Pienoismallit.net

Hawker Hurricane Mk I

HC458 (loppukesä 1941)

Hawker-tehtaan Hurricane-hävittäjä oli yksi niistä suomalaisten talvisodan aikaisista toivonkipinöistä vaatimattoman ilma-aseen puutteiden korjaamiseksi. Lopulta kaupat syntyivät varsin vaatimattomasta lukumäärästä koneita (12 kpl), joista 10 saatiin siirrettyä Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen helmikuussa- 40. Suomeen myydyt koneet olivat Hawker-tehtaan valmistamia ja osa Puolalle tehtyä varhaista Mk I -erää. Näiden koneiden siivissä oli vielä kangasverhoilu, mutta tuotannon aikana siirryttiinkin käyttämään metallipäällysteisä siipiä; joihinkin jo valmistettuihin HC-koneisiin siivet vaihdettiin uudenaikaisemmiksi. Pari triviaakin liittyy suomalaisten koneiden tunnuksiin. Koneet saivat ensin tunnuksikseen HUxxx-tunnuksen (esim. HU456), joka parin kuukauden päästä muuttui HCxxx-muotoon (HC456), joka myöhempien peruskorjauksien yhteydessä muuttui HC-xxx muotoon (HC-456). Vasta tässä peruskorjauksessa brittimaalaus muuttui suomalaiseksi sotamaalaukseksi.

Jatkosodan alkaessa koneet olivat osa LLv 30 (Pori), kunnes heinäkuussa -40 muodostettiin LLv 32:n Osasto Kalaja, ja toimipaikaksi Utti. Koneiden huolto ja ylläpito tulivat lähes mahdottomiksi haasteiksi, ja parin vuoden kuluttua ei ollut kuin kaksi lentokelpoista HC-konetta. Tällä hävittäjällä saatiin 5 1/2 pudotusta. Vaikka kone oli hyvä lentää ja varsin hyvin aseistettu, tämä kone ei Suomessa saanut samanlaista tarunhohteista mainetta kuin Brittein saarilla.

HC458 (s/n N2323) oli viimeinen HC-kone, joka valmistettiin kangasverhoilluilla siivillä. Tämä kone oli kaiketi yksi niistä, jotka tehtaalla olivat saaneet siipien metalliset pintaelementit, koska SIH25:n mukaan HU451, 455, 456 ja 462 olivat kangaspäällysteisellä siivellä (InScale on kannanotossaan ehdollisempi). En löytänyt yhtään kuvaa, josta olisi käynyt ilmi esim. HC458:n siipien pintarakenne (tai konekiväärien siipiluukut, joka olisi kertonut, mistä konetyypistä on kysymys). Valitsin koneeksi kuitenkin HC458:n kunnioittaakseni kapt Kalajaa, jonka vihollisen it-tuli pudotti hänen lentäessään tällä koneella.

Rakennussarja on Arma Hobbyn tuotantoa ja teknisesti paras, mitä olen tähän mennessä rakentanut. Valupurseita oli vain niukasti, osien yhteensopivuus oli erinomainen ja ohjeet selkeät. Malli on myöhäisempää Mk I-linjaa, ja sisältää ehdotuksia, joita suomalaisten HC-koneissa ei ollut (esim. antennimasto ja taustapeili). Jälleen triviaa: suomalaisten HC-koneiden pyöränvanteet olivat viisipuolaisia, mutta rakennussarjan vanteet ovat myöhempää nelipuolaista mallia – ongelmahan korjaantuu kitillä. Rakennussarja sisältää myös pienehkön, mutta täysin riittävän fotoetsiarkin.

Hyväähän voi aina koittaa parantaa, joten lentomekaanikkojen panosta kunnioittaen avasin konehuoneen ja asensin sinne CMK:n tekemän Rolls-Royce moottorin (valitettavasti Mark II:n Merlin XX moottori, jota piti hiukan muokata, jotta siitä sai RR Merlin III-moottorin näköisen ja kokoisen). Luonnollisestikin koko koneen keulan sisustus piti rakentaa metritavarasta, jotta se näytti enemmän esikuvansa mukaiselta. Siipiin laitoin CMK:n Browning 7,7 mm:n konekiväärit (panoslippaat ja vyöt täytyikin tehdä itse). Leikatut peltialat korvasin ohuilla muotoon leikatuilla ja taivutetuilla kuparilevyillä.

