Pienoismallit.net

Messerschmitt Bf 110 F-2

LN+RR

Messerschmitt Bf 110 oli Saksalainen raskas pitkän matkan hävittäjä, jossa oli kahden hengen miehistö ja hyvä aseistus, etuosassa ( F versio ) 2 kpl 20mm:n tykkiä ja 2 kpl 7,92 mm:n MG 17 kk:a, sekä taakse ampuva 7,92 mm:n MG 15 konekivääri. E ja F versiot olivat suunniteltu pääasiassa hävittäjäpommittajiksi vaikka jo aiemmissakin versioissa C ja D oli myös ulkopuolisia ripustimia, pommikuormaa maksimissaan 1250 Kg.
Bf 110 suunniteltiin alun perin pitkän matkan saattohävittäjäksi, mutta kokemukset esim. Taistelu Britanniasta offensiivin aikana eivät olleet kovin hyviä, kone ei pärjännyt kovin hyvin esim. Spitfirelle, joka oli nopeampi ja parempi liikehtimään. Sen sijaan, versio G-4 oli tutkalla varustettu kolmipaikkainen yöhävittäjäversio ja siinä tehtävässä Bf 110 olikin ehkä parhaimmillaan ja oli ehkä yksi parhaimmista yöhävittäjistä.

Saksan pohjoisrintamalla Norjassa ja Suomen Lapissa Saksalaisilla oli runsaasti Bf 110 kalustoa joten myös Suomessa kone oli varsin tuttu näky. Tekemäni yksilö ( W.Nr. 5080 ) kuului 13.(Z)/JG 5 yksikköön joka tässä kuvattuna Kemijärvellä myöhään keväällä 1943 jolloin talvicamo kulunut jo lähes kokonaan pois.

Eduardin profipack sarjassa ainakin osia riitti, valurankoja yhteensä 12 ja osia sen mukaan. Osia jäi tosin melkoinen määrä käyttämättäkin koska valurangoissa oli osia myös muihin Bf 110 versioihin. Sarjan mukana tuli myös kaksi levyä etsejä, sekä maskit.

Aikaisempi kokemus Eduardin sarjoista oli että ovat keskimääräistä parempia laadultaan. Tämä sarja oli kuitenkin poikkeus, valuosat eivät kaikilta osin olleet kovin siistejä ja yhteensopivuus ongelmia oli muutamissa kohdin. Etenkin moottoripellityksien kohdilta sai viilailla, kitata ja sovitella aika tavalla, samoin keulassa oli jonkinmoisia ongelmia saada keula siististi kasaan ja kaikki neljä asetta vielä sopimaan sinne. Laskutelineiden rakenne/kiinnityspisteet olisi voinut hieman toisella tavallakin suunnitella, mutta kyllä se pyörillään seisoo…ainakin vielä toistaiseksi. Sarjan mukana tuli niin paljon yksityiskohtia että itse ei tarvinnut juurikaan lisätä tai muuttaa, riippuantennin putken tein uusiksi kun sarjan mukana tullut oli mielestäni aika paksu halko.

Lasituksia hieman pelkäsin muun kokemani perusteella mutta ne menivätkin paikoilleen suhteellisen helposti. Tuulilasiin tuli varsinaisen lasin päälle vielä erillinen panssarilasi jota varten oli etseissä vielä kehys.

Maalasin koneen ensin RLM 74/75/76 kaavioon, sitten kirkaslakkaus ja siirtokuvat, sen jälkeen ohut valkoinen talvimaalaus, jälleen kirkaslakkaa, säistäminen ja lopuksi mattalakkaus. Siirtokuvat olivat hyvälaatuisia, tosin aika paksuja joten pehmennintä oli niiden kanssa käytettävä, eivät silti kovin hyvin taipuneet esim. paneeliurissa.

Kommentit

Moi,
Mielestäni varsin onnistunut esitys jo lentotunteja nähneestä talvicamosta. Ja mallikin on siistiä rakennustyötä. Jotenkin hillityn rauhallinen lopputulos.

E-P
Kaikin puolin nätistihän tuo näyttää hankaluuksista huolimatta onnistuneen! Ja juu, nämä 1:48-skaalan 'satakympit' tunnetusti ovat hankalampia koota ja hieman huonompisovitteisia kuin useimmat Eduardit ennen ja jälkeen.

