Pienoismallit.net

1963 Hongqi CA770

Pimp My Ride!

Tuotantoluvuiltaan varsin vaatimaton ajoneuvo, mutta ulkomitoiltaan ei, on tämä Kiinan lahja loisto- tai edustusautojen maailmaan. Törmäsin rakennussarjaan vahingossa, ja yhdeksän euron hankintahinnalla (plus kympin postikulut) ajattelin pääseväni varsin edullisen projektin haltijaksi. Rakennussarjan kansikuva ei kaltaiselleni jenkki-customeista innostuvalle ollut kovin suuri houkutin - sinänsä. Swapistä ostettu rengassarja heijasteli mielessä, ja mielikuvat reilun 10 vuoden takaisesta TV-sarjan ”Pimp my ride!” ajokeista loksahti auton isottelevaan olemukseen, eikä projekti ollut kuin aloittamista vaille valmis.

Paketin avaaminen mykisti: pohjalevy ja runko oli valettu akselistoineen jostain ihme muovista ja todella tukevaksi rakenteeksi, jonka muokkaamiseen kelpasi ainoastaan rautasaha ja sähköpora. Pohjalevyn irrotus rungosta ei riittänyt, vaan etu- ja takaripustusten tueksi piti runkoa uudistaa styreenipalkeilla. Ja nepä eivät sitten normaaliliimoilla muussa rungossa pysyneetkään! Pikaliiman ja epoksin avulla syntyi tolkulliset liitokset, jotka onneksi kestivät maalausten ja kasaamisten ajan. Sisustan ja takakontin pohjapellit syntyivät styreenilevystä, samoin hattuhylly ja moni muukin kohde.
Sarjassa oli kaksi moottoria: V8, tosin niin suurpiirteistä tekoa, ettei sillä mitään tee, sekä oli 9 V paristolla toimiva sähkömoottori. Kyytipoikina oli muutama hammasratas. Ehkä koko hela hoito onkin enemmän paristokäyttöinen lelu kuin pienoismallirakennussarja. Näiltä osin rakennusprojektia voisi verrata hartsisarjasavottaan.

Sisustassa vain kojelauta on alkuperäinen, joskin siitä on mittaristot piilotettu (kääntyvän) jalopuulistan alle. Etupenkkeinä ovat aidot (hehe) Recarot. Takapenkki on ’51 Chevystä. Matkustajille on jalopuinen drinksupöytä ja cervinvegaa hattuhyllyllä gangstarapin möykkää varten. Flokkia tuli viljeltyä reilulla kädellä, samoin bling-blingiä rattiin ja viiksiin (kynsilakalla).
Korin kromeja voisi olla enemmän, ja hieman ristiriitaisesti ikkunalistat on siivottu ja tiivisteet jemmattu karmin ja lasin väliin.

Konehuoneessa on varsin avoin tunnelma. Sisälokasuojat oli pakko poistaa, jotta renkaat mahtuisivat, ja samalla Fordin 429 CobraJetille tuli sopivasti tilaa. Tunnel ram –tyyppinen imusarja ja kaasarit on maalattu ja liimattu toisiinsa jo vuonna 1991. Kaasarien vivusto on osin myös tuon ajan käsityötuote. Muilta osin kone maalattu ja johdotettu uusiksi. (Moottori on jostain purkuautostani, enkä hennonut repiä bensapuolen osia toisistaan irti, kun liima tuntui olevan varsin tuhtia tavaraa. Kierrätys on päivän sana, hei!)
Öljynsuodatin syntyi kierrejousivalusta ja jarrusylinteri styreenitangoista, akselistot ja ripustukset romulaatikon antia.

Pidin kirjaa maaliruiskun käytöstä pohjamaalauksen jälkeen: kaikki monivärikuviot, ”taustakohinoiden” sablunamaalaukset, candy ja lakkaukset tuottivat summaksi 39. Tamiyan X-22 lakkaa kului aivan tolkuttomasti. Sehän ei ole mikään ihme, kun auto 600-sarjan Mercedes Pullmanin kokoluokkaa. Jay Lenon ohjelmassa koeajettiin tällainen kerran, ja jakson voi löytää Youtubesta.

Kommentit

No nythän MM tempasi näkyviin melkoisen vekottimen. Isot tähdet todella karun lähtökohdan jalostamisesta noin komeaksi gangstabiiliksi ja kun työn jälki on kaikin puolin hyvää, niin kyllä kelpaa tarkastella kaikkia yksityiskohtia. Konekin on painonjakauman parantamiseksi siirretty taaemmas. Ihan sairaan hieno lajinsa edustaja. Ei vaan mun pajalta tuommoista syntyisi. Sinivalot on mainio lisuke, oon nähnyt niitä joissain eastside juutuubivideoissa.
Kiitos, Ismo!
Kilpailuta autovakuutuksesi! Ota uusi vakuutus kätevästi verkossa. Vakuutusten siirto hoituu automaattisesti ja palvelu on sinulle maksuton.