Maalit olivat enimmäkseen Hatakan brittisarjaa, lisukkeina Testorsin keltainen (1708) ja musta (1749) ja Mr Hobbyn musta (H77), valkoinen (H11/H1) ja keltainen (H413). HC458-koneessa ei todellakaan ollut suomalaista kansallisuustunnusta vasemman (mustan) siivenpuoliskon alapinnalla. Käytin ensi kertaa maalausmaskeja (Eduardin Scheme A), joka tässä mittakaavassa toimi paremmin kuin sinitarramadot pyrittäessä brittimaalausten tarkkarajaisuuteen. Pintakerros Alcladin Flat Klear Kote-lakalla. Osa siirtokuvista oli luonnollisestikin Arma Hobbyn arkista (erinomaisen helpot asettaa); kansalliset tunnuksemme otin InScalen arkilta (erinomaisen vaikeat asettaa; nyt totesin, että lukuisat Mark Fit Strong -käsittelyt todellakin saavat decalin lähes toivotusti uppoamaan taustaansa).

Kommentit

Onpa hieno pikkusarjan Hurricane. Pidän erityisesti alapuolesta, siinä on jotenkin erityisen hienosti onnistunut tyyli vanhennuksessa. Tämä pitää laittaa vitriiniin selälleen. ;)

Hakaristit ovat hullunkurisen näköiset, siivissä liian kapeat ja rungossa suomalaisen määräyksen mukaisesti. Ilmeisesti tämä on juuri oikein, ainakin "Suomen Ilmavoimien Hävittäjät" kirjan kuvien ja Karoliina Holdan piirrosten mukaan.

Kabiini näyttää paksulta, vacu-kabiini olisi ollut poikaa… myös irtileikatut "pellit" näyttävät paksuilta, toki niitä on hankala tehdä esim messinkilevystä, hankalia moneen suuntaan kaarevia osia.
Esko Rusi 3.12.2019 20:31 Vastaa lainauksella
Nyt vetää hiljaiseksi… paljon yksityiskohtia ja skaala 1/72.
Heikki 3.12.2019 20:49 Vastaa lainauksella
Hieno Hurricane ”ainoassa oikeassa mittakaavassa”, hyvin tehtyjä detaljeja ja uskottava maalaus. Suositteluni+++++
Olli J. 3.12.2019 21:48 Vastaa lainauksella
Käsittämättömän hienoa rakentamista ja maalausta tässä mittakaavassa! Kerrassaan upea Hurricane. En heti huomannut mittakaavaa ja luulin, että kyseessä on 1/48 Italeri/Tamiya. Kovasti nyt näitä Arma Hobbyn sarjoja on kehuttu, eikä ilmeisesti suotta! Ainoa ”puute” on tosiaan aiemmin mainittu vacu-kuomu, joka olisi ollut kirsikka kakun päälle. Kiinnostuksesta kysyn, oliko käyttämäsi Hatakan maalit akryyleja vai niitä lakkapohjaisia? Pisteytän jahka pääsen kunnon koneelle. Padilla tulee mitä tahansa…
Sai aikaan wau-efektin. Hieno malli johon tehdyt lisäykset vetävät skrätsirakenteluun mieltyneen suun virneeseen. Parin aiemman kommentoijan kanssa olen samaa mieltä siitä, että kuomu vaikuttaa paksulta.
Sakari Pyörre kirjoitti:
Kabiini näyttää paksulta, vacu-kabiini olisi ollut poikaa… myös irtileikatut "pellit" näyttävät paksuilta, toki niitä on hankala tehdä esim messinkilevystä, hankalia moneen suuntaan kaarevia osia.
Kiitos Sakari, kuomun paksuus oli todellakin pettymys. Tupolev SB 2M (VP-8) konetta tehdessäni mekaanisesti ohensin paksun muovin etukonekiväärien kuvusta, mutta enpä siitä tasaista saanut, joten sitä konstia en enää yritä. Vacukuomun itsekin tekeminen pitäisi olla mahdollista, mutta se ei tullut tuolloin mieleen (enkä ole koskaan sitä itse yrittänytkään).

