Pienoismallit.net

Tykkibarkassi

Rakennepiirros ja runkokaaret

Rakennepiirros ja purjepiirros tykkibarkassiin löytyy kyllä Sverige Riksarkivetin luettelosta, mutta siellä ei ole kuvia näistä. Rakennepiirroksen kuva löytyi sitten muutaman päivän surffauksella Ruotsin Digital museossa – tosin joutui avaamaan kymmeniä Chapmanin piirroksia, koska nimityksistä ei pystynyt päättelemään mitään. Purjepiirros on edelleen hakusessa Sverige Krigsarkivetistä. Suurena apuna on kuitenkin 1770-luvulla tehty Tukholman merihistoriallisen museon malli, josta otin lukemattomia kuvia. Mallissa ei ole purjeita, mutta takilat kahveleineen ja köysineen on, joten niitten mukaan pystyy kyllä purjeetkin tekemään, jos ei kuvaa Krigsarkivetistä tai muualta saa.
Ensimmäinen työ oli sitten taas käyttäen kopiokonetta ja leikkaa-liimaa-askartele –tekniikkaa saada piirros tuohon 1:25 –muotoon, jotta kaikki osat ovat piirroksen kanssa yhtenevät. Sitten kaavapaperia käyttäen mallit runkokaarista ja niiden piirtäminen maitokartongille sekä leikkaaminen irti.
Koska kaariin tulee nyt niin monta ”loveusta ja pykälää”, teen rungon nurinpäin kiinnittämällä kaaret puutavaraliikkeestä hakemaani 18mm vanerin hukkapalaan. Ensin kiinnitin siihen pahvimallit, jotta pystyin mitoittamaan oikeat kohdat ja näin, että runkomuoto tulee oikeaksi. Samalla tein kölipuupahviin oikean mitoituksen.
Sitten pyöriteltiin useampi päivä piirrosta ja mittaa sekä hierottiin älynystyröitä, miten nuo ”lovet ja pykälät” kaariin oikein tulevat. Täytyi huomioida: yläkansi, alakansi, mastojen kaatoaukot, tykin keinulavetin tila, kuulien kuumennusuunin tila, peräpeilin aukon kohta. Saa nähdä paljonko joutuu muuttamaan, kun homma etenee. Kun kaarten loppumuoto oli selvillä, piirtäminen 6mm vanerille, josta taas teen nuo runkokaaret. Sen jälkeen vannesaha soimaan.
Kaaret kiinnitin tarkasti piirroksen mittojen mukaan 18 mm:n pohjaan ja liimasin kölipuun kaariin samalla peräpeilin asennus oikeaan kulmaan sekä keulan ja peräpeilin kiinnitys pohjaan. Tuli tukeva. Keulan ja ensimmäisen kaaren väliin tein umpipuusta palat, jotta keulaosan ”kiperä” laudoitus sujuisi paremmin. Keulaan ja perään tein uran laudoitusta varten, jotta se istuisi paremmin. Tarkoitus on kyllä viiluttaa tammiviilulla vanerinen kölipuu ja peräpeili, joten pikkuiset laudoituspäiden epätasaisuudet jäävät piiloon. Sitten kaarien hionta epäkeskokoneella, dremelillä ja käsin oikeaan viistouteen. Lopuksi tarkka mitoitus ylimmän reelinkilaudan kohdasta eri kaarten kohdalla ja keulassa sekä peräpeilissä.
Tällä hetkellä odottelen basswoodlistalähetystä Turusta, jotta voisin aloittaa laudoituksen. Teen laudoituksen jälleen lehmuksesta, kun se toimi hyvin tykkipurressakin. Nyt vaan listat ovat 6x3mm ja reelinki 5x10mm johtuen suuremmasta mittakaavasta.

Kommentit

RaimoK 20.8.2019 21:33 Vastaa lainauksella
Terve Kai!
Siitä sitten uutta projektia eteenpäin.
Vaatiiko tuo ruotsalaislähteissä surffailu kirjautumisia tai maksuja?
RaimoK kirjoitti:
Siitä sitten uutta projektia eteenpäin.
Vaatiiko tuo ruotsalaislähteissä surffailu kirjautumisia tai maksuja?
Moikka vaan Raimo
Ei sitä vaan malttanut olla nyppimättä, kun uusi kuvakin löytyi.