Mielenkiintoinen tuo ohjaamotilojen värityksen kaksijakoisuus, neuvottiinko noin ihan ohjeissa? Olin ollut siinä luulossa että saksalaiskoneissa ohjaamo & muut miehistön käyttämät tilat olisi aina maalattu vain yhdellä värillä, joko RLM 02 tai 66.
Kiitos E-P ja Eetu kommenteista. Tuo ohjaamotilojen väritys minuakin ihmetytti, mutta mallin mukana tulleen ohjeen mukaan mentiin kun ei minulla ollut parempaakaan tietoa tuon yksilön osalta. Tuossa vaiheessa kaiketi "oikeampi" sisäväri F tyypeissä olisi pitänyt olla kauttaaltaan RLM 66, tiedä häntä?
Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, miten ko. rakennussarjan ohjeessa on tuon sokkolaskulaitteen dipoliantennin asennus esitetty. Tästä oli taannoin juttua erään toisen saksalaisvalmisteisen pommikonemallin yhteydessä. Mallivalmistajien ohjeissa ja valurangoissa taitaa nimittäin on paljon eroja ja variaatioita sen olemuksesta. Tässä hyvä kuva Bf 110:stä. Tällainen ao. keksinnön asennuksen tulisi olla kaikissa konetyypeissä:

www.asisbiz.com…en-Fence-antenna-FuG-III-U-instrument-landing-system-DF-loop-Peil-G-01.html
Nätti satakymppi. Jonkin verran heittoa Eduardilla tuntuu laadussa olevan. Joissain rakentamissani Bf-109 sarjoissa on myös ollut valupurseita ja painumia. Muuten ovat olleet kyllä mukavia rakentaa. Edun satakymppi G-4 version hankkiminen kyllä houkuttelisi…
Kiitos kommenteista Ari ja Veli-Matti.

Ari, tuon mainitsemasi antennin asennus on esitetty noin kuten sen teinkin, tosin paikkaa ei sen tarkemmin oltu merkitty kun osat oli etsiä. Katsoin paikan lähinnä paneeliurien mukaan kuviin verraten, kaiketi se suht. lähellä oikeaa paikkaa on ja olemuskin oikeanlainen noin pääpiirteittäin?

Veli-Matti, minullakin on pelkästään positiivisia kokemuksia Eduardin 109 Mersuista ja esim. Polikarpov I-16:sta, siksi tämä 110:n tekeminen hieman yllätti. Ilmeisesti noihin vähemmän valmistettuihin/ostettuihin malleihin ei niin paljon ole panostettu. Ohjeet Eduardeissa on yleensä pääosin erinomaiset. Juu, kyllä tuon G-4:n kanssa pääsisi rakentamaan ainakin sitä etuosan antennihässäkkää ja varomaan sitä koko ajan!
Duoda…duoda juurikin olemus kiinnitti huomioni. Nimittäin antennin sisäänmenot runkoon näyttäisivät mallissasi sijaitsevan äärimmäisissä päissä, kun ne tulisi olla keskellä. Pienenpieni kosmeettinen seikka, joka ei vaikuta ollenkaan hyvin rakennetun pienoismallin kokonaisolemukseen.

[img]https://www.pienoismallit.net/media/kuvat/15/03/46/150346.jpg[/img]

Kuten mainitsin, mielenkiinnosta kartoitan mallisarjojen valmistajien "väärinymmärtämisiä" kaikenlaisten osien suhteen. Tämäkin on aika yksinkertainen osa, mutta näköjään tulkintoja siitäkin on tehty aika monenlaisia.

Ari
Kyllä Eduardin ohjeet ovat aivan oikein tämän mallin suhteen, minä sen sijaan puusilmänä olen asentanut nuo väärin…kuten sanoit, sisäänmenot pitäisi olla keskellä eikä päissä. Useimmiten, tässäkin skaalassa eri mallien osalta nuo dipoliantennit on mallinnettu pelkästään suorana pötkönä ilman noita sisäänmenotaivutuksia, siksi ilmeisesti en ollut kyllin tarkka asian suhteen. Saksalais pommareissahan noita tosiaan esiintyi, Dornier17, Junkers 88, Heinkel 111 jne.

Hyvä kun oikaisit asian ja olit kiinnostunut…kiitos siitä, tietoa tuli taas tuleviinkin projekteihin…aina oppii siis lisää ,-).