Pienoismallit.net

Silja Line G.T.S. Finnjet

Minulla on hämärä muistikuva että olen rakentanut tämän mallin joskus n. 10-vuotiaana, mutta silloin vain kasasin sen ilman mitään maaleja. Kun löysin sattumalta nyt aikuisena saman mallin myynnissä avaamattomassa 1989 vuoden pakkauksessa, olihan se pakko ostaa. Halusin tämän alkuperäisversion nimenomaan muistoja tuovan Revellin laatikon kansikuvan vuoksi. Tarkoituksena oli siis rakentaa tällä kertaa paremmin.

Jonkun verran tuli tutkittua referenssejä ja historiaa, mutta Finnjet on vaihtanut omistajaa ja ulkonäköään niin monta kertaa olemassaolovuosiensa aikana (1977-2008), että en lähtenyt tekemään historiallisen tarkkaa työtä millekään tietylle kuukaudelle sijoittuen, vaan ensisijaisesti halusin laivaan aitoa ruotsinlaivan tunnelmaa. Tältä pohjalta malliin on tehty joitain pieniä muutoksia ja lisäyksiä referenssimateriaalin ja omien mieltymysten mukaan.

Alkuperäiseltä nimeltään G.T.S. Finnjet oli suomalainen maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreilla toimiva matkustaja-autolautta. Valmistuessaan se oli myös maailman suurin ja nopein autolautta. Uskoisin, että enempää tätä ei tarvitse tässä yhteydessä esitellä, sen verran kuuluisasta ja suomalaisille tutusta laivasta on kyse. Silja Linen omistuksessa laiva seilasi Itämerellä vuosina 1987-2005. 80-luvun lopulla olen saattanut itsekin olla laivan kyydissä, joskaan tarkkaa muistikuvaa lapsuusvuosilta siitä ei ole.

Työn alla malli vietti toista vuotta. Koska sarja oli suoraan vuodelta -89, osat olivat kellastuneet ja muoviin ei tahtonut maali tarttua ensin millään. Useiden maalausyritysten jälkeen päätin vetää rungon harmaalla pohjamaalilla, mikä oli oikeastaan aika huono valinta, koska harmaan peittäminen valkoisen maalin ohuilla kerroksilla vaati niitä kerroksia sitten todella monta; lähemmäs 20 maalauskertaa. Jossain vaiheessa kun rakentelu pääsi vihdoin kunnolla alkamaan, haasteeksi tulikin valkoisen maalin eri sävyt yhdistettynä siihen, kun puolessa laivaa oli se harmaa maali pohjalla, ja osassa ei. Jouduin siis lopulta maalaamaan laivan ylemmät kyljetkin harmaalla ja sen jälkeen niihinkin se toistakymmentä kerrosta valkoista päälle, jotta sain laivan kokonaisuudessaan saman sävyiseksi. Maalit oli Vallejon, ja tuli tässä yhteydessä huomattua, että kahdessa Vallejon valkoisessa purkissa olikin eri sävyistä valkoista sisällä, vaikka maalien värikoodit olivat samat.

Rakennussarja oli 30 vuoden takaiseksi yllättävän hyvälaatuinen. Osissa oli purseita ja valuvirheitä vain vähän, ja osien yhteensopivuus oli pääsääntöisesti hyvä tai sinnepäin. Kittiä ja hiontaa toki tarvittiin muutamissakin kohdissa aika paljon. Silti suurin osa osista sopi paikoilleen hyvin. Osiin oli valettu valmiiksi pieniä kohokuvioita merkiksi osien paikoille. Näistä jotkut olivat vähän väärissä paikoissa.

Ohjeista tykkäsin itse asiassa tosi paljon. Hyvin simppelit ja yksinkertaiset 80-luvun tyyliset ohjeet vaativat jonkun verran omaa päättelykykyä ja selaamista eri kuvien välillä, mutta kaikki tarvittava sieltä ohjeista lopulta kuitenkin löytyi. Muutamia virheitäkin oli, joissa piti käyttää omia aivoja niiden ratkaisemiseen, mutta kaikkineen virheineen ohjeet olivat ehkä juuri siksi mielestäni oikein miellyttävät. Hauskana yksityiskohtana ohjeet neuvoivat vetämään takiloinnin helikopterin laskeutumispaikan yli. Mitenkähän se helikopteri siihen sitten laskeutuisi?

Eniten minua huolestuttivat kuitenkin siirtokuvat, jotka tosiaan 30 vuoden ikäisinä saattoivat olla mitä tahansa, ja mietinkin että pitääkö tilata jostain pelkät uudet siirtokuvat sarjaan. Koin positiivisen yllätyksen, kun siirtokuvat olivatkin täysin käyttökelpoiset. Siirtokuvista jätin käyttämättä ainoastaan savupiippujen raidoitukset, koska ne tuntuivat paremmalta toteuttaa maalaamalla. Savupiippuihin on myös tehty omia lisäyksiä. Siirtokuvissa oli kuitenkin epäkohtana se, että laivan kylkien ikkunat eivät ole aivan samalla kohdalla kuin siirtokuvien ikkunareiät. Se piti sitten vain hyväksyä.

