Pienoismallit.net

Henschel Hs 126 B-1

V7+1C

Henschel 126 kone suunniteltiin Luftwaffen tiedustelukoneeksi ja sitä valmistettiin vuosina 1937-41. Se oli kaksipaikkainen kahdella kk:lla varustettu ja koneella oli hyvät hidaslento-ominaisuudet. Etulinjakäytöstä kone poistettiin vuonna 1942 ja sen korvasivat Fieseler Fi 156 Storch ja Focke-Wulf Fw 189 koneet.

Suomen Lapissa Henschel 126 koneet kuuluivat 1.(H)/32 lähitiedustelulentueeseen ja olivat Suomessa koko jatkosodan hyökkäysvaiheen ajan. Heinäkuussa 1941 koneet joutuivat myös tulitukitehtäviin kun pohjoisimmille rintamanosille ei koneita aluksi riittänyt tarpeeksi. Osasto tosin kärsi paljon tappioita, esim. 6-8.7.1941 ammuttiin alas kolme konetta ja neljä konetta vaurioitui pahoin. Ei ollut tiedustelukoneiden miehistön osa kadehdittava, hitaana koneena ne usein olivat niin hävittäjien kuin ilmatorjunnankin suosikkeja.
Tämä yksilö kuitenkin selviytyi ehjänä ainakin Suomessa vierailunsa ajan koska poistui maastamme Marraskuussa 1942. Tekemäni kone kuvattuna sellaisena kuin se oli loppuvuodesta 1941 Alakurtissa.

Mitä tulee rakenteluun ja tähän ICM:n mallisarjaan, niin päällimmäisenä jää mieleen kammotus koko sarjaa kohtaan ja rehellisesti voi olla tyytyväinen että maaliin kuitenkin lopulta päästiin. Itse osat olivat kehnohkoa valua, valupurseita sai putsata kohtuullisesti eikä osien sopivuudessa ollut kehumista. Vielä kun mallin ohjeet olivat melko epämääräiset monisteet niin mallailun riemua ei tämän mallin kohdalla koettu. Etukuomun toinen sivu oli millin matala ja seitin ohutta valua, ikään kuin kirkasmuovi olisi valettaessa loppunut kesken? Osien kohdistus, etenkin siipituentojen osalta oli vaikeaa kun kunnon upotuksia tai tappeja ei osissa ollut, kone tuntui muutenkin olevan kiero kuin korkkiruuvi kun mitat eivät täsmänneet.

Kaiken kruunasi täysin surkeat siirtokuvat jotka hajosivat palasiksi jo liuotusvaiheessa. Olin jo aikeissa lopettaa koko savotan ja alkaa tilaamaan uusia dekaaleja, mutta parsin nuo palaset kuitenkin paikoilleen ja maalilla sitten korjailin puuttuneita palasia.

Eduardin etsit oli hankittuna sisätiloihin ja siitä tulikin kohtuu näyttävä niiden avulla…onneksi siis jotain hyvääkin! Maalailtu, lakattu ja litkuteltu, LifeColorin, Vallejon ja Migin akryyleilla.

Huomasin, että tämä olikin ensimmäinen Henschel 126 tällä foorumilla…tosin en yhtään ihmettele ettei kovassa suosiossa ole ollut! Italerin vastaava saattaisi olla parempi rakentelukokemus mitä laatuun tulee?

Kommentit

Oikein hyvältähän tämä sinun työvoittosi näyttää, ei mitään suurempaa valittamista. Siirtokuvatkin näyttävät hyviltä näin valokuvista katsottuna. Ainoa asia mikä pisti silmiini on siiven etureunan väriraja mikä on vähän epämääräinen. Tuossa takaapäin otetussa ohjaamokuvassa näkyy hyvin kertomasi kuomun reunan ohentuma, mutta se ei vaikuta mitenkään mallin yleisilmeeseen. Käytetyt värisävyt ovat mielestäni oikein hyvät.
Kimmo K. 4.2.2020 14:59 Vastaa lainauksella
Hyvännäköinen ja tasapainoinen lopputulos hankaluuksista huolimatta.

Ovatko koneen kyljessä olevat viivat siirtokuvia vai maalattuja? Mikähän niiden merkitys mahtaa olla, liittyvätkö ne jollakin tavalla koneen kohtaamiskulman havainnointiin?
Kiitos kommenteista Jari ja Kimmo!

Nyt kun mainitsit Jari, niin on tuossa johtoreunan värirajassa toivomisen varaa, liekö taisteluväsymys iskenyt? Tuossa lasituksen lasin kesken loppumisessa ei muuta vaihtoehtoa ollut kuin kitata alareuna, eri korkeudella on siis lasin alareuna toisella sivulla, siis etusivulasin osalta.

Kimmo, nuo kyljen viivat olivat kyllä siirtokuvina, mutta lähes jokaista viivaa piti maalilla paikkailla kun hajosivat moneen osaan, viivojen kohdistaminen oli tosin hieman hankalaa kun olivat pieniä pätkiä.

Noiden viivojen merkityksestä olisin itsekin kiinnostunut, eli jos jollakulla on "varmaa" tietoa niin kiitollisuudella otetaan vastaan. Jollain tapaa uskoisin niiden liittyvän takamatkustajan/kk ampujan toimiin kun viivat ovat suunnattu sinne, valokuvaamiseen, pommien pudottamiseen ( kone pystyi ottamaan myös 50kg:n pommikuorman ) kenties? Viivoissa lukemat 1000, 500, 100 ja 50.
Todella hyvä lopputulos, ja toivottavasti tuntuu makealta tämän ”vaikeuksien kautta voittoon” projektin jälkeen! Rakentamisjälki ja maalaus taattua laatuasi. Mielelläni näkisin tuossa vaaleassa alaosan maalissa vanhentamista, käytön jälkeä ja kulumia: nyt on niin kovin steriilin oloinen, ja se ei oikein istu tämän koneen käyttöhistoriaan (esikuvanmukaisuuteen, kuten olemme nyt oppineet termin olevan :) ).
Kiitos Juha kommenteista! Maalaus tosiaan sellainen kuin meikäläinen "pensselisetä" aikaan saa, säistämistä olisi tosin voinut tehdä reilummin kuten sanoit, lähinnä korostin vain paneelirajoja.