Pienoismallit.net

UAZ-469

Suomen Puolustusvoimien käyttämä UAZ-469 maastoauto.

Neuvostoliitossa valmistettu UAZ maastoauto tuli Puolustusvoimain kokeiluun vuonna 1974. Vuonna 1976 maahan saapuivat ensimmäiset 15 UAZ:a ja vuoteen 1982 mennessä niitä oli käytössä jo 250 kappaletta.

Suomessa joihinkin autoihin on vaihdettu kotimaiset kuomut ja muutamaan valkoinen, lujitemuovinen katto.

Autossa on 72-hevosvoimainen, 2,4-litrainen moottori sekä nelinopeuksisen vaihteisto ja kaksiportainen alennusvaihde. Etu- ja taka-akselit ovat jäykät ja jousitettu puolielliptisin lehtijousin. Iskunvaimentimet ovat hydrauliset ja vipumalliset

Kori on teräsrakenteinen ja kantavana rakenteena tikapuurunko. Istumapaikkoja on kuljettajan vieressä yhdelle matkustajalle, käännettävällä takapenkillä kolmelle ja lisäksi takana tavaratilassa on istuimet kahdelle matkustajalle, jotka istuvat kasvot vastakkain ja selät sivuille päin. Polttoainesäiliön tilavuus on 78 litraa.

Auton huippunopeus on 100 km/h, maavara oli 220 mm ja kääntösäde 6,5 metriä.

UAZ:a on pidetty erittäin maastokelpoisena, mutta paljon huoltoa vaativana maastoajoneuvona.

Malli itsessään on Trumpeterin valmistetta. Osia on suhteellisen paljon pieneen ajoneuvoon nähden ja myös etsiosia on kohtuullisesti. Pieniä osia on paljon ja sorminäppäryyttä tarvitaan välillä, että osat löytävät oikean paikkansa. Mallin lasit ovat erillisä lukuunottamatta tuulilasia, joka on kehyksineen valettu kirkkaasta muovista. Tämä on ruiskumaalarille vähän hankalaa ja maskiteipin kanssa saa heilua. Pensselisedät pääsee helpommalla.

Maalaus on tehty siis ruiskulla ja käyttäen Akan:in Suomen puolustusvoimien AN-maastovärit 1980--> setistä löytyviä maaleja. Näitä on tullut jo aikaisemmin pariin tankkiin käytettyä sirpalekaavion maalauksessa. Muita yksityiskohtia sudittu Tamiyan akryyleillä. Säistämiseen AK:n ja Vallejon pigmenttejä/washeja.

Rekisterikilpi on tehty Trafin sivuilta löytyneen oranssin kilven kuvasta muokkaamalla, lisäämällä sopiva rekisteritunnus ja pienentämällä 1/35 mittakaavaan. Sitten tulostus paksuhkolle kiiltävälle paperille lasertulostimella. Tätä samaa pohjaa voi käyttää myöhemminkin vastaavien kilpien tulostamiseen.

Tämä oli tälläinen kiva pikkunäppärä välipalamalli ja tästä on hyvä jatkaa seuraavaan Suomi aiheeseen.

Kommentit

Tero Ekholm 29.10.2019 20:42 Vastaa lainauksella
On kyllä esikuvansa näköinen. En kyllä löydä mitään isompaa nipotettavaa, näyttää mukavan tasapainoiselta mallilta. Säistys on uskottava, likaisiahan nämä olivat ainoastaan leireillä ja maastossa. Heti kun metsästä tultiin halleille, niin ensimmäisiä hommia oli auton pesu. Jos jätti auton likaiseksi, huutoa oli satavarmasti luvassa. Pikkuisia lommoja voisi ehkä lisätä puskureihin ja lokareihin, näillä kun aika usein joutui ottamaan kevyttä osumaa puihin ja muihin esteisiin.