Miinusta annan rakennussarjan pelastusveneille ja niiden nostureille. Ne ovat melko muodottomina möhkäleinä se suurin epäkohta, joka saa laivamallin näyttämään turhan lelumaiselta. Mietin että olisin väkertänyt laivaan kokonaan uudet pelastusveneet nostokurkineen, mutta lopulta luovuin ajatuksesta sen vaatiman valtavan työmäärän vuoksi.

Maalaus on toteutettu pääsääntöisesti Vallejon maaleilla ruiskulla maalaten. Pienet ruosteläikät Tamiyan tuotteilla ja potkurit Revellin metallilla. Ikkunoita on muuten yli 600kpl. Ne on maalailtu yksitellen. Kahteen kertaan, koska piti vetää se harmaa maali siihen päälle…

Kokonaisuutena olen tyytyväinen ja omasta mielestäni onnistuin tavoittamaan sellaista aitoa Itämeren laivan henkeä ja tunnelmaa, mitä halusinkin. Kaikkine pienine epäkohtineen tämän 30-vuotiaan rakennussarjan saattaminen valmiiksi asti oli kuitenkin hieno elämys.

Kommentit

Ompas nostalginen malli.Finnjettiin liittyy muistoja ihan reilustikin monellekin,hieno on malli.Korjasin itse tuon kaksi ja puoli metrisen alkuperäisissä väreissään Finnlinesille joskus 2000 luvun alussa ja huomasin että siinä telakkamallissa oli jokaisella kannella erilaiset ovet.Kuin tuossa mallissa ?.

T.Marko ja Anne
Jaa, sepä kiintoisa yksityiskohta. Uskoisin että tässä mallissa ovet vastaavat melko hyvin esikuvaansa, ainakin mitä itse katselin oikeita valokuvia. Ovia ei ole kuin tuolla ulkokannella, siellä on kolmea erilaista ovea, kapeampaa, leveämpää ja sellaisia missä on pyöreä ikkuna. Jossain näin niiden ikkunalla varustettujen ovien olevan puuta. Neljässä ovessa on myös yläpuolella katos; nämä katokset lisäsin myös tähän malliini, joskaan ne eivät kovin hyvin näy pelastusveneiden takaa.
Minulla on tuo sama Finnjetin malli kokoamatta - ainakin toistaiseksi. Se on ilmeisesti tuoreempi painos sillä copyraitti antaa vuosiluvuksi 2009. Laatikon kannessa lukee että "Super Decal", tosin vertailukohteen puuttuessa en tiedä ihan tarkalleen mitä se tarkoittaa. Arkki on kuitenkin aika iso. Laatikon tekstien mukaan malli ja siirtokuvat ajoittuvat vuosille 1998 - 1990. Mukana tuli pienehkö vyyhti jotain mustaa lankaa, ilmeisesti rikaukseen tarkoitettu. Näissä ohjeissa ei näkynyt helikopterikentän päälle tulevaa narua. Malli on ostettu Siljan autolautalta joku vuosi sitten ja maksoi 27.90 €.

Mallisi on mielestäni hyvin tehty. Työn laatu erinomaista ja maalauksen jälki on tasaista vaikeuksista huolimatta. On totta että mallista huokuu sellainen pienin lelumaisuus, mutta tällaisesta aluksesta puuttuu usein pienet detaljit joten sille asialle ei oikein voi mitään. Nuo 600 ikkunaa olivat kyllä veret seisauttava maininta. Olet ilmeisesti joutunut ne myöskin rajaamaan, sillä noin tarkkoja rajauksia ei varmaankaan vapaalla kädellä saa aikaiseksi. Saadaan kuitenkin olla tyytyväisiä että Revell on valmistanut pienoismallin suomalaisesta aluksesta, eikä aivan mistä tahansa paatista.

Olen matkustanut Finnjetillä Saksaan ja muistan koko ikäni kun se ajoi turbiinit päällä ja peräkannella katselin kun koko Suomenlahti kiehui sen potkurien voimasta.

Finnjet oli suht nuoren ja pienen valtion voimannäyte maailmalle sen insinööritaidosta, laivanrakennuksesta ja tulevaisuuden uskosta vieläkin parempiin suorituksiin kansakuntana. Insinööritaito ja laivanrakennus ovat jäljellä, muusta en enään ole niin varma.
Super Decal voisi tarkoittaa, että mukana on hienot dekaalit ;)

2009 on tosiaan tehty se uusintapainos, missä ohjeet ja muut on päivitetty. Minkäänlaista lankaa ei ollut mukana tässä vanhemmassa painoksessa, itse käytin siimaa. En kyllä ymmärrä miksi se mukana tuleva lanka on mustaa, kun sen pitäisi olla valkoista tai harmaata.

Ja todellakin, muistelen miten tuntui jo pienenä jotenkin ylpeältä siitä, että Revellin paketissa oli suomalainen laiva. Se oli jotenkin vau jo silloin.
Hieno Finjetti! Tuli itsekin käytyä kymmenkesäisenä eli -80 luvun alkupuolella. Muistan oikeastaan parhaiten tuon Sky Bar ravintolan tuolla savupiippujen välissä! Nautittiin jäähileappelsiinimehua ja upeita Itämeren maisemia…
Kiitos mukavista ja kannustavista kehuista. Kiva myös kuulla teidän muistoja aiheesta :)