Ruotsin museot (sekä digitaaliset että fyysiset) ovat täysin ilmaisia. Ei vaadita kirjautumisia. Ainoastaan Riksarkivet vaatii käyttäjätilin tiettyihin aineistoihin esim. kirkonkirjoihin tms. Käyttäjätilin voi kyllä luoda, jos haluaa, mutta se ei ole pakollinen. Sillä voi tallentaa hakuja yms.
Tässä linkki digitalt museumiin (Sieltä löytää hauilla ihan mitä vaan.):
digitaltmuseum.se
Aikaisemmin laitoin linkin Riksarkivetiin.
Pitkästä aikaa taas uusi hieno seurattava projekti. Näyttää siltä että arvoisat skrätsirakentajat ovat viettäneet antoisia lomia ja nyt syksyn koittaessa ovat taas kaivaneet työkalunsa pölyn alta ja aloittaneet uusia projekteja. Hyvä niin.

Nämä sinun projektit ovat aivan loistavia myös sen vuoksi että sisältävät mojovan pläjäyksen historiaa, eivätkä ole aivan valmiiksi mietittyjä. Juuri tuo ongelmanratkaisu, miten minkäkin yksityiskohdan toteuttaisi, on minusta tämän harrastuksen suola.

Itselleni on käynyt samalla tavalla. Aurinkoiset kesäpäivät eivät kyllä yhtään houkuttele pölyiseen ja pimeään verstaaseen, mutta nyt kun syyssateet taas piakkoin alkavat, nousee myös mielenkiinto aloittamaan jotain uutta. Mutta mikähän se olisi, sitä ei vielä moni tiedä. Tuskin itsekään…
Tervehdys Matti
Tehtiin nyt kesällä parin viikon retki Ruotsiin ja tutustuin lähemmin Karlskronan, Kalmarin, Söderköpingin ja Tukholman museoiden anteihin. Kyllä nyt päässä "surisee". Oli pakko aloittaa jotakin, jotta rauhoittuisi. Varsinkin Karlskronassa oli esillä tavat, miten laivoja aikoinaan rakennettiin. Niitä "kikkoja" on kiva yrittää soveltaa jotenkin.
Tukholman museon kirjastonhoitaja esitteli kasan kirjoja, joissa mm. esiteltiin Chapmanin rakennuskaavat runkoihin. Sain yhden tilattuakin Bokbörsistä Göteborgista. Ihmeellisiä asioita!

Miten on, aloitatko siipiratashöyry Ilmarisen? Vai oletko keksinyt jotain vielä haastavampaa?
Museot ovat aina kiinnostavia paikkoja, varsinkin merenkulkuaiheiset. Hienoa että naapurimaasta löytyy hyviä dokumentteja näihin meidän projekteihin.

Kyselit tuosta Ilmarisesta. Minäkin olen penkonut arkistoja ja löytänyt melko hyvää materiaalia ko. aluksesta. Aluksi näytti siltä että siitä ei ole jäljellä kuin muutama taiteilijan tekemä maalaus, mutta onneksi joku muukin on ollut paatista kiinnostunut, ja lopulta löytyikin Suomen Laivahistoriallisesta Yhdistyksestä melko hyvälaatuiset linja- ja kaaripiirustukset. Nämä olen suurennuttanut 1:25 mittakaavaan ja alkanut työstää runkoa, mutta kovin paljoa en vielä ole saanut aikaiseksi. Samalla olen onkinut tietoa aluksen höyrykoneesta, joka oli ns. side beam engine (sivupalkkihöyrykone). Tällaisesta masiinasta ei kyllä juurikaan tietoa heru, mutta jotain kumminkin niin että näköispainoksen voisi saada aikaiseksi.
Mutta projekti etenee hitaanpuoleisesti, jos laisinkaan. Ja voi olla että muutama tovi vierähtää ennen kuin mitään järkevää on esitettävänä.