Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1914–1938
Halberstadt Cl.II
Schlachtstaffel 6, Oblt. Jürgen Lüdeke, huhtikuu 1918
Halberstädter Flugzeugwerke oli pieni saksalaisvalmistaja, joka oli aikaisemmin joutunut toimimaan lähinnä muiden tehtaiden lisenssivalmistajana. Cl.II -tyyppi kehitettiin täyttämään vaatimus aikaisempia tyyppejä kevyemmästä kaksipaikkaisesta koneesta, jota käytettäisiin raskaampien tiedustelukoneiden saattohävittäjänä ja rynnäkkötehtävissä Schlachtstaffel-laivueissa. Rynnäkkötehtäviä varten koneeseen asennettiin rungon ulkopuolelle teline(et) erilaisia kranaatteja varten - myös tähystäjän konekiväärin asennus suhteellisen korkeaan asennuskehykseen helpotti sen käyttöä maamaaleja vastaan. Mahdollista tiedustelutehtävää silmällä pitäen koneessa oli myös kameravarustuksen asennusmahdollisuus. Toinen merkittävä samassa roolissa toiminut saksalainen konetyyppi oli Hannover Cl.II.
Tämän sarjan valmistaja oli taas uusi tuttavuus, puolalainen Mirage Hobby - puolalaisilla taitaa olla konetyyppiin lukkarinrakkautta, sillä koneesta ainoa jäljellä oleva yksilö on Puolan Ilmavoimien museossa Krakovassa. Tämä rakentamani kone oli mallin varhaisen tuotantosarjan versio - Miragella on tästä konemallista myös toinen paketointi, joka esittää keskisarjan konetta, sekä pari eri sarjaa myöhemmästä Cl.IV -tyypistä.
Koneen yksilöksi valitsin Schlachtstaffel 6:n komentajan Oblt. Jürgen Lüdeken käytössä olleen koneen. Jürgen Lüdeke ja myöhemmin samaan laivueeseen liittynyt veljensä Günter maalauttivat koneisiinsa pääkallo- ja sääriluut -tunnukset muistona heidän aikaisemman yksikkönsä, Braunschweigin Husaarirykmentti 17:n tunnuksesta. Lüdeken kotikaupungin, Braunschweigin värit, punainen ja keltainen oli puolestaan valittu runkoon maalattuun nauhaan.
Sarjan rakennusohje on sinänsä todella hyvä ja yksityiskohtainen, mutta ei haittaisi, jos se olisi A5-kokoaan suurempi. Mirage Hobbyllä taitaa olla lämpimät suhteet Vallejoon, sillä rakennusohje listaa tarvittavan kaikkiaan 41 Vallejon maalisävyä ;-) Hienona plussana sarjassa on siipien asemointia helpottamaan muoviset jigit (siipien kiinnityksen ajaksi niiden väliin tulevat levyt, joiden ansiosta siipien kohtauskulma ja niiden välinen etäisyys on helppo tarkistaa). Samoin rakennusohjeessa on mallineet, joilla saa helpotettua laskutelineen kokoamista ja ylätasossa olevan jäähdyttimen säätömekanismin asennusta.
Sarja on erittäin yksityiskohtainen ja myös mallitarkkuuden suhteen se näyttää mainiolta. Muoviosien valujälki näyttää hyvältä ja osin detaljikkaalta, mm. kangaspinnat varsinkin siipien alapinnoilla on mallinnettu hyvin ja lentopintojen jättöreunat ovat todella ohuet. Toisaalta sarjassa oli matalapainevalusarjoille tyypillisesti hyvin niukasti osien kohdistintappeja ja niissä tärkeimmissä kohdissa (siipien ja korkeus- ja sivuvakaajan kiinnitys) ne olivat kovasti hentoiset, joten ne kannatti korvata teräsneulapätkillä. Samoin se mikä matalapainevalussa tyypillisesti menetetään mallinnuksen "terävyydessä" oli sarjassa osittain korvattu isolla etsiosa-levyllä. Pienellä asetaattiarkilla oli puolestaan koneen mittari/kompassitaulut ja tuulilasi.
Sarjan Daimler-Mercedes D.III -moottori ei ollut oikein yksityiskohtainen ja niinpä lisäsin siihen mm. venttiilinnostimet sekä tulpat ja johdot suojaputkineen. Lisäsin myös joitakin muita yksityiskohtia ympäri konetta. Tähystäjän Parabellum, siipituessa oleva anemometri ja vanttiruuvit ovat Gaspatchin valmistetta.
Koneen ulkoasu poikkesi ajankohdan tyypillisestä saksalaisesta asusta: alkusarjan koneiden lentopinnat olivat alapuoleltaan valkaisemattoman pellavan värisiä ja yläpuolelle oli käytetty lentopintojen alapuolelle tarkoitettua vaaleampaa "lozenge"-kangasta, joka oli kaiken lisäksi siivissä kiinnitetty 45 asteen kulmaan. Koneen vaneripäällysteiseen runkoon ja yläsiiven vaneripäällysteisen keskiosan yläpintaan oli puolestaan shellakka-pohjamaalin jälkeen maalattu epämääräinen täpläkuvio, jonka värit pyrkivät vastaamaan siipien yläpintakankaan värejä.
Lozenge-pintoihin käytin taas Aviatticin dekaalia (tässä sarjan versiossa ei tullut mukana lozengeja) ja täpläkuvioituihin puupintoihin sarjan omaa dekaalia. Sarjan dekaalit olivat hauraat, eikä Microscale Liquid Decal Film näyttänyt auttavan asiassa - onneksi niiden asettumiseen auttoi MicroSet. Tukijänteet ovat elastaanilankaa, poislukien laskutelinejänteet, jotka ovat siimaa - ohjausvaijerit ovat metallilankaa.
Koneen alustaksi ostin True Details'in "WWI Airfield Display Base" (tämä on "yhtä puuta" oleva resiinivalualusta), johon lisäsin joitakin maisemointikilkkeitä ja höysteeksi CMK'n "German WWI Refuelling Set".
Mallin teossa käytin lähteenä:
- Windsock Datafile 157 Halberstadt CL.II At War
- Rick Duiven & Dan San Abbott: Schlachtflieger! Germany and the Origins of Air/ground Support, 1916-1918
Ja noista tuo viimeksi mainittu on melkoinen järkäle otsikkonsa aiheesta - myös painoltaan ;-)
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.