Tuollaisella tuli inttiaikana ajeltua sellaiset 2000 km. Maastokelpoisuuden kyllä allekirjoitan, menee kyllä aivan uskomattomista paikoista jos vain uskaltaa ajaa. Polttoaineenkulutus näissä on kyllä aika huikea, minulla taisi liikkua välillä 30-40 litraa sadalla. Jotkut pääaivät 20 litraan ja vähän allekin - mitä edelleenkin jaksan ihmetellä.
Mika Wiik 29.10.2019 21:16 Vastaa lainauksella
Kiitoksia palautteesta, se on aina positiivista. Itse ei koskaan "päässyt" ajamaan tuollaisella vekottimella, jonkun kerran kyydissä kyllä. Aika karua menoa maantiellä, kyllä se just sen 100km/h Valtatie 7:lla meni…
Tero Ekholm 29.10.2019 21:37 Vastaa lainauksella
Mika Wiik kirjoitti:
Itse ei koskaan "päässyt" ajamaan tuollaisella vekottimella, jonkun kerran kyydissä kyllä. Aika karua menoa maantiellä, kyllä se just sen 100km/h Valtatie 7:lla meni…
Isolla tiellähän tuo on aivan hirveä ajettava - sitä nimenomaan pitää "ajaa" koko ajan. Mutta maastossahan tuo on elementissään ja siellä tuollaisella on kiva ryskätä. 80 km/h oli sellainen sidettävä matkanopeus - ainakin ilman kuulosuojaimia.
Näppärä malli maastoautosta, josta monelle tulee muistoja mieleen. Pohjoiskarjalaisessa ja eteläsavolaisessa maisemassa noilla itsekin aikoinaan ajelin. Maasto-ominaisuudet hämmästyttivät, ajo-ominaisuuksista ei niinkään voinut puhua.
Matti M 30.10.2019 14:28 Vastaa lainauksella
Armeija-aikaan noilla ajelin, kerran haettiin Onttolan varuskunnasta Nasu, paluumatkalla Kontiorantaan ajovalot hävis Puntarikosken tiellä, totta kai säkkipimeässä, kojelaudan alla oli sulake joka liikaa lämmettyyään pomppasi pois, tämä kyseinen ominaisuus kerrottiin tyyppikoulutuksessa, joten onneksi oli tiedossa että näin voi käydä ja valot sai päälle melko pian.
Toinen mikä jäi näistä mieleen on kaksiosainen bensatankki, etupenkkien välissä hanat joista valittiin puolisko, muistaakseni toinen oli isompi tilavuudeltaan ja mittari oli sille, kun alkoi olla viimeinen neljännes, käännettiin toisen tankin hana auki, voi olla että muistan väärin,bensan katku oli sisällä sellainen ettei tehnyt mieli tupakoida, noilla ajettiin maastossa ajoleirillä ja sitten pieniä siirtymiä varuskunta-alueella, sotilaspoliisien käytössä olivat silloin päivittäin.

Mutta tähän sinun malliin, hyvän näköinen sirpalekaavio, värisävyt näyttää oikeilta, likaaminen on myös onnistunut hyvin, näitä pidettiin puhtaina ja muutenkin kunnossa. Kiitos kun laitoit tämän esille, herätti hyviä muistoja:-)
Hieno malli! Pari kertaa itsekin tuommoisen kyytiin jouduin, viimeisen kerran -94 heinäkuussa Rovajärvellä.
Tero Tyni 7.11.2019 14:14 Vastaa lainauksella
Täytyy sanoa että nostalginen pläjäys. Hienosti tehty, siisti malli. Akanin väritkin tuntuvat olevan "spot on".

Muutaman kerran olen oikean kyydissä ollut. Kerrankin inttiaikaan maantiellä tärisi 80 km/h vauhdissa jo niin, että taisi olla ainakin sille yksilölle ehdoton maksimi. Oli kyllä kolme varusmiestä kyydissäkin.
Juhani 7.11.2019 14:53 Vastaa lainauksella
Tuolta etäisyydeltä kuvattuna voisi luulla oikeaksi, hieno malli.
Isälläni oli UAZ siviilikäytössä 1977-87. Tehtiin mm. Lapin retki Helsingistä Lemmenjoelle ja takaisin. Takapenkillä oli mukavasti tilaa pikkupojalle ja ilmastointi pelasi, meteli tietysti kova. Muistan kuinka ratti vaati koko ajan pientä korjausliikettä. "Mukava" matkanopeus 90km/h, kulutus maantiellä 16l satasella. Kaverien perheiden Talbotit ja Saabit tuntuivat jotenkin pieniltä ja ahtailta…
Mika Wiik 7.11.2019 20:27 Vastaa lainauksella
Kiitoksia kaikille palautteesta! Tämä on siitä kiva aihe, että tosi monella on omakohtaisia kokemuksia tästä kyseisestä kikottimesta. Ei ainakaan jätä kylmäksi, kun kyydin muistaa vielä vuosien tai kymmenien vuosien päästä :)
Autokomppania-ajoista jäänyt mieleen mm. se, että kalliorinteet kuuluu tulla alas moottorijarrutuksella ja jättää jarrupoljin rauhaan. Itsellä ei vissiin kantti kestänyt ja jalka meni jarrulle. Alas tultiin rytinällä, mutta eihän tuo siitä ollut moksiskaan!