Pienoismallit.net

Polikarpov I-153

VH-12 Kotkan jääkentällä maaliskuussa 1942

Mallini esittää 3/LLv6:n konetta VH-12 suksilaskutelineellä varustettuna maaliskuun lopulla 1942 Kotkassa, jossa koneet toimivat meren jäältä käsin. VH-12 osallistui Kotkassa ja Haminassa olevista tukikohdista käsin Suursaaren valtauksen sotatoimiin. Yksikön tehtävänä oli pääasiassa tiedustelu itäisellä Suomenlahdella mutta myös rynnäköinti kk-tulituksin ja pommein kuului tehtäviin. Kone ei ollut kenenkään nimikko ja sitä lensivät operaation aikana mm. luutnantti Riemu Paltila sekä vääpeli Kaarlo Salminen. Sivuvakaajassa oleva puolikas voittomerkintä tuli jäällä tuleen ammutusta MBR-lentoveneestä.

Kone oli saatu sotasaaliiksi Talvisodassa ja se ei ollut kovin pitkäikäinen sillä 9.7.1942 moottori syttyi lennolla tuleen ja pakkolaskun jälkeen kone upposi Somerin saaren luona mereen. Ohjaaja kers. Jänkävaara kuitenkin selvisi pakkolaskusta loukkaantuneena.

Tämä oli jo toinen rakentamani ICM:n Tsaikka-malli joten tiesin hyvin mihin olin taas ryhtynyt. Toisaalta oli mukava rakentaa jotakin omaan paikallishistoriaan liittyvää.

Päällisin puolin laatikossa katsottuna ja arvioituna sarja näyttää erittäin lupaavalta ja potentiaaliselta Tsaikka mallilta. Valitettavasti totuus on hieman erilainen. Sarjasta saa rakennettua hyvän Tsaikka mallin, mutta se vaatii runsaasti työtä. Onneksi sarjan pääkomponentit ovat piirustusten mukaisia ja mitoissaan. Osien yhteensopivuuskin on kohtuullisen hyvä, tosin kittiäkin tarvitaan. Kangasverhoillut osat ovat aidonnäköisiä ja paneliurat ovat hillittyä uppoviivaa.

Sarjaan on saatu tehtyä paljon väärissä paikoissa olevia paneeleita sekä virheellisiä pikkuosia. Pääkomponenttien detaljointitaso on puutteellinen ja monissa kohden virheellinen. Detaljointeja puuttuu mm. rungosta, siivistä ja peräsimistä. Pakoputket ovat liian pienet, laskutelinekuilut ovat vääränmalliset, potkurin keskiö vaatii korjausta, tuulilasi on vääränmallinen ym. Onneksi mikään em. virheistä ei ole kovin vaikea korjata ja/tai uusia ja pienellä lisätyöllä ja tarvikeosilla sarjasta saa rakennettua hyvännäköisen pienoismallin esikuvastaan. Onhan runko ja siivet kuitenkin piirustuksien mukaiset. Toki kannattaa muistaa että kaikista puutteistaankin huolimatta kyseessä on toistaiseksi paras sarja I-153 Tsaikka koneesta 1/48 mittakaavassa.

Lisää juttua ja kuvia löytyy kotisivuiltani.

Kommentit

Onhan tämä jälleen huikean hieno malli Jarilta, onnittelut siitä! Kaikki on niin kuin pitääkin, työnjälki ja viimeistely huippuluokkaa, vielä kun valokuvatkin ovat ensiluokkaisia niin ei tästä Tsaikasta voi olla pitämättä. Ainahan voisi "keksiä jotain" että eihän nuo koneet oikeasti olleet noin puhtoisen näköisiä kun pakokaasujälkiä tai öljyvuotojakaan ei näy, mutta tämän mallin kohdalla ne arviot on tarpeettomia. Aivan loistava tällaisena!
Kiitos Markku!
Juha Savola 21.12.2019 10:23 Vastaa lainauksella
Todella siististi rakennettu ja maalattu. Olisipa kuvia tällä sivulla myös oikealta puolen ja alapinnoista. Itse kyllä toivoisin ainakin jonkinverran paneeliurien ja pintojen öljypesua, jotta esim. nokan keltaisuus saisi hiukan elävyyttä.
Kiitos kommentista Juha. Lisäsin kuvan myös oikealta puolelta. Koko malli on litkutettu Migin litkuilla ylä-ja alapuolelta. Keltaisessa nokassa olevat paneliurat ovat tosi hentoja ja niissä ei litkutus kovin hyvin näy. Sama juttu nokan pannan kanssa jossa oli ihan olemattomat reunat litkutusta ajatellen.
Juha Savola 21.12.2019 17:37 Vastaa lainauksella
Jari Juvonen kirjoitti:
Lisäsin kuvan myös oikealta puolelta. Koko malli on litkutettu Migin litkuilla ylä-ja alapuolelta.
Kiitos kuvasta, jossa ei mitään yllättävää, vaan muiden kuvien tapaan dokumentoi hienoa rakennusjälkeäsi. Kertomasi perusteella uskoisin, että kone on luonnossa vieläkin paremman näköinen, koska luulen tuon voimakkaan auringonvalon leikkaavan öljypesun/paneeliurien korostukset.
Komia on Tsaikka ja istuu hyvin talviseen taustaan. Pitemmittä puheitta, hieno lopputulos. Missä päin Kotkaa koneet pitivät tukikohtaansa ja tiedätkö oliko käytössä jäälle tehty tietynsuuntainen kiitorata vai pelkkä alue jolta startattiin tilanteen mukaiseen suuntaan?

E-P
Kiitos E-P. Koneiden seisontapaikkoja oli isäni mukaan Hovinsaaren sokeritehtaan rannassa ja Norssalmen rannassa. Alunperin jäälle yritettiin jyrätä kiitorata pyöräkoneille ja tarkoitus oli siirtää sinne Curtiss Hawk hävittäjiä, mutta muutaman koelaskun jälkeen ajatus hylättiin kentän liian pehmeän pinnan takia. Tsaikkojen starttisuunta oli pohjoisesta etelään. SA kuvapalvelusta löytyy kuvia starttaavista Tsaikoista joissa taustalla näkyy mm. Hovinsaaren kansakoulun hyvin tunnistettava siluetti. Joissakin kyvissa näkyy myös Kotkansaaren korkeimpia taloja.
Kiitokset selvityksestä. Pitääkin käytä kurkkaamassa SA kuvapankkia.

E-P
Juha Savola 30.12.2019 10:28 Vastaa lainauksella
Onneksi olkoon viikon mallista. Hyvää uutta mallinrakennusvuotta!
Kiitos Juha ja samoin sinulle sekä muille mallarikollegoille! Uusi malli on jo hyvällä alulla ja sekin liittyy Suomenlahden ilmasotahistoriaan.