"Irtileikatut pellit" ovat itse asiassa jo pitkään olleet roskiksessa, ja nuo koneen päällä ja sen ympärillä näkyvät ovat itse tehdyt messinkilevystä. Kyllä, joka suuntaan kaarevia, mutta siksipä otin sellaisiakin kuvia, missä ne ovat "paikoillaan", jotta näkyy niiden olevan aikalähellä oikeita mittoja. Paksuja eivät ole :).
Kiitos Esko ja Heikki!
Komppaan täysin edellä annettuja kehuja. Taustoituskin on erinomainenja lisäskrätsistä plussaa. Vacu-kuomu minunkin mielestä olisi piste i:n päälle. Jännä, ettei toisessa alasiivessä ollut kansallisuustunnusta.
Olli J. kirjoitti:
Kiinnostuksesta kysyn, oliko käyttämäsi Hatakan maalit akryyleja vai niitä lakkapohjaisia?
Akryyleja käytin, ensimmäistä kertaa koko projektin läpi. Aiemmalla yrityksellä heitin setin roskiin. Näitä maaleja pitää sekoittaa too-oo-oo-dee-ee-llllla kauan ja sen jälkeen vielä vähän. MLT ei sovi liuottimeksi, mutta Tamiyan ja Lifecolorin liuottimet sopivat. Hatakan omakin liuotin toimii, mutta olipa tehdä minulle tempun, kun nesteeseen oli tullut jotain outoa valkoista mönjää, joka tukki tietenkin suuttimen. Ostin uuden pullon ja kotona hoksasin senkin pohjalla tuota valkoista mönjää. Varovaisesti pyöritellen sain sen liukenemaan, mutta suivaantuneena siirryin käyttämään Tamiyaa.
Kiitos A.
Todella hienosti toteutettu pikkuskaalan Suomi-Hurricane. Paljon nähty vaivaa niin moottorin kuin noiden suojapellityksienkin suhteen. Värimaailma kyllä hyvinkin totuudenmukainen ja työhän on siistiä kuten Juhan tavaramerkkinä on aiemminkin ollut. Pieni fiba noiden renkaiden kanssa, ei ole aivan suorassa tuo renkaan tasainen alapinta, toinen aukeaa edestä ja toinen takaa. Näin minullekin useimmiten käy, kun ei huomaa kuvatessa tarkistaa ja pyöräyttää gummia. No, se ei kokonaisuutta himmennä…loistava malli! Taustoitus myös hyvä ja mielenkiintoinen.
Markku Rinne kirjoitti:
Pieni fiba noiden renkaiden kanssa, ei ole aivan suorassa tuo renkaan tasainen alapinta, toinen aukeaa edestä ja toinen takaa.
Kiitos kommenteista, Markku. Totta tosiaan, enpä ollut tuota nähnyt renkaiden kohdistuksessa. Nyt vitriinissä korjattuna (seitsemän sekunnin homma, koska tämä korjaus ei rikkonut mitään).
Todella hyvin onnistunut 1/72 Hurricane.
Huh huh mikä rakennelma. Vaikka ensimmäisen kommentoijan (Sakari P.) havainnot hokasinmyös ite ensi kertaa kuvia katsellessani, niin eivät ne mallin arvoa vähennä eikä kunnioitusta rakentajan taitoa kohtaan. Taas nousee lakki päästä. Tahtoo sanoa että onpa hieno pienoismalli!
Näin pienen mittakaavan tekeleelle en osaa rakentavaa kritiikkiä esittää, niin jääköön kommentaari kehujen asteelle.
Kiitos Veli-Matti ja Mikko!