenkin ase mutta kaksois-kk:n heiluttelu oli raskasta, suurin osa ei halunnut kahta.
"Brisfit" kehitettiin alun perin Be-2:n seuraajaksi. Tässä kilpailu myös RE-8. Bristolista tuli kuitenkin vahingossa (?) ketterä ja suorituskykyinen hävittäjä, jolle Albatrositkaan eivät oikein pärjänneet. Konetta käytettiin hävittäjänä, tiedustelukoneena, yöhävittäjänä ja maataistelukoneena.
Koneen otti käyttöön ensimmäisenä 48 laivue joulukuussa 1916 (kolme kuukautta ensilennon jälkeen!). Bristoleita tehtiin 5 329 kpl. Käyttö jatkui pitkälle sodan jälkeen.
Keith Park:
Brisfitiä lensi joukko ässiä, peräti parisataa. Yksi heistä oli uusseelantilainen 19 ilmavoiton majuri Keith Park. Tämä voittomäärä takasi jo työpaikan sotien välisessä RAF:ssa, ja Park kunnianhimoisena miehenä olikin syyskesällä ilmavara-amiraali ja komensi Fighter Commandin 11. ryhmää. 11. ryhmä sai niskaansa Luftwaffen kovimmat iskut Englannin Taistelun aikaan. Douglas Bader on todennut että "Englannin säilyminen oli Parkin harteilla". Hienosti sanottu mieheltä, joka palveli kilpailevassa 10. ryhmässä…
Perienglantilaiseen tapaa Park siirrettiin syrjään Englannin Taistelun jälkeen. Vääriä mielipiteitä, ja kabinettipeliä…
Air Marshal Sir Keith Rodney Park GCB, KBE, MC & Bar, DFC kuoli 15.6.1975 Aucklandissa Uudessa Seelannissa 82 vuoden ikäisenä.
"Melkein Keith Parkin kone":
Park lensi useita Bristol Fighter yksilöitä, ei kuitenkaan tiettävästi tätä C814:ää. Mutta, Keith Parkista on oikein hyvä valokuva tämän koneyksilön edessä! Kuva löytyy mm. Windsock datafilesta sivulta 18.
Malli:
Malli on Wingnut Wingsin neljäs. Huomaa että tässä vaiheessa WNW ei ollut vielä keksinyt kaikkia hienouksia mitä myöhemmissä malleissa voi löytyä. Malli on silti hyvä, erittäinkin hyvä ja suoraviivainen tehdä.
Yläsiipi on toki hankala kiinnittää, tukia on aika monta eivätkä ne automaattisesti aseta siipeä oikeaan asentoon - lähelle kyllä. Minulle sitten varsinainen ongelma oli moottori. Kasasin sen ja maalasin, mutta ei se sitten mahtunutkaan moottoripeltien alle. Raaka kirurgia oli paikallaan. Vika luultavasti oli minussa, mutta hieman epäilin ohjeen tekijän motiivia, ohjeissa kehotetaan jättämään moottori näkyviin "jotta detaljit näkyisivät paremmin". Oli se moottori myös hankala saada suoraan ja oikealle korkeudelle.
Maalit ovat enimmäkseen MRP:tä. Kokardit on maalattu. Vaijerit ovat EZ:aa. Aika monta metriä menikin.
Lähteet:
J.M Bruce: Bristol Fighter, A Windsock Datafile Special
WNW:n ohjeet ja nettisivun vinkit
Ihmeellinen internet
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.