Pienoismallit.net

Peterbilt Type 352 Pacemaker

Tämä AMT:n ikivanha mallisarja oli suuri tuskien taival - voisi sanoa, että "mikään ei sopinut mihinkään" ja hommaa ei ainakaan helpottanut se, että rakennusohjeissa joka ikinen osa oli numeroitu eri numeroilla kuin valurangoissa. Noh, tulihan opeteltua amerikkalaisen rekan nupin anatomiaa. Jälleen kerran joutui myös ihmettelemään älytöntä kromiosien lukumäärää - tai siis sitä, että miksi niitä yleensä on kromattu valmiiksi - maalitkin on keksitty ! Suuri riesa olikin sitten noiden kromiosien puhtaaksi raaputtaminen - niihin kun ei oikein muuten liima tartu.

Nupin kyljissä olevat intiaanipäällikön pään kuvat ja nupin takaseinässä oleva unensieppaajan logo on muuten maalattu - ne siis eivät suinkaan ole siirtokuvia. Tein ensin pahvista sapluunat noille kuville ja jäljensin ne nupin punaiseen pintaan piirtämällä kuvien äärivivat teräväkärkisellä tussikynällä. Sen jälkeen maalasin kuvat ääriviivojen sisäpuolelta kokonaan valkoiseksi - ja kun tuo maali oli kuivunut, niin tein lisää yksityiskohtia kuvien pintoihin ja lopulta maalasin ne valmiiksi.

Noh, menihän tähän projektiin parin kuukauden vapaa-ajat - ja lopulta tuli valmista.
Kilpailuta autovakuutuksesi! Ota uusi vakuutus kätevästi verkossa. Vakuutusten siirto hoituu automaattisesti ja palvelu on sinulle maksuton.

Kommentit

Hyvän näkönen inkkarinuppi!

Itse myös kiroillut noita valmiiksi kromattuja osia, päätyvät yleensä putkimieskylpyyn ja maalaukseen. Joissain vain on inhottavasti joku lakka siellä kromin alla, ja se ei tahdo irrota millään. Hyvässä muistissa vielä tuo parin vuoden takainen ryhmiksen Lamborghini, jonka vanteet päätyi roskikseen :(
Biltin Peter hän se siinä! Sopusuhtaisen näköinen kokonaisuus ja maalatuista inkkariteemoista kätteni taputukset. Hyvin on pensseli pysynyt otteessa, en voi muuta sanoa. Kabiinin detaljoinnissa hauskoja yksityiskohtia: minne katsovatkaan Moon-tarran silmät…
Hyvää työtä kaikkinensa. Tosin renkaissa voisi olla hieman vähän kiiltävämpi pinta.
Kromien raaputtelun voi välttää kylvyllä vedellä laimennetussa Kodin putkimiehessä, uunin puhdistusaineella tai apteekista saatavan natriumhydroksiditablettien vesiliuoksella. Vartissa on muovi puhdas ja kannattaa huuhdella osat hyvin ennen kuivaamista.
Mikko MM Mäkelä kirjoitti:
Kromien raaputtelun voi välttää kylvyllä vedellä laimennetussa Kodin putkimiehessä, uunin puhdistusaineella tai apteekista saatavan natriumhydroksiditablettien vesiliuoksella. Vartissa on muovi puhdas ja kannattaa huuhdella osat hyvin ennen kuivaamista.
Mulla Piltti-purkillinen raakaa Pirkka-(vai Rainbow-) putkaria. Tamiyan/Hasen/Fujimin kromit häviää minuutissa. Sama purkki ollut pari vuotta käytössä, nyt reunat jotain suolakertymää täynnä, pitänee vaihtaa. Ja tosiaan ainut ongelma ollut sen Fujimin Lambon kanssa, jonka vanteet ei olleet ihan kromia, vaan joku gunmetal-tyyppinen pinnote, joka suli, ja juuttui sitten muoviin niin, ettei enää mikään irrottanut sitä töhnää.
Tervo & Mikko … juu, olen tietoinen noista ns. putkimieslitkuista, mutta viineksi kun uitin kromiosia tuollaisessa litkussa, niin kromit kyllä lähtivät, mutta osien pintaan jäi silti jokin omituinen kalvo johon ei liima tarttunut - eli ne piti kuitenkin raaputella ja hioa ennen liimausta - vaikka ne kromit olivat jo lähteneet. Tuon jälkeen olen sitten vaan ihan kiltisti raaputellut ne pinnat puhtaaksi kromeista.
Joo, joku smäidäri joidenkin kromien poiston jälkeen välillä jää pintaan. Aina on kuitenkin liimat ja maalit purreet. Tietty hiontaa on monesti pakko tarjota valupurskeiden poistoon.
Tervolle tiedoksi että se karsta siinä Piltti-purkin reunoilla on kiinteää lipeää joka jää jäljelle kun vesi haihtuu. Voi siinä seassa olla jotain irronneesta kromista, joka ei tosin kromia ole nähnytkään. Kannattaa vaihtaa se litku useammin ettei tule kätösiin kemikaaleja. Tai vähintään käyttää gummikäsineitä. Vaikka mallailu onkin puuhaa pienten ainemäärien kanssa, suojautuminen on silti tärkeää. Ugh - ole puhunut. Meni väestönsuojelun puolelle vaikka Peterbiltin palstalla tässä ollaan. No,
itse autosta vielä, että mitkä noi punavalkoiset jutut vanteiden keskiöissä ovat?
Nämä vanhat AMT:t eivät tosiaankaan mene laatikkoa ravistelemalla kasaan. Omassa kaapissakin näitä pari on koska tarjoavat mielenkiintoisia autoja joitten sarjoja ei muilta löydy. Nokattomat COE-mallit varsinkin ovat esikuviensa lailla harvalukuisia, suurin osa jenkkikuorma-autoista kun on kuonomallisia. Rakennus- ja maalausjäljessä ei moitteen sijaa- rusoposkinen inkkari ohjaamon kyljissä on taiten maalattu. Valmiiksi "kromattuja" osia olen itsekin noitunut, vanteethan näissä ovat yleensä kiillotettua alumiinia ja koristeosat kromattuja. Sävyero niissäkin. Renkaista kiiltoa pois, vaseliinia vetopöytään, paineilmaletkut ja perävaunun sähköjohdot hytin taakse ja ei kun tien päälle.
Mikko MM Mäkelä kirjoitti:
itse autosta vielä, että mitkä noi punavalkoiset jutut vanteiden keskiöissä ovat?
No ne ovat ihan vaan "napakoristeita" :-)